Ero sivun ”Diftongi” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tanár (keskustelu | muokkaukset)
→‎Diftongin reduktio: diftongiutuminen
Tanár (keskustelu | muokkaukset)
→‎Diftongiutuminen: murrelevikistä vielä
Rivi 20:
 
==Diftongiutuminen==
Diftongiutuminen tarkoittaa sitä, että pitkä vokaali muuttuu diftongiksi. Suomen yleiskielen pitkät väljät vokaalit voivat muuttua joissain murteissa väljeneviksi diftongeiksi: ''aa > oa ~ ua'' ja ''ää > eä ~ iä'', esimerkiksi ''maa > moa ~ mua'' tai ''päästäpää > peästäpeä ~ piästäpiä''. Muualla kuin ensimmäisessä tavussa diftongi on voinut kehittyä edelleen pitkäksi vokaaliksi: ''kalaa > kaloa ~ kalloa > kalloo, leipää > leipeä > leipee, antaa > antoa > antoo.''<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Lehikoinen, Laila | Nimeke = Suomea ennen ja nyt. Suomen kielen kehitys ja vaihtelu| Vuosi = 1995| Sivu = 116|Selite = 2., korjattu painos| Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Finn Lectura | Tunniste = ISBN 951-9805-80-0}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=19 | Nimeke = § 19 Pitkä vokaali tai diftongi: ''moa, piästä, tuloo, tulukee''| Tekijä = Hakulinen, Auli et al.| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Iso suomen kielioppi| Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 20.5.2016 | Kieli = }}</ref><ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Rapola, Martti | Nimeke = Johdatus suomen murteisiin | Vuosi = 1990| Sivu = 56–59 | Selite = 4. painos| Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Suomalaisen Kirjallisuuden Seura| Tunniste = ISBN 951-717-650-3}}</ref>
 
Ilmiö on edennyt pisimmälle Pohjois- ja Etelä-Savossa sekä Pohjois-Karjalassa, missä ''maa >> mua, pää >> piä, kalaa >> kalloo'' ja ''leipää >> leipee''. Muualla savolaismurteissa sekä kaakkoismurteiden itä- ja pohjoisosissa tavataan muodot ''moa, peä, kaloa ~ kalloa'' ja ''leipeä''.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Kettunen, Lauri | Nimeke = Suomen murrekartasto | Vuosi = 1940| Luku = | Sivu = 155| Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Tunniste = | www = http://kettunen.fnhost.org/html/kett155.html| www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 20.5.2016 | Kieli = }}</ref><ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Rapola, Martti | Nimeke = Johdatus suomen murteisiin | Vuosi = 1990| Sivu = 59 | Selite = 4. painos| Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Suomalaisen Kirjallisuuden Seura| Tunniste = ISBN 951-717-650-3}}</ref><ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Kettunen, Lauri | Nimeke = Suomen murrekartasto | Vuosi = 1940| Luku = | Sivu = 179| Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Tunniste = | www = http://kettunen.fnhost.org/html/kett179.html| www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 20.5.2016 | Kieli = }}</ref>
 
==Katso myös==