Ero sivun ”Osuustukkukauppa” versioiden välillä

{{Ohjaa tänne|OTK||Lyhenne voi tarkoittaa myös [[Onnettomuustutkintakeskus]]ta tai [[yliopistolliset tutkinnot Suomessa#Oikeustieteellinen|oikeustieteen kandidaatti]]a.}}

[[kuvaKuva: Osuustukkukauppa OTK mainos Työväen kalenterissa 1945.jpg|thumb|OTK:n mainos Työväen kalenterissa 1945.]]

'''Keskusosuusliike OTK''' (vuoteen 1920 ''Suomen Osuustukkukauppa'', v:eenvuosina 1920,1920–1970 ''Osuustukkukauppa'') v:eenoli 1970)vuosina 1917–1983 toimitoiminut [[Suomi|Suomen]] [[edistysmielinen osuustoiminta|edistysmielisen osuuskauppaliikkeen]] [[tukkukauppa]]na 1917-1983. Sen [[konserni#Yleistä|tytäryhtiö]]itä olivat rautakauppa [[Renlund (yritys)|Renlund]], [[Finnoil|E-Öljyt]] E-huoltamoineen, säilyketehdas [[Kontio & Kontio]], huonekaluliike [[Sotka (yritys)|Sotka]] ja [[Mainosrengas]].<ref name=oe>{{Kirjaviite | Nimeke= Otavan Suuri Ensyklopedia, Hakemisto-osa 12 (M-Ö) | Julkaisupaikka= Helsinki | Julkaisija= Otava| Vuosi= 1983| Sivu = 9021| ISBN 951-1-07198-X}}</ref> OTK ja sen omistaneet 39 paikallista osuusliikettä [[yritysten sulautuminen|yhdistyivät]] [[Osuuskunta TradekaEka-yhtymä|E-osuuskunta EkaEkaksi]]ksi vuonna 1983.

[[kuvaKuva: OTK hallintorakennus Hämeentie 1.JPG|thumb|[[Väinö Vähäkallio]]n suunnittelema OTK:n pääkonttorinapääkonttori toiminutHämeentien rakennusja (suunn.Käenkujan [[Väinö Vähäkallio]])kulmassa Helsingin Sörnäisissä.]]

Suomen [[osuustoimintaosuustoimintalaki]]laki säädettiin 1901, mutta jo vuotta aiemmin oli [[Hämeen lääni]]n [[maaherra|kuvernööri]] hyväksynyt [[tampere]]laisen Finlayson & Co. Työväen Osuuskaupan säännöt. [[Osuuskauppa|Osuuskauppoja]] syntyi tämän jälkeen eri puolille maata. Pian havaittiin, että ne tarvitsevat yhteistyöelimiä. [[S-ryhmä|Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta]] (SOK) perustettiin hoitamaan yhteisostoja, neuvontaa ja ohjausta 1904. Sivu[[toimisto|konttori]]enSivukonttorien, oman [[kansainvälinen kauppa|tuonti]]toiminnantuontitoiminnan ja [[teollisuus]]tuotannonteollisuustuotannon myötä SOK:n toiminta laajeni nopeasti välitysliikkeestä täysimittaiseksi tukkukaupaksi.

[[Maatalous|MaaMaaseudun maa-]] ja [[metsätalous]]tuottajataustaistenmetsätaloustuottajataustaisten sekä lähinnä [[Suomen kaupungit|kaupunkien]] [[palkansaaja|palkanansaitsija]]taustaistentyöläistaustaisten osuuskauppojen kesken syntyi erimielisyyksiä päätöksentekotavoista. Jälkimmäinen ryhmä julistautui edistysmieliseksi perustaen [[Elanto|Osuusliike Elannon]] johtamana omaksijohdollla aatteelliseksi keskusjärjestökseen ''[[Kulutusosuuskuntien Keskusliitto|Kulutusosuuskuntien Keskusliiton]] (KK)'' vuonna 1916. Kaupallista yhteistoimintaansa varten samat osuusliikkeet muodostivat 1917 toisen asteen [[osuuskunta|osuuskunnaksi]] ''Suomen Osuustukkukaupan'',. jokaNimestä muutamaajätettiin vuottavuonna myöhemmin jätti1920 pois Suomen-sanantarpeettomaksi (sekaannuksenkäynyt vaarasana SOK:n viralliseen nimeen poistui ja suomalaisilla yhteisöillä ei ollut enää sellaista tarvetta erottautua [[Venäjä]]stä kuten ennen [[''Suomen itsenäistyminen|Suomen itsenäistymistä]] ja hieman sen jälkeenkin)''.

OTK:n ensimmäisenä [[toimitusjohtaja|pääjohtaja]]na toimi [[Väinö Tanner]], jota seurasi 1918 [[Julius Alanen]] 1918. Hän sai yrityksen liikesuhteet ja tavaranhankinnan käynnistettyä ja alkoi sen jälkeen laajentaa sen omaa tuotantoa. OTK:n ensimmäiset omat tuotantolaitokset olivat pari silakansuolaamoa, mutta 1923 aloitettiin myös leivän ja jauhojen tuotanto. OTK valmisti jo monenlaisia elin- ja taloustarvikkeita sekä tekstiilejä 1930-lopulla kuin myös rakennustarvikkeita ja kemian alan tuotteita 1940-luvun loppupuolelta. Alanen johti OTK:ta kuolemaansa saakka 1952.<ref>{{Talouselämän vaikuttajat|nimi=Vuorineuvos Julius Alanen (1882–1952)|tekijä=Jorma Kallenautio|id=463|ajankohta=5.9.2008}}</ref>

Yhtiön suurin tuotantokeskittymä oli [[pääkonttori]]nsen pääkonttorin naapurissa [[Helsinki|Helsingin]] [[Sörnäinen|Sörnäisissä]], jossa sijaitsi 1930 aloittanut [[OTK:n Margariinitehdasmargariinitehdas]] ja 1938 aloittanut [[OTK:n Mylly]]mylly. Toisen maailmansodan jälkeen Sörnäisiin rakennettiin [[OTK:n Lihatehdas]]teknokemiallinen toimitehdas|teknokemiallinen [[Viipuritehdas]]ssa ja Tampereella, jossa oli myös [[OTK:n Tulitikkutehdaskahvinpaahtimo|kahvinpaahtimo]]. SörnäisiinTampereella rakennettiinOTK:lla oli suuri [[OTK:n Teknokemiallinen tehdaslihateollisuus|lihanjalostustehdas]] ja [[OTK:n Kahvinpaahtimotulitikkutehdas|tulitikkutehdas]]. sekäSodan jälkeen rakennettiin lihatehtaat myös [[Kuopio]]on, [[Oulu]]un ja [[Vaasa]]an lihatehtaat 1940-luvun jälkipuolella.<ref name = Aro/> Samaan aikaan [[Hämeenlinna]]n [[Kantola (Hämeenlinna)|KantolaKantolaan]]an valmistui 1949 [[OTK:n PuunPuu]]n (sittemmin Sotka Oy:n) tuotantolaitos.<ref nameKantolanniemen =teollisuusalueelle Kantolavalmistui vielä vuonna 1956 [[Vanajan mylly|uusi mylly]] ja [[OTK:n rehutehdas|rehutehdas]] sekä 1960 [[Kantolan keksitehdas|keksi- ja leipätehdas]].<ref>[http://www.hame.fi/content/HameenLiitto/kuvat/hameen_maakunta/kuppikivi/kulttuuriymparistot/rak_ymp/kohdeluettelot/hameenlinna.pdf Hämeen maakunnallisesti arvokkaat rakennusperintökohteet: Hämeenlinna] Hämeen Liitto. Viitattu 5.5.2016.</ref><ref>[http://www.arjenhistoria.fi/actions/imageinfo.php?id=107965&from=&muistilista=true&view=lres&prms= Kuvassa OTK:n keksi- ja leipätehdas rakennusvaiheessa] Arjenhistoria</ref> Ennen sotia OTK:lla oli lihatehdas myös [[Viipuri]]ssa. Lisäksi paikallisilla E-osuusliikkeillä oli omaa tuotantoa.

OTK kuului 1940-luvun lopulla Suomen suurimpien teollisuusyritysten joukkoon. SilläVuonna 1949 sillä oli yhteensä 20 tehdasta ja niissä työskenteli lähes 1&nbsp;400 työntekijää 1949.<ref name = Aro/> [[Uuno Takki|Uuno Takin]] pääjohtajakaudella (1952–1966) OTK:sta kasvoi Suomen suurin kotimarkkinateollisuutta harjoittanut yritys. Sen tuotanto kasvoi kolminkertaiseksi, rahastojen arvo nelinkertaiseksi ja myymäläverkkokin kolmanneksella, minkä lisäksi perustettiin 14 uutta teollisuuslaitosta, muiden muassa Hämeenlinnan Kantolaan valmistui uusi OTK:n Mylly sekä [[OTK:n Rehutehdas]] 1956<ref name = Kantola/> ja monia vanhoja laajennettiin. Yhtiön varat kasvoivat suuremmaksi kuin esimerkiksi SOK:n ja se sijoitti niitä uusien tavaratalojen ja erikoismyymälöiden perustamiseen. Lisäksi osuusliikkeistä tuli yhä uskollisempia OTK:n asiakkaina.<ref name = Takki>{{Talouselämän vaikuttajat|nimi=Vuorineuvos Uuno Takki (1901–1968)|tekijä=Jorma Kallenautio|id=809|ajankohta=5.9.2008}}</ref> 1960-luvulle tultaessa työntekijöitä oli yli 2&nbsp;000. Yhtiön tuotantotoimintaa johti pitkään teollisuusneuvos [[Emil Aro]].<ref name = Aro/>

OTK:n oma tuotanto oli laajimmillaan 1950-luvun lopussa. Toiminnan mielekkyys oli tällöin katoamassa. Kaikkia tavaroita oli riittävästi saatavissa myös muilta kotimaisilta valmistajilta, eikä kilpailu niiden kanssa aina ollut järkevää. Oman tuotannon rinnalle tulikin hankinta,.<ref name = Aro/> vaikka vielä 1960 perustettiinkin Hämeenlinnan Kantolaan [[OTK:n Keksi- ja leipätehdas]].<ref name = Kantola/><ref>[http://www.arjenhistoria.fi/actions/imageinfo.php?id=107965&from=&muistilista=true&view=lres&prms= Kuvassa OTK:n keksi- ja leipätehdas rakennusvaiheessa] Arjenhistoria</ref> Varakas OTK sortui osin oman suuruutensa muodostamaan harhaan eikä ryhtynyt ajoissa luopumaan omasta tuotantotoiminnastaan, joka alkoi 1970-luvulla muodostua yhtiölle rasitteeksi.<ref name = Takki/>

[[Eero Salovaara]] olitoimi OTK:n pääjohtajana 1966-19811966–1981.<ref>Facta 2001, WSOY 1985, 14. osa, palsta 348</ref> OsuusliikkeidenE-liikkeeseen kuuluneiden osuuskauppojen kannattavuus kääntyi 1970-luvulla pysyvään laskusuuntaan. Vuosikymmenen puolivälistä eteenpäin koko vähittäis- ja tukkukauppa teki tappiota vuodesta toiseen. 1980-luvulle tultaessa oli välttämätöntä ryhtyä saneeraustoimiin, mikä merkitsi kannattamattomista toimialoista luopumista ja henkilöstön vähennystä sekä myymälöiden sulkemisia. OTK:n pääjohtajaksi 1981 tullut [[Eero Rantala]] päätti ajaa läpi radikaalin muutoksen, jossa OTK ja sen omistaneet osuusliikkeet [[Elanto]]a lukuunottamatta yhdistyivät vuonna 1983 E-osuuskunta Ekaksi 1983.<ref>{{Kansallisbiografia|id=4020|ajankohta=9.10.2006|nimi=Rantala, Eero (1941 - )|tekijä=Jorma Kallenautio}}</ref> Samalla myös Elannon omistajuus henkilöjäsenyyteen perustuvaksi muuttuneessa osuuskunnassa purkautui. Eka-yhtymä joutui sittemmin [[Yrityssaneeraus|yrityssaneeraukseen]] vuonna 1993 ja muutettiin vuonna 1995 [[Tradeka]]-nimiseksi osakeyhtiöksi.