Ero sivun ”Botulismi” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Aiheesta muualla ym |
p →Botulismi ihmisellä: kh |
||
Rivi 1:
[[Tiedosto:Botulism1and2.JPG|pienoiskuva|Botulismi 14-vuotiaalla. Vasemmassa kuvassa täydellinen ''oftalmoplegia'' ([[silmälihashalvaus]]) sekä ''ptosis'' ([[riippuluomi]]) ja laajentuneet pupillit (oik.). Potilas oli täysin tajuissaan.]]
'''Botulismi''' ({{k-la|botulus}}, [[makkara]]) on ''[[Clostridium botulinum]]'' -[[bakteeri]]n erittämän [[botuliini]]-hermomyrkyn aiheuttama vakava [[myrkytys]]sairaus. Botulismiin voivat sairastua lähes kaikki eläimet, myös ihminen. [[Korppikotka|Korppikotkilla]] tiedetään olevan vastustuskyky botuliinia vastaan. Botuliini pääsee elimistöön tavallisimmin saastuneen ravinnon mukana. ''Clostridium botulinum'' -bakteerin [[itiö]]t ovat hyvin kestäviä, ja niitä on sekä [[maaperä]]ssä että [[vesistö]]issä. Bakteerin toksiinituotanto on runsainta hapettomassa ympäristössä 22–37 °C:n lämpötilassa. [[Linnut]] saavat tartunnan esimerkiksi mädäntyvistä kasveista ja [[raadonsyöjä]]t puolestaan syötyään botulismiin kuolleita eläimiä.
== Botulismi ihmisellä ==
Botuliinitoksiineja on seitsemää tyyppiä, A–G, joista vain tyypit A, B, E ja F aiheuttavat ihmisen sairastumisen.
Ihmisellä myrkytyksen oireet alkavat yleensä 18–36 tunnin päästä myrkyn joutumisesta elimistöön, mutta ne voivat alkaa nopeamminkin tai vasta useamman päivän kuluttua. Oireisiin kuuluvat muun muassa pahoinvointi, ummetus, [[oksennus|oksentelu]], [[suu]]n kuivuminen, nielemisvaikeudet, lihasheikkous, kaksoiskuvat ja lihasten halvaantuminen ylhäältä alaspäin edeten. Hoitamattomana vaikea myrkytys johtaa suurella todennäköisyydellä [[kuolema]]an, joka aiheutuu hengityslihasten halvaantumisesta.
Imeväisbotulismia esiintyy alle vuoden ikäisillä lapsilla. Sen ikäisten [[immuunijärjestelmä]] ei ole kehittynyt vielä riittävästi pystyäkseen tuhoamaan bakteerien itiöitä.
Haavabotulismi on taudin muodoista harvinaisin. Bakteerit alkavat itiöidä haavassa, josta myrkky pääsee sitten leviämään muualle elimistöön. Yleisintä haavabotulismi on [[heroiini]]a ihonalaisesti [[Injektio (lääketiede)|injisoivilla]].
Suomessa botulismi on harvinainen: vuonna 1999 oli yksi tapaus ja vuonna 2006 todennäköisesti kaksi.<ref>Kati Marjasuo: [http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/L%C3%A4mminsavustetun+siian+ep%C3%A4ill%C3%A4%C3%A4n+aiheuttaneen+vaikean+ruokamyrkytyksen/1135220587736 Lämminsavustetun siian epäillään aiheuttaneen vaikean ruokamyrkytyksen] Helsingin Sanomat, 2006.</ref>
== Botulismi tuotantoeläimillä ==
Tavallisimmin botulismiin sairastuneet tuotantoeläimet ovat [[nauta|nautoja]], [[lammas|lampaita]], [[hevonen|hevosia]], [[minkki|minkkejä]] tai siipikarjaa. [[sika|Sikojen]] sairastumisriskiä pidetään pienenä. Tartunta johtuu lähes poikkeuksetta saastuneesta rehusta, johon bakteereita on joutunut maaperästä tai raadosta. Haavatartunnat ovat harvinaisia.
Naudoilla tartunnan aiheuttamat halvausoireet alkavat tavallisesti päästä, mutta halvaus voi alkaa takaraajoistakin. Pään alueen halvaantuessa nauta voi aluksi yrittää edelleen syödä, muttei pysty nielemään. Lopulta nauta kuolee halvauksen lamauttaessa hengityslihasten toiminnan. Botulismiin sairastunut hevonen on yleisolemukseltaan apaattinen ja väsynyt. Myrkytyksen edetessä syöminen vaikeutuu ja hevonen alkaa horjua. Tätä seuraavat halvaantuminen ja kuolema.
Botulismia vastaan on olemassa [[rokotus|rokotteita]]. Suomessa nautoja ja sikoja ei rokoteta ollenkaan ja hevosiakin vain harvoin.
== Lähteet ==
|