Ero sivun ”Ruskeala” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kuvien säätöä |
|||
Rivi 40:
| huomautus = <sup>1</sup> Seurakunnan perustamisvuosi</small>
}}
'''Ruskeala''' on entinen [[Suomi|Suomen]] kunta vuonna 1944 [[luovutetut alueet|Neuvostoliitolle luovutetussa]] [[Laatokan Karjala]]ssa. Keskusta sijaitsee [[Petroskoi-Värtsilä-tie]]n varrella.
Rivi 47 ⟶ 48:
==Marmorilouhos==
[[File:Ruskeala Marble Quarry 1.jpg|thumb|
[[Kuva:ruskelanmarmori.jpg|thumb
▲[[Kuva:Ruskeala vaakuna.png|100px|thumb|Ruskealan pitäjäviiri]]
Ruskeala tunnetaan vanhastaan Otrakkalan marmorilouhimosta, joka avattiin jo 1767. Ruskealan marmoria on käytetty muun muassa [[Pietari (kaupunki)|Pietari]]n [[Iisakin kirkko|Iisakin kirkossa]] ja [[Talvipalatsi]]ssa sekä [[Helsinki|Helsingissä]] Yleisradion ja Säästöpankin rakennuksissa. Marmorilouhos on lopetettu. Vanhasta, veden täyttämästä kaivoksesta on tullut alueen tärkeimpiä matkailunähtävyyksiä. Se on myös sukeltajien suosima paikka.
==Kylät==
[[
[[
Haapavaara, Höksölä, Issakanvaara, Kaalamo, Kirkkolahti, Kollitsa, Kontiolahti, Kuljakko, Kumuri, Leppäselkä, Matkaselkä, Mähkönvaara, Otrakkala, Pirttipohja, Rajakylä, Ruisselkä, Särkisyrjä, Uusi-Matkaselkä ja Vahvajärvi.
Rivi 58 ⟶ 60:
==Nykytilanne==
▲[[File:Ruskeala Marble Quarry 3.jpg|thumb|Ruskealan marmorilouhos on nykyään suosittu turistikohde (2016)]]
▲[[File:Ruskeala Church 1940.jpg|thumb|270px|Ruskealan kirkon rauniot. Kirkko tuhoutui tulipalossa 1940.]]
Entisen Ruskealan kunnan alue kuuluu nykyisin [[Karjalan tasavalta|Karjalan tasavaltaan]], missä se kuuluu pääosin [[Sortavalan piiri]]n [[Kaalamo]]n maalaiskuntaan. Entisessä kirkonkylässä [[Ruskeala (Karjalan tasavalta)|Ruskeala]]ssa toimii aktiivinen luterilainen seurakunta.
Rivi 70:
== Aiheesta muualla ==
* [http://www.youtube.com/watch?v=ODFX-lTvAVY Ruskealan marmorilouhoksen järveä lennokilla kuvattuna], YouTube
===Kirjallisuutta===
*Partanen, Katimari (toim.): ''Muistoja Alalammilta : kyläkirja Ruskealan pitäjän Kontiolahden kylästä.'' Alalammin ystävät -seura, 2002. ISBN 952-91-4868-2.
| |||