Ero sivun ”Lapuanliike” versioiden välillä

Lapuan kokous päätti lähettää Helsinkiin 20-henkisen Artturi Leinosen johtaman lähetystön pyytämään hallitusta toimimaan kommunistien kiihotustyön lopettamiseksi. Aamulla, itsenäisyyspäivänä 6. joulukuuta 1929 [[Helsingin rautatieasemapäärautatieasema|Helsingin rautatieasemalla]]lla lähetystöä vastassa oli tuhat ihmistä ja varapuheenjohtaja [[Vilho Helanen|Vilho Helasen]] johdolla [[Akateeminen Karjala-Seura]] (AKS). 7. joulukuuta lähetystö antoi Lapuan kokouksen päätökset [[Kallion III hallitus|Kallion vähemmistöhallituksen]] tietoon. Lähetystön ottivat vastaan kaikki eduskuntaryhmät, paitsi kommunistit. Lisäksi lähetystö kävi [[Presidentti|tasavallan presidentti]] [[Lauri Kristian Relander]]in luona. Presidentti liikuttui kyyneliin, kun puhemiehenä toiminut [[Hilja Riipinen]] ilmoitti kansan vaativan valtiovallalta enemmän tekoja kuin puheita. Relander antoi kaiken tukensa kansanliikkeelle ja kirjoitti, että kansanliike "on ollut siunaukseksi tälle maalle ja kansalle, siitä olen varma". Saman päivän iltana lähetystö kutsuttiin AKS:n järjestämiin itsenäisyyspäivän juhliin. AKS antoi liikkeelle täyden tukensa ja [[Urho Kekkonen]] ilmoitti tukensa järjestön äänenkannattajassa ''[[Suomen Heimo]]''ssa. Kekkonen ilmoitti, että työläisten olojen parantamista kannatetaan, mutta Neuvostoliiton myötäilyä ei. Osa lähetystöstä kävi vielä itsenäisyystaistelija, valtioneuvos [[J. R. Danielson-Kalmari]]n luona, joka samoin ilmaisi tukensa liikkeen tavoitteille.<ref name="JN"/>