Ero sivun ”Georg Philipp Telemann” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Musiikin teoria: Lisätty Telemann-muistolehdon kuva |
Thi (keskustelu | muokkaukset) p fix |
||
Rivi 1:
[[Kuva:Telemann.jpg|thumb|Georg Philipp Telemann.]]
'''Georg Philipp Telemann''' ([[24. maaliskuuta]] <small>([[Juliaaninen kalenteri|J]]: 14. maaliskuuta)</small> [[1681]] [[Magdeburg]] – [[25. kesäkuuta]] [[1767]] [[Hampuri]]) oli [[saksa]]lainen säveltäjä. Hän oli eläessään suosituin [[Barokkimusiikki|barokin]] ajan säveltäjä. Hän yhdisti ensimmäisenä saksalaisena säveltäjänä teoksissaan musiikillisia vaikutteita koko [[eurooppa|Euroopan]] alueelta.
==Elämä==
Telemann syntyi [[Magdeburg]]issa [[Saksa]]ssa
Hänen äitinsä Maria oli protestanttisen papin tytär ja hänen Georg-isänsä oli opettaja, myös hänestä tuli pappi Georgen syntymän jälkeen.
Telemannin vanhemmat uskoivat poikansa kouluttautuvan kirkolliseen virkaan ja hän aloittikin tähän vaadittavat opinnot. Georgen isä kuoli
Georg ei koskaan saanut muodollista musiikin opetusta. Tästä huolimatta hän osasi jo kymmenvuotiaana soittaa [[poikkihuilu|huilu]]a, [[viulu]]a, [[sitra]]a ja kosketinsoittimia. Hän teki samoihin aikoihin ensimmäiset sävellyksensä. Kaksitoistavuotiaana hän sävelsi jo ensimmäisen oopperansa, ''[[Sigismund (Telemannin ooppera)|Sigismund]]in''.<ref name="BM">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.baroquemusic.org/bqxtel.html | Nimeke = Georg Philipp Telemann | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Baroque Music | Viitattu = 27.3.2015 }}</ref>
Georgen äiti oli kuitenkin sitä mieltä, että hänen poikansa käytti liian paljon aikaa musiikin opiskeluun muihin opintoihin verrattuna. Hän halusi olla varma siitä, että jos jotakin tapahtuisi, Georgella olisi tulevaisuudessa säännöllinen toimeentulo, koska perheen isän kuoltua perheellä ei ollut muita tuloja.
Rivi 15 ⟶ 17:
Kaksikymmentävuotiaana Georg alkoi opiskella oikeustiedettä [[Leipzig]]in yliopistossa. Hän oli hyvin päättäväinen ja halusi toteuttaa äitinsä toiveet ja jätti siksi kaikki soittimensa kotiinsa. Tästä huolimatta hän jatkoi säveltämistä piilottaen nuottikäsikirjoituksia huoneeseensa.
Hänen ystävänsä löysi sattumalta Georgen säveltämän kantaatin ja antoi sen soitettavaksi paikallisessa kirkossa, tämän jälkeen Georg ei voinut enää pitää salassa musikaalista lahjakkuuttaan. Jopa Leipzigin kaupungin pormestari pyysi häntä säveltämään musiikkia kuuluisaan [[Thomaskirche]]en. Alle vuoden opintojen jälkeen Georgen äiti sai hylätä haaveet poikansa kirkollisesta urasta. Telemannin musiikillinen ura alkoi lopulta, kun hän oli 21-vuotias.
Uransa alkuaikoina hän ei saanut hyviä tuloja säveltämisestä ja lisätuloja saadakseen hän alkoi antaa musiikin tunteja. Hän ei saanut osakseen huomiota ulkomuodollaan - hän oli lihavuuteen taipuvainen ja hänen nenänsä oli kasvoihin nähden liian suuri - mutta hänen ystävällisen luonteensa vuoksi oppilaat pitivät hänestä.
Rivi 23 ⟶ 27:
===Traditionalistien raivo===
Telemann otti vastaan muiden töidensä ohessa urkurin paikan [[Neuerkirche]]stä, jossa hänen tehtäviinsä kuului myös kantaattien säveltäminen. Hänestä niiden säveltäminen oli helppoa ja niiden tekeminen sopi hyvin yhteen hänen muiden tehtäviensä kanssa. Mutta traditionalistien mielestä hengellisen musiikin säveltämisen ei kuulunut olla tuottoisaa, mutta vielä pahempaa oli jos säveltäjä sai tuloja dekadentin musiikin kuten oopperoiden säveltämisestä.
Telemannin kriitikot vastustivat häntä kuitenkin ennen kaikkea sen vuoksi, etteivät he voineet kilpailla hänen kanssaan - Telemann monopolisoi alaa lahjakkuudellaan ja tuotteliaisuudellaan. Eivätkä hänen kriitikkonsa saaneet vastaavasti töitä samassa määrin kuin hän. Telemann sieti kateellisten kuiskauksia aina siihen asti, kun hänelle tarjottiin uutta kapellimestarin - musiikillisen johtajan - virkaa [[Edmurt]]in kreivin palveluksessa [[Sorau]]ssa (nykyisessä [[Puola]]ssa). Hän muutti sinne
===Barbaarinen kauneus===
Puolassa ollessaan Telemann seurasi innokkaasti puolalaisten talonpoikien tanssi- ja lauluesityksiä. Hän oli lumoutunut musiikin "barbaarisesta kauneudesta", josta hän sai vaikutteita omiin sävellyksiinsä. Telemann rakasti yksinkertaisia säveliä, joita kuulijoiden oli vaivatonta seurata ja hän tulikin pian kuuluisaksi helposti ymmärrettävästä musiikistaan, mikä teki hänestä yhden Saksan johtavista säveltäjistä.▼
▲Puolassa ollessaan Telemann seurasi innokkaasti puolalaisten talonpoikien tanssi- ja lauluesityksiä. Hän oli lumoutunut musiikin
Leipzigissa Telemann sai vihollisia tuotteliaisuutensa vuoksi, minkä vuoksi hän muutti moneen kertaan, mutta [[Eisenach]]issa (jossa hän tapasi [[Johann Sebastian Bach|Bach]]in), [[Frankfurt am Main|Frankfurt]]issa ja [[Hampuri]]ssa kävi samoin. Työkiireidensä ohessa hän ehti avioituakin. Hänen ensimmäinen vaimonsa [[Louise Eberlin]] oli säveltäjä Danielin tytär. Hän kuoli heidän ensimmäisen yhteisen lapsensa syntyessä [[1711]].<ref name="BM"/>▼
▲Leipzigissa Telemann sai vihollisia tuotteliaisuutensa vuoksi, minkä vuoksi hän muutti moneen kertaan, mutta [[Eisenach]]issa (jossa hän tapasi [[Johann Sebastian
Kolme vuotta myöhemmin Telemann rakastui uudelleen ja avioitui [[Maria Katharina Textor]]in kanssa. Tämä oli Frankfurtin kunnan palveluksessa työskennelleen kirjurin tytär. Telemann ja Maria saivat yhdessä kymmenen lasta,
===Ainutlaatuinen menestys===
Rivi 41 ⟶ 47:
===Musiikin teoria===
[[Tiedosto:Telemann-Denkmal.png|pienoiskuva|Telemann-muistolehto (1781) valtioneuvos [[Carl Friedrich Richardi]]n puutarhassa [[Horn (Hampuri)|Hornissa]], Hampurissa ([[Franz Nikolaus Rolffsen]]in kuparipiirros)]]
Telemann lopetti säveltämisen yhtäkkisesti
==Triviaa==
*Telemannille liikeasiat olivat usein hyvin tärkeitä. Hän oli [[Pariisi]]ssa kahdeksan kuukautta vuonna
==Teokset (valikoima)==
Rivi 222 ⟶ 228:
==Lähteet==
* ''Georg Philipp Telemann: thematisch-systematisches Verzeichnis seiner Werke: Telemann-Werkverzeichnis (TWV). Instrumentalwerke. Band 1'', herausgegeben von Martin Ruhnke. Kassel: Bärenreiter, 1984. ISBN 3-7618-0655-8
* ''Georg Philipp Telemann: thematisch-systematisches Verzeichnis seiner Werke: Telemann-Werkverzeichnis (TWV). Instrumentalwerke. Band 2'', herausgegeben von Martin Ruhnke. Kassel: Bärenreiter, 1992. ISBN 3-7618-1043-1
* ''Georg Philipp Telemann: thematisch-systematisches Verzeichnis seiner Werke: Telemann-Werkverzeichnis (TWV). Instrumentalwerke. Band 3'', herausgegeben von Martin Ruhnke. Kassel: Bärenreiter, 1999. ISBN 3-7618-1398-8
*
=== Viitteet ===
Rivi 233 ⟶ 239:
{{Commons}}
* {{IMSLP|id=Telemann%2C_Georg_Philipp|cname=Georg Philipp Telemann}}
*[http://www.mutopiaproject.org/cgibin/make-table.cgi?Composer=TelemannGP Vapaasti käytettävissä olevia Telemannin partituureja].
{{DEFAULTSORT:Telemann, Georg Philipp}}▼
[[Luokka:Saksalaiset säveltäjät]]
[[Luokka:Saksalaiset oopperasäveltäjät]]
| |||