Ero sivun ”Luoto (saari)” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Roquai (keskustelu | muokkaukset)
p Käyttäjän 88.114.193.196 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Addbot tekemään versioon.
Nenoniel (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 5:
Suomen [[kirjoitettu kieli|kirjoitetussa kielessä]] luoto-sanaa käytti jo [[Mikael Agricola]]. Sanan alkuperästä ei ole varmuutta. Sitä on pidetty omaperäisenä, vaikka sillä ei ole vastineita etäsukukielissä. Toisaalta on mahdollista, että se on laina [[germaaniset kielet|germaanisista kielistä]]. Luodolla on vastine monessa lähisukukielessä: [[inkeroisen kieli|inkeroisessa]] ja [[vatja]]ssa sitä vastaa ''looto,'' [[karjalan kieli|karjalassa]] ''luoto,'' [[vepsän kieli|vepsässä]] ''lodo'' ja [[viron kieli|viron]] [[murre|murteissa]] ''lood''.<ref>Kaisa Häkkinen: ''Nykysuomen etymologinen sanakirja,'' WSOY 2007, ISBN 978-951-27108-7, hakusana luoto.</ref>
 
[[Paikannimi]]ssä varsinkin läntisessä Suomessa sana luoto voi esiintyä myös isompien saarien nimissä, kuten esimerkiksi [[Harvaluoto]] [[Piikkiö]]ssä.,<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =Suutari, Toni & Pitkänen, Ritva-Liisa | Nimeke =luoto | Kappale = | Sivu =248 | Selite =Teoksessa: Suomalainen paikannimikirja |Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija = Karttakeskus | Vuosi =2007 | Tunniste = ISBN 978-951-593-976-0 | Kieli = }}</ref> [[Hailuoto]], [[Olkiluoto]] [[Eurajoki|Eurajoella]] ja [[Raippaluoto]] [[Mustasaari|Mustasaaressa]].
 
==Lähteet==