Ero sivun ”Pesukarhu” versioiden välillä

[[Nisäkäsnimistötoimikunta]] on ehdottanut, että nimitys "supi" vahvistettaisiin tämän lajin ensisijaiseksi suomenkieliseksi nimeksi.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= Nisäkäsnimistötoimikunta | Nimeke= Maailman nisäkkäiden suomenkieliset nimet | Osoite= http://www.luomus.fi/nisakkaat/index.php?name=Procyon%20lotor | Ajankohta= 2008 | Selite=vahvistamaton ehdotus nisäkkäiden nimiksi| Luettu= 25.7.2010}} — [[Suomen kielen lautakunta]] suhtautui toimikunnan nimistöehdotukseen torjuvasti. Ks. {{Verkkoviite | Osoite= http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2923| Nimeke= Maailman nisäkkäiden suomenkieliset nimet| Tekijä= Suomen kielen lautakunta| Julkaisu= Kotus.fi|Ajankohta=20.11.2008| Julkaisija=Kotimaisten kielten tutkimuskeskus | Viitattu= 18.10.2011}}</ref>

 

Pesukarhun tunnusomainen ulkoinen piirre ovat sen mustat silmänympärykset, jotka saavat eläimen näyttämään kuin sillä olisi ”rosvonaamio”. Pesukarhulla on tuuhea harmaa häntä,<ref name="pieni"/> jossa on 4–10 mustaa raitaa. Pesukarhun turkki on harmaa, ruskea tai musta, riippuen hieman asuinympäristöstä. Turkki on varsin pitkäkarvainen.<ref name="pieni"/> Etukäpälät muistuttavat hentoja ihmiskäsiä ja tekevät pesukarhusta erityisen taitavan käsistään. Kämmenet ovat erittäin herkät, ja pesukarhu käyttää käsiensä tuntoherkkyyttä etsiessään ravintoa. Käpälien tuntoherkkyys on hyvä lämpötilasta riippumatta. Etu- ja takakäpälissä on viisi varvasta. Aikuinen pesukarhu painaa asuinpaikasta riippuen noin 5,5–9,5 kg. Urokset painavat yleensä noin 10–30&nbsp;% enemmän kuin naaraat. Pesukarhun ruumiin pituus vaihtelee noin 60 cm:stä<ref name="pieni"/> 95 cm:iin, ja sen säkäkorkeus on noin 30 cm.<ref name="pieni"/> Häntä on noin 19–40 cm pitkä. Pesukarhun kuulo ja pimeänäkö ovat erityisen herkät. Pesukarhun haju- ja makuaisti sen sijaan ovat suhteellisen heikot.