Ero sivun ”Uhtua” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 91:
Uhtua oli 1800-luvulla vilkas kauppapaikka, jossa kävivät lähes kaikki tunnetut runonkerääjät. Esimerkiksi [[Elias Lönnrot|Lönnrot]] kävi paikkakunnalla useasti ja vuonna 1835 hän sai siellä Varahvontta Jamaselta viiden ruplan maksusta 20 pitkää runoa. Valokuvaaja [[I.K. Inha]] kävi Vienan Karjalan matkallaan myös Uhtuassa. Vielä 1900-luvun alussa useat suomalaiset kävivät tutkimassa paikkakunnan runonlauluperinnettä.
Vuoden 1918 tienoilla suomalaisia oli alueella yrittämässä torjua bolševikkeja ja myöhemmin osallistumassa epäonnistuneeseen [[Itä-Karjalan kansannousu]]un. Uhtuan kunta lakkautettiin 1920-luvulla ja siitä tuli osa [[Uhtuan piiri]]ä, jonka keskukseksi Uhtuan kylä tuli. [[Jatkosota|Jatkosodan]] aikana Uhtualla toimi [[Neuvostoliiton ilmavoimat|Neuvostoliiton ilmavoimien]] 69. ilmavalvontakomppania.<ref>Spk-8127</ref> Vuoden 1959 väestönlaskennan mukaan Uhtan kylä asukasluku oli 3 494 henkeä.<ref name=Demo1959selo/> Piiriin aiemmin kuulunut, [[Ylä-Kuittijärvi|Ylä-Kuittijärven]] rantakylä [[Vuokkiniemi]] liitettiin [[Kostamus|Kostamuksen piiri]]in 1988.
<gallery>
Kuva:Inha runonlaulajat.jpg|Runonlaulajaveljekset Poavila ja Tiihvo Jamanen Uhtuan kylässä vuonna 1894 (I. K. Inha).
Kuva:Kalevala-eastern part 2007.jpg| Pala Uhtuan kaupunkimaisen taajaman itäosaa Keski-Kuittijärveltä nähtynä (2007).
| |||