Ero sivun ”Suomen suuriruhtinaskunta” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Fredrik Vilhelm von Berg| |
|||
Rivi 173:
Suomen suuriruhtinaskunnan suhteen Aleksanteri II ei Nikolai I:n tapaan suoralta kädeltä hyväksynyt suomalaisten asemaa. Itsevaltiutta kannattanut uusi keisari allekirjoitti Suomea koskevan hallitsijanvakuutuksensa vasta kun maan hallintatapaa koskevan ehdotuksen kohta ”konstitutioiden mukaan” oli vaihdettu sanoihin ”entisten säädösten mukaan”. Tällä Aleksanteri II halusi korostaa sitä, ettei Suomella ollut sellaisia ”konstitutioita”, joilla valta olisi jaettu keisarin ja valtiopäivien kesken. Yleisen järjestyksen ylläpitoa varten maahan perustettiin [[Suomen santarmihallitus]] vuonna 1867 ja [[Suomen rautateiden santarmipoliisihallitus]] vuonna 1870.<ref name="olkkonen_2003_jussila_2004">Olkkonen 2003, Jussila 2004</ref>
Kokonaisuutena Venäjän tappio Krimin sodassa ja Aleksanteri II:n hallintakausi johtivat kuitenkin Suomen suuriruhtinaskunnan kannalta hyvin myönteiseen valtiollisen, taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityksen aikaan. Kruununperillisenä Keisarillisen Aleksanteri-Yliopiston kanslerina toiminut keisari vieraili Helsingissä 24. maaliskuuta 1856 ja antoi senaatille viisikohtaisen valtuuskirjeen merkittävien muutosten aikaansaamiseksi maan teollisessa kehityksessä, liikenneyhteyksissä, kaupassa ja merenkulussa sekä koulu- ja kansansivistyksen edistämisessä. Kenraalikuvernööriksi määrättiin liberaali Baltian saksalainen kenraali [[
====Valtiopäivät====
| |||