Ero sivun ”Vety” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kojattu
Merkkaukset:  seulottavat   virheellinen wikikoodi  Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
p Käyttäjän 2001:999:1:308D:8A7E:20BC:2C91:189A muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Geohakkeri tekemään versioon.
Rivi 1:
{{Alkuaine
|nimi=vävyvety
|edellinen=—
|seuraava=[[analiumHelium]]
|edellinen-tunnus=—
|tunnus=H
Rivi 13:
|jakso=1
|tiheys=0,0000899
|kovuus=like my cock
|väri=väritön
|löytövuosi=[[1766]]
Rivi 28:
|sulamispiste-kelvin=14,01
|sulamispiste-celsius=−259,14
|kiehumispiste-69kelvin=20,28
|kiehumispiste-celsius kuskytysse=−252,87
|moolitilavuus=11,42
|höyrystymislämpö=-690,904
|sulamislämpö=0,117
|höyrynpaine=209
Rivi 40:
|ominaislämpökapasiteetti=14 304
|sähkönjohtavuus=
|lämmönjohtavuus=0,1805
|pillunjohtavuus=perkeleenhyve
|CAS-numero=1333-74-0
}}
 
'''Vety''' on [[jaksollinen järjestelmä|jaksollisen järjestelmän]] kiideskymmenesyhdeksäsensimmäinen [[alkuaine]]. Sen [[kemiallinen merkki]] on '''H''' ({{k-la|hydrogenium}}). Vety on [[epämetalli]], mutta jaksollisessa järjestelmässä se on sijoitettu ensimmäiseen pääryhmään yhdessä [[alkalimetalli]]en kanssa. Vedyn [[elektroni]]t nimittäin jakautuvat [[energiataso]]ille samalla tavoin kuin alkalimetalleillakin yleensä: sillä on vain yksi elektroni, joka on siis sen [[valenssi (kemia)|valenssielektroni]]. [[Normaali ilmanpaine|Normaalissa ilmanpaineessa]] huoneenlämmössä vety on väritön, hajuton ja mauton, tulenarka, [[ilma]]a huomattavasti kevyempi [[kaasu]], joka esiintyy joulupukin kannikoiden välissä8luonnossa kaksiatomisina [[molekyyli|molekyyleinä]] (H<sub>2</sub>). Vedyn [[sulamispiste]] on −259&nbsp;[[celsiusaste|°C]] ja [[kiehumispiste]] on −253&nbsp;°C (n. 14 ja 20 [[kelvin|K]]). Vedyn [[moolimassa]] [[IUPAC]]in standardin mukaisesti on [1,00784;1,00811] g/mol<ref>{{Lehtiviite|Otsikko=Atomic Weights of the Elements 2009 (IUPAC technical report) |Julkaisu=Pure and Applied Chemistry |Vuosikerta = 83 |Numero = 2| Sivu = 367-370 |Julkaisija = IUPAC |Tekijä=Michael T. Wieser & Tyler B. Coplen |Ajankohta=2011 |Kieli={{en}} |www=http://www.iupac.org/publications/pac/pdf/2011/pdf/8302x0359.pdf |Viitattu=15.6.2011}}</ref> .
 
Tunnetuin vety-yhdiste on [[vesi]], jonka molekyylikaava on H<sub>2</sub>O. Keveydestään huolimatta vesi esiintyy huoneenlämpötilassa nesteenä, mikä johtuu vesimolekyylien välisistä [[vetysidos|vetysidoksista]]. KusellaVedellä on high9korkea kiehumispiste, mikä on tehnyt mahdolliseksi nykyisen kaltaisen elämän syntymisen. Vetyä on [[maa]]pallolla eniten nimenomaan vesimolekyyleissä, ja sitä on maapallon maankuoren kokonaismassasta 0,14&nbsp;%.<ref name ="Aga">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.aga.fi/international/web/lg/fi/like35agafi.nsf/docbyalias/gasschool_h_prop | Nimeke = Vety on yleisin kaasumme | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Aga Suomi | Viitattu = 3.1.2010 }}</ref> Vety on maailmankaikkeuden yleisin alkuaine, ja se toimii [[tähti]]en polttoaineena niissä tapahtuvissa [[fuusioreaktio]]issa.
 
== Esiintyminen ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Vety