Ero sivun ”Ruotsinsuomalaiset” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Htm (keskustelu | muokkaukset) toinen kielimalline; lapsuksen korjaus |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 33:
Ruotsin pohjoisosat saivat keskiajalla suomenkielistä uudisasutusta, josta [[Tornionlaakso]]n [[meänkieli|meänkieltä]] puhuvat [[länsipohjalaiset]] polveutuvat. 1600-luvulla Keski- ja Pohjois-Ruotsin erämaihin siirtyi kaskenpoltolla eläviä [[savolaiset|savolaistaustaisia]] uudisraivaajia. Nämä metsäsuomalaiset (ruots. ''skogsfinnar'') sulautuivat lopullisesti ruotsinkieliseen väestöön 1900-luvun alussa jättäen kuitenkin muistoksi itsestään [[Luettelo Ruotsin suomenkielisistä paikannimistä|suomalaisperäistä paikannimistöä]].
Nykyisin ruotsinsuomalainen vähemmistö koostuu pääosin niistä suomalaisista, jotka siirtyivät Ruotsiin 1900-luvulla sekä heidän jälkeläisistään. Suomalaisten muutto Ruotsiin kasvoi huomattavaksi [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] päätyttyä. [[1960-luku|1960-]] ja [[1970-luku|1970-luvun]] taitteessa muuttoliike Suomesta Ruotsiin oli voimakkaimmillaan. Vuosina 1960–1979 tehtiin noin 322 000<ref>http://www.scb.se/Grupp/Hitta_statistik/Historisk_statistik/_Dokument/SOS/Befolkningsstatistik/Befolkning%20Befolkningsforandringar%201979%20Del%203.pdf</ref> muuttoa Suomesta Ruotsiin (muuttajien määrä ei ollut yhtä suuri, koska tilastot eivät ota huomion, että sama henkilö on voinut muuttaa useamman kerran Ruotsiin). Siirtolaisuutta vauhditti Ruotsissa vallinnut työvoimapula ja aktiivinen työvoiman värväystoiminta. Suomessa taas työntävinä tekijöinä olivat mm. [[työttömyys]], maatalouden vähenevä merkitys, suuret ikäluokat ja [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] Suomen-politiikkaa kohtaan tunnettu pelko.<ref>Suomalaiset Ruotsissa 2000, 148</ref> [[Viisumi]]pakko poistettiin Ruotsiin muuttavilta suomalaisilta 1949.<ref>Suomalaiset Ruotsissa 2000, 149</ref> Suomalaisia lasketaan muuttaneen vuosina 1969 ja 1970 Ruotsiin jopa 40 000 henkilöä vuodessa.
Monilla oli suunnitelmana vain ansaita rahaa muutaman vuoden ajan ja palata sen jälkeen Suomeen. Tästä johtuen monet muuttajat eivät pitäneet tarpeellisena opetella ruotsia. Kielen huono hallinta vaikutti erityisesti perheen mukana muuttaneisiin lapsiin. Ruotsalaisissa kouluissa opetus tapahtui ruotsiksi, eivätkä suomalaiset lapset pystyneet seuraamaan opetusta. Suomessa hyvin menestyneitä lapsia joutui erityisluokille, ja vain harva suomalaisnuori suoritti [[lukio]]n.<ref name=Yle>[http://yle.fi/aihe/artikkeli/2011/02/11/finne-ruotsinsuomalaiset Finne - ruotsinsuomalaiset, viitattu 7.5.2016]</ref>
Kouluongelmaa yritettiin ratkaista lähettämällä Suomesta Ruotsin kouluihin suomenkielisiä opettajia, joiden avulla haluttiin ylläpitää suomenkielentaitoa, mikä oli tärkeää mahdollisen paluumuuton kannalta, jos perhe päättäisi palata takaisin Suomeen. Lähetettyjen opettajien määrä jäi kuitenkin vähäiseksi.<ref name=Yle/>
Kielitaidon puute haittasi myös aikuisten asiointia viranomaisten kanssa, sillä 55 % suomalaissiirtolaisista ei osannut lainkaan ruotsia. Tulkkien saatavuus oli huono. Ruotsin parempi elintaso houkutteli myös alkoholisoituneita ja rikollisia suomalaisia koettamaan onneaan Ruotsissa, mikä näkyi heti Ruotsin poliisin tilastoissa.<ref name=Yle/>
[[1990-luku|1990-luvulla]] suomalaisia muutti Ruotsiin enää noin 3 000 vuodessa ja [[2000-vuosikymmen|2000-luvulla]] paluumuutto onkin ylittänyt Ruotsiin suuntautuvan muuttoliikkeen hienoisesti.
==Tilastotietoa ruotsinsuomalaisista==
| |||