Ero sivun ”Punakaarti” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 35:
Punakaartit olivat järjestäytyneet pääasiallisesti paikallisesti tai isoissa kaupungeissa esimerkiksi eri työpaikoilla muodostettuihin komppanioihin jotka yleensä valitsivat itse komentajansa. Komppaniaa suuremmat muodostelmat olivat varsin lyhytaikaisia.
Punaisen Suomen sotalaitoksen ylimpänä elimenä oli Helsingissä sijainnut punakaartin yleisesikunta, alaisuudessaan läntisen, itäisen ja keskisen rintaman ns. rintamaesikunnat. Punakaartilla oli suuri joukko pienempiä piiri- ja paikallisesikuntia. Tuomiovalta oli punaisena aikana [[Vallankumousoikeus|vallankumous-]] ja toverioikeuksilla, joka käsitteli lähinnä punakaartin sisäisiä asioita. Suurin punakaartin yksiköistä oli divisioona, joka koostui useista rykmenteistä, sitä seurasivat pataljoonat, komppaniat, plutoonat ja osastot, kaikilla näillä oli omat päällikkönsä. Helsingin divisioonaan kuului viisi rykmenttiä punakaartia, kun taas Lahdessa oli II rykmenttiä kaartia ja [[Tampere]]ella yksi. Aselajeina oli jalkaväki, tykkiväki, sekä ratsuväki (muun muassa Lehtimäen Turun ratsuosasto) mutta viimeisimmällä oli varsin vähän merkitystä. Punaisten aseistukseen kuului muun muassa panssarijunia sekä panssariautoja, pääosin venäläisiltä saatua aseistusta lentokoneista [[Maxim-konekivääri|Maxim-konekivääreihin]]. Panssarijunat tehtiin VR:n Pasilan konepajalla Helsingissä sodan aikana. Kaksi tuolloin panssaroitua vaunua on Panssarimuseossa.
Punakaartin toimintaan kuului myös niin sanottu [[punainen terrori]], josta [[Jaakko Paavolainen]] on tehnyt laajan tutkimuksen. Merkittävimpiä punaisten väkivallantekoja syksyllä 1917 oli kartanonomistaja [[Alfred Kordelin]]in murha [[Mommila]]ssa. Sodan aikana punaiset tekivät useita joukkomurhia, muun muassa Suinulassa, Porissa ja Loimaalla. Pahimmat joukkomurhat tehtiin sodan lopussa. [[Kuurilan junamurhat|Kuurilassa]] surmattiin Tuomas Hyrskymurron käskystä 23 Mustialan maanviljelysopiston oppilasta huhtikuun lopulla. Lappeenrannan punakaartin etsivä osasto taas ampui 19 Lappeenrannan vankilassa ollutta valkoista. Viimeisenä tapahtui [[Viipurin lääninvankilan joukkomurha]], jossa punaiset Taipalsaaren punakaartin päällikön [[Hjalmar Kaipiainen|Jalmari Kaipiaisen]] johdolla surmasivat 30 henkeä käsikranaateilla ja ampumalla. Usein valkoisille kuolemantuomioita antoivat punakaartien lentävät osastot ja ”sotaoikeudet”, muun muassa Toijalan esikuntaan kuuluneet Juho Vuori ja Kalle Tanner olivat kuuluisia näistä toimistaan.
| |||