Ero sivun ”Tiurinlinna” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lisätty tietoa. |
Täydennyksiä. |
||
Rivi 26:
| huomautukset =
}}
[[Tiedosto:Appelgren Suomen muinaislinnat 1891 piirros Tiurilinna, Räisälä.jpg|pienoiskuva|400x400px|[[Hjalmar Appelgren-Kivalo|Hjalmar Appelgrenin]] havainnekuva
'''Tiurinlinna''' (venäjäksi ''Tiverski''<ref name=":0">{{Kirjaviite|Tekijä=Hjalmar Appelgren|Nimeke=Suomen muinaislinnat|Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura|Vuosi=1891|Sivu=luettelon sivu 101-102}}</ref>) on [[Linnavuori|muinaislinna]] joka sijaitsee [[Luovutettu Karjala|luovutetussa Karjalassa]]. Linna rakennettiin [[Vuoksi|Vuoksen]] kapeimmassa kohdassa sijainneelle saarelle [[Räisälä]]n kylän etelä-kaakkoispuolelle.<ref name="LKP">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.luovutetunetelakarjalanpitajat.fi/Pitajat/Raisala/Perustietoa.iw3 | Nimeke = Räisälä | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu =Luovutetun Etelä-Karjalan pitäjät | Viitattu =12.12.2013 }}</ref> Tiurinlinna oli suojapaikan lisäksi myös asuttu kaupunki, joskaan taloluku ei ollut suuri: paikalta tunnetaan alle kaksikymmentä rakennuksenpohjaa, joista osa uudelta ajalta.
Paikka on ollut linnoitettuna jo pakanuuden aikana ennen kristinuskon saapumista alueelle.<ref name="LKP"/> [[Hjalmar Appelgren-Kivalo|Hjalmar Appelgren]] arvioi linnan olleen löytöjen perusteella käytössä ainakin 1100-luvulla.<ref name=":0" /> Varsinaista linnaa on rakennettu [[Käkisalmen linna]]n kanssa yhtaikaa 1100- tai 1200-luvulla. Toisten tietojen mukaan linna on rakennettu vasta 1300-luvulla.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://raisala.fi/perinne-korut.html|Nimeke=Räisälän aarteet - Kalevala korut|Tekijä=|Ajankohta=|Julkaisija=Räisälä.fi|Viitattu=12.12.2013}}</ref>
Alueella oli asutusta aiemminkin – keramiikkalöydöt viittaavat varhaismetallikauteen ajanlaskun alun tienoille. Vakiintunutta asutusta paikalla oli viimeistään [[ristiretki]]ajalla, vaikka aikaa leimasivat myös [[Hämäläiset|hämäläisten]] ja [[Karjalaiset|karjalaisten]] kahakat sekä ruotsalaisten voimakas muutto Karjalankannakselle, mikä ärsytti [[Novgorod]]ia. Alueella tehty hopea-aarrelöytö ajoittuu juuri tähän aikaan, vaikka osa aarteen rahoista onkin jo viikinkiajalta 900-luvulta.▼
Kronikoiden mukaan Novgorod antoi vuonna 1404 Smolenskin rohtinaalle ]urille antoi 13 sivukaupunkia joista yden on arvioitu olleen Tiurin linnoitettu kaupunki, Tiverski.<ref name=":0" /> Ruotsalaiset hävittivät linnan vuonna 1411.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/teema/karjala/aikajana.php?id=108 | Nimeke = Tiurinlinna | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija =YLE | Viitattu =12.12.2013 }}</ref> Tämä johti Novgorodin ruhtinaan [[Luvgeni Olgerdovitš|Luvgeni Olgerdovitšin]] johtamaan kostoretkeen Viipurin seudulle, jolla he polttivat Viipurin esikaupungin 26.maaliskuuta1411.▼
▲Kronikoiden mukaan Novgorod antoi vuonna 1404
[[Tiedosto:Tiurinlinna (Räisälä) hoard objects - National Museum of Finland - DSC04186.JPG|thumb|left|Tiurinlinnan aarre [[Kansallismuseo]]ssa.]]▼
▲Alueella oli asutusta aiemminkin – keramiikkalöydöt viittaavat varhaismetallikauteen ajanlaskun alun tienoille. Vakiintunutta asutusta paikalla oli viimeistään [[ristiretki]]ajalla, vaikka aikaa leimasivat myös hämäläisten ja karjalaisten kahakat sekä ruotsalaisten voimakas muutto Karjalankannakselle, mikä ärsytti [[Novgorod]]ia. Alueella tehty hopea-aarrelöytö ajoittuu juuri tähän aikaan, vaikka osa aarteen rahoista onkin jo viikinkiajalta 900-luvulta.
▲[[Tiedosto:Tiurinlinna (Räisälä) hoard objects - National Museum of Finland - DSC04186.JPG|thumb|left|Tiurinlinnan aarre [[Kansallismuseo]]ssa.]]
Linnasaari vallien sisäpuolelta oli 225 metriä pitkä, 44-60 metriä leveä ja 7 metriä korkea. Vuoksen vedenpinnan laskun jälkeen kosken itäinen haara on kuivunut kokonaan.
| |||