Ero sivun ”Pääomatulo” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lisätty hankintameno-olettamien vaikutus todelliseen pääomatuloveroprosenttiin.
pois, turha detaljitason esimerkki + asenteellisesti kirjoitettu (yhtä hyvin voitaisiin esim. kyseenalaistaa ovatko verotetut luovutusvoitot oikeasti voittoa esim. inflaation takia, vai verotetaanko olematonta)
Rivi 22:
{{Pääartikkeli|[[Luovutusvoitto]]}}
Omaisuuden luovutuksesta saatu voitto on lähtökohtaisesti veronalaista pääomatuloa. Luovutuksella tarkoitetaan mm. myyntiä ja vaihtoa. Luovutusvoitto lasketaan vähentämällä luovutushinnasta ''hankintameno'' ja luovutusvoiton hankkimisesta syntyneet menot tai ns. ''hankintameno-olettama''. Jos luovutusvoitto on negatiivinen, syntyy luovutustappio. Luovutustappion voi tietyin edellytyksin vähentää luovutusvoitoista, jolloin se vähentää pääomatuloista maksettavaa veroa.<ref name="luovutus">[https://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Henkiloasiakkaan_tuloverotus/Luovutusvoitot_ja_tappiot/Omaisuuden_luovutusvoiton_verotus(12315) Verohallinto: Omaisuuden luovutusvoiton verotus] Viitattu 1.12.2013</ref>
 
Pääomatuloveroprosentti ei kerro osakkeiden luovutusvoittojen todellisen veroprosentin suuruutta, koska verottaja eli valtio suorittaa Suomessa sijoittajan puolesta arvion siitä, kumpi tapa arvottaa osakkeiden hankintamenot on sijoittajan kannalta edullisempi: hankintameno-olettama vai todelliset hankintakustannukset. Mikäli todellisten hankintakustannusten käyttäminen on sijoittajan kannalta epäedullinen vaihtoehto, valtio toimittaa sijoittajalle esitäytetyn veroilmoituksen, jossa summa josta pääomatuloveron määrä lasketaan, on perustettu hankintameno-olettamaan. Hankintameno-olettamat ovat 20 ja 40 prosenttia.<blockquote>Hankintameno-olettama on aina vähintään 20 % myyntihinnasta. Jos olet omistanut osuuden yli 10 vuotta, myyntihinnasta voi vähentää 40 %. Hankintameno-olettaman lisäksi ei enää saa vähentää todellista ostohintaa ja kuluja, vaan hankintameno-olettama on vaihtoehto niiden vähentämiselle.</blockquote><blockquote>'''Esimerkki:'''  Antti on ostanut 1 000 kappaletta Yhtiö Oy:n osakkeita vuonna 1994. Osakkeiden ostohinta on ollut 4 markkaa osakkeelta eli yhteensä 4 000 markkaa. Osakkeiden ostosta Antti on maksanut välityspalkkiota 40 markkaa. Osakkeiden hankintameno on siis 4 040 markkaa eli 679,47 euroa.</blockquote><blockquote>Antti myy Yhtiö Oy:n osakkeet vuonna 2009. Myyntihinta on 2,50 euroa osakkeelta eli yhteensä 2 500 euroa. Voiton hankkimisesta johtuneet menot eli myyntikulut ovat 25 euroa.</blockquote><blockquote>Antti on omistanut Yhtiö Oy:n osakkeet luovutushetkellä vähintään 10 vuoden ajan, joten hankintameno-olettama on  40 prosenttia luovutushinnasta eli 2 500 euroa x 40 % = 1 000 euroa.</blockquote><blockquote>Hankintameno-olettaman mukaan vähennettävä määrä (1 000 euroa) on suurempi kuin todellisen hankintahinnan ja voiton hankkimisesta johtuneiden menojen yhteismäärä (704,47 euroa). Luovutusvoitto kannattaa siis laskea vähentämällä luovutushinnasta hankintameno-olettama. Voittoa syntyy silloin 1 500 euroa (2 500 euroa – 1 000 euroa = 1 500 euroa).</blockquote><blockquote>Jos Antti olisi hankkinut osakkeet vasta vuonna 2001 ja myynyt ne vuonna 2009 , hän olisi omistanut osakkeet alle 10 vuotta. Hankintameno-olettama olisi ollut 20 prosenttia luovutushinnasta eli 500 euroa. Tässä tapauksessa Antille olisi ollut edullisempaa käyttää hankintameno-olettaman sijaan todellista ostohintaa ja kuluja. Myyntihinnasta olisi vähennetty niiden yhteismäärä, 704,47 euroa. Luovutusvoitto olisi ollut 1 795,33 euroa (2 500 euroa – 704,47 euroa = 1 795,53 euroa).<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.vero.fi|nimeke=Verohallinto|julkaisu=www.vero.fi|viitattu=2016-05-13}}</ref></blockquote>Verottaja eli valtio siis kerää paitsi osakkeiden luovutushintaa, myös hankintahintaa ja -ajankohtaa koskevat tiedot. Tästä huolimatta valtio luopuu sijoittajan hyväksi todellista hankintahintaa koskevien tietojen käyttämisestä. Koska hankintameno-olettama ei perustu todellisiin hankintamenoihin, ei todellinen pääomatuloveroprosentti ole 30 tai 34, vaan sitä pienempi. Mitä suurempi todellisten hankintakustannusten ja hankintameno-olettaman ero on, sitä pienempi on pääomatuloveroprosentti.
 
=== Osinkojen verotus ===
Pörssiyhtiöistä ja muista yhtiöistä saatuja osinkoja verotetaan eri tavalla.

Osinkojen verotus on muuttunut vuoden 2014 alusta, jolloin poistui mahdollisuus saada pienimmät osingot yksityisistä osakeyhtiöistä nostettua verovapaina.
 
==== Listattujen yritysten osinkojen verotus ====