Ero sivun ”Levyke” versioiden välillä

[[TiedostoKuva:Floppy disk internal diagram.svg|thumb|200px|right|thumb|3 ½ tuuman levykkeen peruskomponentit:<br>'''1.''' Kirjoitussuoja-aukko<br>'''2.''' Keskiö<br>'''3.''' Suljinläppä<br>'''4.''' Muovinen suojakotelo<br>'''5.''' Paperikiekko<br>'''6.''' Magneettikiekko<br>'''7.''' Levysektori]]

'''Levyke''' (arkikielessä myös ”'"''disketti'''”") on magneettinen muistilevy, joka on kiinteässä suojakuoressa.<ref>Kotimaisten kielten tutkimuskeskus: Suomen kielen perussanakirja, 2. painos, 2004</ref> Levykkeitä on käytetty erityisesti [[tietokone]]idenissa siirrettävinäkäytetty siirrettävä magneettinen tiedontallennusvälineinätiedontallennusväline. Levykkeen kotelon sisällä on ohut rautaoksidilla pinnoitettu muovinen kiekko, joka on pakattu yleensä neliön muotoiseen suojakoteloon. 8 ja 5 ¼ [[tuuma]]n levykkeiden (”lerppu”"lerppu") kotelo on taipuisa ja 3 ½ tuuman levykkeiden (”korppu”"korppu") kotelo on jäykkä. Levykkeen lukemiseen ja sille tallentamiseen käytetään [[levykeasema]]a.

Toisin kuin äänilevyllä ja CD-levyllä, tietolevykkeiden tietoa ei talleteta spiraalimuotoisesti vaan samankeskeisille renkaille, joita kutsutaan uriksi. Levykeaseman lukupää siirtyy sivusuunnassa askeleittain uralta toiselle levyn pyöriessä alla. Yksi ura on jaettu sektoreihin ja levyllä olevaan tietolohkoon viitataan sen ura- ja sektoriosoitteella. Tyypillisesti levyn alkuun (sopimuksenvarainen käsite) talletetaan [[käyttöjärjestelmä]]n käyttämän [[tiedostojärjestelmä]]n määrittelemällä tavalla kirjoitettu hakemisto, johon kirjataan tiedostojen nimet ja mistä sektoreista kyseessä olevako. tiedosto koostuu.

Nykyisin [[CD-levy|CD-]], [[DVD-levy|DVD-]]-, ja [[Blu-ray]] -levyt, ulkoiset [[kiintolevy]]t, sekä [[USB-muisti]]t ja muistikortit ovat suurelta osin korvanneet levykkeet. On yleinen mielipide, että CD on levyke.

==HistoriaaHistoria==

Ensimmäiset levykkeet kehitti IBM:n tutkimuskeskus [[San José (Kalifornia)|San JoséssaJose]]ssa 1960-luvun lopussa. Ne oli tarkoitettu [[IBM]] Series/370 -keskustietokoneiden käyttöjärjestelmäpäivitysten siirtoon ja syrjäyttämään suuret ja hitaat [[nauha-asema]]t. IBM myös osti japanilaiselta [[YoshirōYoshiro NakaMats]]ilta patentin levyketeknologiaan, jonka hän väitti kehittäneensä jo 1950-luvulla. Kahdeksantuumainen levy tuli markkinoille 1971.

Vaikka kahdeksan tuuman levykkeet ovat vanhentunutta tekniikkaa, jotkin tahot käyttävät niitä vielä, esimerkiksi [[NASA]]:n [[avaruussukkula]]n varaosien tarkistamisessa käytetyt laitteistot, jotka toimivat [[Intel 8086|8086]]-[[Suoritin|suorittimella]]. [[Suomi|Suomessa]] kahdeksan tuuman levykkeitä käytti ainakin [[IBM]] S/34 vielä [[1980-luku|1980-luvulla]].

Harrastelija- ja kotikäyttöön levykeasema oli pitkään suhteellisen kallis lisälaite –- usein kalliimpi kuin itse tietokone. Kotitietokoneet käyttivät [[1980-luku|1980-luvulla]] usein vielä [[C-kasetti]]a tallennusmedianaan. Muun muassa vuonna 1982 julkaistu, suuren suosion saavuttanut [[Commodore 64]] käytti C-kasettia, mutta vaihtoehtona oli myös 5¼ tuuman levykeasema.

Vuonna [[1984]] [[Apple Computer|Apple]] valitsi Sonyn 90 × 94 millimetrin levykeformaatin käytettäväksi [[Macintosh]]-tietokoneissaan käytettäväksi ja siten pakotti sen tulemaan standardiformaatiksi [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]]. Formaattia oli käytetty jo Machintosia aiemmin Hewlett-Packardin HP-150:ssa ([[1983]]). Tuotetta markkinoitiin sittemmin tuumamitalla 3½, minkä oli tarkoitus painottaa levykkeen pienempää kokoa 5¼"-standardiin verrattuna. Myös IBM siirtyi 3½ tuuman levykkeisiin [[PS/2]]-tuotesarjassaan, kun IBM:n aiemmat PC ja AT-mikrotietokoneet olivat käyttäneetkäyttivät 5¼ tuuman levykkeitä. Vuonna [[1989]] 3½ tuuman levykkeitä myytiin enemmän kuin 5¼-tuumaisia.

[[Microsoft]]in [[MS-DOS]]-käyttöjärjestelmään tuki 3½ tuuman levykkeille tuli versiossa 3.2. Tämä oli myös [[MSX]]-kotitietokonestandardin virallinen levykoko (huomattavasti suositumpi [[Commodore 64]] käytti lähinnä 5¼ tuuman levyjä). 3½ tuuman levykkeistä tuli keskeinen tallennusväline 1980-luvun jälkipuoliskolla PC tietokoneissa sekä [[Amiga]]ssa ja [[Atari ST|Atari ST]]:ssä]]. Se oli myös [[MSX]]-kotitietokonestandardin virallinen levykoko. Vuonna 1989 3½ tuuman levykkeitä myytiin enemmän kuin 5¼-tuumaisia{{lähde}}.

Levyke koostuu magneettisesti herkästä levypinnasta ja suojakotelosta. Levykkeen pyöreä tallennuspinta pyörii suorakaiteen muotoisessa suojakuoressa keskiakselinsa ympäri. Suojakuori suojaa vain kosketukselta; voimakkaita magneettikenttiä vastaan se ei suojaa. 8 ja 5¼ tuuman levykkeissä kuori on taipuisa. Taipuisuudesta johtuu levykkeen lempinimi "lerppu" (engl. ''floppy disk''). 3½ tuuman levykkeissä suojakuori on kova ja taipumaton, mistä johtuu tällaisen levykkeen lempinimi "korppu".

===83½ jatuuman 5¼ tuumankorpun levykkeetrakenne===

[[TiedostoKuva:Floppy disk8inch.jpg|thumb|right|8 tuuman levyke]]

[[TiedostoKuva:Floppy disk 5.25 inch.JPG|right|thumb|5¼ tuuman levyke, (”lerppu”"''lerppu''")]]

===3 ½ tuuman levyke (1984)===

===Suurikapasiteettiset levykejärjestelmät===

[[Iomega]]n suuremman tallennuskapasiteetin levykkeet [[Iomega Zip|Zip 100 ja 250]] olivat jossain määrin menestyksekkäitä [[1990-luku|1990-luvun]] lopulla. Samoihin aikoihin esitelty kilpaileva tuote, [[Imation]]in [[LS-120]] -levykejärjestelmä ("Superdisk") ei koskaan yleistynyt siitäkään huolimatta, että sen lukuasema oli alaspäin yhteensopiva 3,5" 1,44 Mt:n levykkeiden kanssa. [[Sony]] kehitti [[MiniDisc]]-levyistä tietokonekäyttöön soveltuvan MD Data -levyn (kapasiteetti 140 Mt), joita on käytetty tietokoneissa siirrettävinä tallennusvälineinä.