Wikipedia

Ero sivun ”Osuustukkukauppa” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Lähde lisätty.
Merkkaus:  seulottavat 
rv
Rivi 1:
{{yhdistettävä|Osuuskunta Tradeka|Osuuskunta Tradeka'' on juridisesti sama osuuskunta, joka perustettiin ''Suomen Osuustukkukauppana (OTK)'' 1917.}}
{{Ohjaa tänne|OTK||Lyhenne voi tarkoittaa myös [[Onnettomuustutkintakeskusoikeustieteen kandidaatti]]taa tai [[yliopistolliset tutkinnot Suomessa#Oikeustieteellinen|oikeustieteen kandidaattiOnnettomuustutkintakeskus]]ata.}}
[[kuvaTiedosto: Osuustukkukauppa OTK mainos Työväen kalenterissa 1945.jpg|thumb|OTK:n mainos Työväen kalenterissa 1945]]▼
[[kuvaTiedosto: OTK hallintorakennus Hämeentie 1.JPG|thumb|[[Väinö Vähäkallio]]n suunnittelema OTK:n pääkonttorinapääkonttori toiminutHämeentien rakennusja (suunn.Käenkujan [[Väinö Vähäkallio]])kulmassa Helsingin Sörnäisissä.]]▼
 
'''KeskusosuusliikeOsuustukkukauppa OTK''' (vuoteen 1920 ''Suomen Osuustukkukauppa'', v:eenvuodesta 1920,1970 ''OsuustukkukauppaKeskusosuusliike OTK'') v:eenoli 1970)vuosina toimi1917–1983 toiminut [[Suomi|Suomen]] [[edistysmielinenEdistysmielinen osuustoiminta|edistysmielisen osuuskauppaliikkeen]] [[tukkukauppa]]na 1917-1983. Sen [[konserni#Yleistä|tytäryhtiö]]itätytäryhtiöitä olivat rautakauppa [[Renlund (yritys)|Renlund]], öljy-yhtiö [[Finnoil|E-öljytÖljyt]] ja siihen liittyneet E-huoltamoineenhuoltamot, säilyketehdas [[Kontio & Kontio]], huonekaluliike [[Sotka (yritys)|Sotka]] ja, [[Mainosrengas]].<ref name=oe>{{Kirjaviite | Nimeke= Otavan Suuri Ensyklopedia, Hakemisto-osa 12 (M-Ö) | Julkaisupaikka= Helsinki | Julkaisija= Otava| Vuosi= 1983| Sivu = 9021| ISBN 951-1-07198-X}}</ref> OTK ja 39[[Kantolan osuusliikettäkeksitehdas]]. Samaan yritysryhmään kuuluivat myös [[yritystenHaka sulautuminen(rakennusliike)|yhdistyivätRakennuskunta Haka]], vakuutusyhtiö [[OsuuskuntaKansa Tradeka(vakuutusyhtiö)|Kansa]] ja kustannusyhtiö [[Tammi (kirjankustantamo)|Tammi]]. Vuonna 1983 OTK ja E-osuuskuntaliikkeen kaikki 39 paikallista osuusliikettä – pääkaupunkiseudulla toiminutta [[Elanto]]a lukuun ottamatta – [[Fuusioituminen|fuusioitiin]] [[Eka-yhtymä]]ksi 1983.▼
▲[[kuva: Osuustukkukauppa OTK mainos Työväen kalenterissa 1945.jpg|thumb|OTK:n mainos Työväen kalenterissa 1945]]
 
▲'''Keskusosuusliike OTK''' (''Suomen Osuustukkukauppa'' v:een 1920, ''Osuustukkukauppa'' v:een 1970) toimi [[Suomi|Suomen]] [[edistysmielinen osuustoiminta|edistysmielisen osuuskauppaliikkeen]] [[tukkukauppa]]na 1917-1983. Sen [[konserni#Yleistä|tytäryhtiö]]itä olivat rautakauppa [[Renlund (yritys)|Renlund]], [[Finnoil|E-öljyt]] E-huoltamoineen, säilyketehdas [[Kontio & Kontio]], huonekaluliike [[Sotka (yritys)|Sotka]] ja [[Mainosrengas]].<ref name=oe>{{Kirjaviite | Nimeke= Otavan Suuri Ensyklopedia, Hakemisto-osa 12 (M-Ö) | Julkaisupaikka= Helsinki | Julkaisija= Otava| Vuosi= 1983| Sivu = 9021| ISBN 951-1-07198-X}}</ref> OTK ja 39 osuusliikettä [[yritysten sulautuminen|yhdistyivät]] [[Osuuskunta Tradeka|E-osuuskunta Eka]]ksi 1983.
 
== Alkuvaiheet ==
SuomenOsuustoiminta laillistettiin Suomessa vuonna 1901 säädetyllä [[osuustoimintaOsuustoimintalaki|osuustoimintalailla]]laki. säädettiinJo 1901,ennen muttaosuustoimintalain jo vuotta aiemminsäätämistä oli [[Hämeen lääni]]nläänin [[maaherra|kuvernööri]] hyväksynyt [[tampere]]laisen Finlayson & Co. Työväen Osuuskaupan säännöt 1900. [[Osuuskauppa|Osuuskauppoja]] syntyi tämän jälkeen eri puolille maata. Pian havaittiin, että ne tarvitsevat yhteistyöelimiä. [[S-ryhmä|Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta]] (SOK) perustettiin hoitamaan yhteisostoja, neuvontaa ja ohjausta vuonna 1904. Sivu[[toimisto|konttori]]enSivukonttoreiden, oman [[kansainvälinen kauppa|tuonti]]toiminnantuontitoiminnan ja [[teollisuus]]teollisen tuotannon myötä SOK:n toiminta laajeni nopeasti välitysliikkeestä täysimittaiseksi tukkukaupaksi.▼
 
Maaseudun maataloustuottajien ja toisaalta kaupunkien työläisten osuusliikkeiden kesken syntyi erimielisyyksiä päätöksentekotavoista. Jälkimmäiset perustivat vuonna 1916 [[Elanto|Osuusliike Elannon]] johdolla aatteelliseksi keskusjärjestökseen [[Kulutusosuuskuntien Keskusliitto|Kulutusosuuskuntien Keskusliiton]] (KK) ja julistautuivat samalla edistysmieliseksi osuustoiminnaksi. Kaupallista yhteistoimintaansa varten ne perustivat 1917 ''Suomen Osuustukkukaupan'', joka oli osuuskauppojen muodostama toisen asteen [[osuuskunta]]. Nimestä jätettiin vuonna 1920 pois tarpeettomaksi käynyt sana ''Suomen''.
▲[[kuva: OTK hallintorakennus Hämeentie 1.JPG|thumb|OTK:n pääkonttorina toiminut rakennus (suunn. [[Väinö Vähäkallio]]) Helsingin Sörnäisissä]]
 
▲Suomen [[osuustoiminta]]laki säädettiin 1901, mutta jo vuotta aiemmin oli [[Hämeen lääni]]n [[maaherra|kuvernööri]] hyväksynyt [[tampere]]laisen Finlayson & Co. Työväen Osuuskaupan säännöt. [[Osuuskauppa|Osuuskauppoja]] syntyi tämän jälkeen eri puolille maata. Pian havaittiin, että ne tarvitsevat yhteistyöelimiä. [[S-ryhmä|Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta]] (SOK) perustettiin hoitamaan yhteisostoja, neuvontaa ja ohjausta 1904. Sivu[[toimisto|konttori]]en, oman [[kansainvälinen kauppa|tuonti]]toiminnan ja [[teollisuus]]tuotannon myötä SOK:n toiminta laajeni nopeasti välitysliikkeestä täysimittaiseksi tukkukaupaksi.
 
[[Maatalous|Maa-]] ja [[metsätalous]]tuottajataustaisten sekä lähinnä [[Suomen kaupungit|kaupunkien]] [[palkansaaja|palkanansaitsija]]taustaisten osuuskauppojen kesken syntyi erimielisyyksiä päätöksentekotavoista. Jälkimmäiset julistautuivat edistysmieliseksi osuustoiminnaksi perustaen [[Elanto|Osuusliike Elannon]] johtamana omaksi aatteelliseksi keskusjärjestökseen ''Kulutusosuuskuntien Keskusliiton (KK)'' 1916. Kaupallista yhteistoimintaansa varten ne muodostivat 1917 toisen asteen [[osuuskunta|osuuskunnaksi]] ''Suomen Osuustukkukaupan'', joka muutamaa vuotta myöhemmin jätti pois Suomen-sanan (sekaannuksen vaara SOK:n viralliseen nimeen poistui ja suomalaisilla yhteisöillä ei ollut enää sellaista tarvetta erottautua [[Venäjä]]stä kuten ennen [[Suomen itsenäistyminen|Suomen itsenäistymistä]] ja hieman sen jälkeenkin).
 
== Oma tuotanto ==
Kaupan keskusliikkeillä oli toimintansa alkuaikoina vaikeuksia saada kotimaisia teollisuustuotteita suoraan tehtailta. Niitä haluttiin mieluummin myydä yksityisen tukkukaupan välityksellä. Niinpä keskusliikkeet alkoivat valmistaa omia teollisuustuotteita. Näin varmistettiin tavaransaanti, joskaan ei aina edullisimmalla mahdollisella tavalla.<ref name = Aro"aro">{{Talouselämän vaikuttajat|nimi=Teollisuusneuvos Emil Aro (1897–1972)|id=794|tekijä=Kai Hoffman|ajankohta=3.9.2012}}</ref>▼
 
OTK:n ensimmäisenä [[toimitusjohtaja|pääjohtaja]]natoimitusjohtajana toimi lyhytaikaisesti [[Väinö Tanner]], jota seurasi 1918 [[Julius Alanen]] 1918. Hän sai yrityksen liikesuhteet ja tavaranhankinnan käynnistettyä, ja alkoi sen jälkeen laajentaa sen omaa tuotantoa. OTK:n ensimmäiset omat tuotantolaitokset olivat pari silakansuolaamoa, mutta 1923 aloitettiin myös leivän ja jauhojen tuotanto. Toiseen maailmansotaan mennessä OTK valmisti jo monenlaisia elin- ja taloustarvikkeita sekä tekstiilejä, 1930-lopullasodan kuinjälkeen myös rakennustarvikkeita ja kemian alan tuotteita 1940-luvun loppupuolelta. Alanen johti OTK:ta kuolemaansa saakkavuonna 1952 saakka.<ref>{{Talouselämän vaikuttajat|nimi=Vuorineuvos Julius Alanen (1882–1952)|tekijä=Jorma Kallenautio|id=463|ajankohta=5.9.2008}}</ref>▼
▲Kaupan keskusliikkeillä oli toimintansa alkuaikoina vaikeuksia saada kotimaisia teollisuustuotteita suoraan tehtailta. Niitä haluttiin mieluummin myydä yksityisen tukkukaupan välityksellä. Niinpä keskusliikkeet alkoivat valmistaa omia teollisuustuotteita. Näin varmistettiin tavaransaanti, joskaan ei aina edullisimmalla mahdollisella tavalla.<ref name = Aro>{{Talouselämän vaikuttajat|nimi=Teollisuusneuvos Emil Aro (1897–1972)|id=794|tekijä=Kai Hoffman|ajankohta=3.9.2012}}</ref>
 
▲OTK:n ensimmäisenä [[toimitusjohtaja|pääjohtaja]]na toimi [[Väinö Tanner]], jota seurasi [[Julius Alanen]] 1918. Hän sai yrityksen liikesuhteet ja tavaranhankinnan käynnistettyä ja alkoi sen jälkeen laajentaa sen omaa tuotantoa. OTK:n ensimmäiset omat tuotantolaitokset olivat pari silakansuolaamoa, mutta 1923 aloitettiin myös leivän ja jauhojen tuotanto. OTK valmisti jo monenlaisia elin- ja taloustarvikkeita sekä tekstiilejä 1930-lopulla kuin myös rakennustarvikkeita ja kemian alan tuotteita 1940-luvun loppupuolelta. Alanen johti OTK:ta kuolemaansa saakka 1952.<ref>{{Talouselämän vaikuttajat|nimi=Vuorineuvos Julius Alanen (1882–1952)|tekijä=Jorma Kallenautio|id=463|ajankohta=5.9.2008}}</ref>
 
Yhtiön suurin tuotantokeskittymä oli [[pääkonttori]]nsen pääkonttorin naapurissa [[Helsinki|Helsingin]] [[Sörnäinen|Sörnäisissä]], jossa sijaitsi 1930 aloittanut [[OTK:n Margariinitehdasmargariinitehdas|margariinitehdas]] ja 1938 aloittanut mylly. Sodan jälkeen Sörnäisiin rakennettiin teknokemiallinen tehdas ja [[OTK:n Myllykahvinpaahtimo|kahvipaahtimo]]. [[OTK:nlla Lihatehdas]] toimioli [[ViipuriTampere]]ssaella ja Tampereella, jossa oli myössuuri [[OTK:n Tulitikkutehdaslihateollisuus|lihanjalostustehdas]]. Sörnäisiin rakennettiinja [[OTK:n Teknokemiallinen tehdastulitikkutehdas|tulitikkutehdas]]. jaSodan [[OTK:njälkeen Kahvinpaahtimo]]lihanjalostustehtaita sekärakennettiin myös [[Kuopio]]on, [[Oulu]]un ja [[Vaasa]]an lihatehtaat 1940-luvun jälkipuolella.<ref name ="aro" Aro/> Ennen sotia OTK:lla oli lihatehdas myös [[Viipuri]]ssa. Lisäksi OTK-ryhmään kuuluvilla osuusliikkeillä oli omaa tuotantoa.
 
OTK kuului 1940-luvun lopulla Suomen suurimpien teollisuusyritysten joukkoon. Sillä oli vuonna 1949 yhteensä 20 tehdasta ja niissä työskenteli lähes 1&nbsp;400 työntekijää 1949.<ref name ="aro" Aro/> [[Uuno Takki|Uuno Takin]] pääjohtajakaudella (vuosina 1952–1966) OTK:sta kasvoi Suomen suurin kotimarkkinateollisuutta harjoittanut yritys. Sen tuotanto kasvoi kolminkertaiseksi, rahastojen arvo nelinkertaiseksi ja myymäläverkkokin kolmanneksella, minkä lisäksi perustettiin 14 uutta teollisuuslaitosta ja monia vanhoja laajennettiin. Yhtiön varat kasvoivat suuremmaksi kuin esimerkiksi SOK:n ja se sijoitti niitä uusien tavaratalojen ja erikoismyymälöiden perustamiseen. Lisäksi osuusliikkeistä tuli yhä uskollisempia OTK:n asiakkaina.<ref name = Takki"takki">{{Talouselämän vaikuttajat|nimi=Vuorineuvos Uuno Takki (1901–1968)|tekijä=Jorma Kallenautio|id=809|ajankohta=5.9.2008}}</ref> 1960-luvulle tultaessa työntekijöitä oli yli 2&nbsp;000. Yhtiön tuotantotoimintaa johti pitkään teollisuusneuvos [[Emil Aro]].<ref name ="aro" Aro/>
 
OTK:n oma tuotanto oli laajimmillaan 1950-luvun lopussa. Toiminnan mielekkyys oli tällöin katoamassa. Kaikkia tavaroita oli riittävästi saatavissa myös muilta kotimaisilta valmistajilta, eikä kilpailu niiden kanssa aina ollut järkevää. Oman tuotannon rinnalle tulikin hankinta,.<ref name ="aro" Aro/> vaikkaVielä vielävuonna 1960 perustettiinkinperustettiin [[OTK:n Kantolan keksitehdas]] [[Hämeenlinna]]an.<ref>[http://www.hamewiki.fi/wiki/Kantolan_keksitehdas Kantolan keksitehdas] Häme-Wiki</ref>{{lähde}} Varakas OTK sortui osin oman suuruutensa muodostamaan harhaan, eikä ryhtynyt ajoissa luopumaan omasta tuotantotoiminnastaan, joka alkoi 1970-luvulla muodostua yhtiölle rasitteeksi.<ref name ="takki" Takki/>
 
== Talousvaikeudet synnyttävät EkanTradekan ==
 
Vuosina 1966–1981 OTK:n pääjohtajana toimi [[Eero Salovaara]].<ref>[http://runeberg.org/kuka/1978/0863.html oli''Kuka pääjohtajanaKukin 1966-1981On 1978'', s. Osuusliikkeiden863] Runeberg.org.</ref> E-osuuskauppaliikkeeseen kuuluneiden osuuskauppojen kannattavuus kääntyi 1970-luvulla pysyvään laskusuuntaan. Vuosikymmenen puolivälistä eteenpäin koko vähittäis- ja tukkukauppa teki tappiota vuodesta toiseen. 1980-luvulle tultaessa oli välttämätöntä ryhtyä saneeraustoimiin, mikä merkitsi kannattamattomista toimialoista luopumista ja henkilöstön vähennystä sekä myymälöiden sulkemisia. Vuonna 1981 OTK:n pääjohtajaksi 1981 tullut [[Eero Rantala]] päätti ajaa läpi radikaalin muutoksen, jossa OTK ja sen omistaneet E-osuusliikkeet [[Elanto]]a lukuunottamattalukuun yhdistyivätottamatta fuusioitiin vuonna 1983 [[Eka-yhtymä|E-osuuskunta Ekaksi]]. 1983Vuonna 1987 myös vakuutus- ja rakennustoiminta sulautettiin Eka-yhtymään.<ref>{{Kansallisbiografia|id=4020|ajankohta=9.10.2006|nimi=Rantala, Eero (1941 - )|tekijä=Jorma Kallenautio}}</ref>
 
Koska Elanto jäi vuoden 1983 suurfuusion ulkopuolelle, Eka-konsernilla ei ollut kauppatoimintaa pääkaupunkiseudulla. Se ajautui vaikeuksiin [[1990-luvun lama]]n aikana, jolloin myynti heikkeni ja toiminnan kannattavuus oli heikkoa. Eka-yhtymä joutui [[Yrityssaneeraus|yrityssaneeraukseen]] vuonna 1993.<ref name="kv">{{Verkkoviite | nimeke = Osuusliike Voiman talo Tammelassa – Koskesta Voimaa. Kaupunki 1918-1940 | tekijä = Hanna Häppölä | osoite = http://www15.uta.fi/koskivoimaa/kaupunki/1918-40/tammela5.htm | julkaisija = Tampereen kaupunki | viitattu = 31.10.2013}}</ref> Tämän seurauksena vähittäiskaupan liiketoimintaryhmästä tehtiin [[osakeyhtiö]] nimellä [[Tradeka]] vuonna 1995. Samalla päättyi osuuskauppamuotoisen OTK:laisen osuusliikkeen tarina.<ref>[http://www.tradeka.fi/2627-Osuuskunta Eka ja Tradeka-yhtymä 1983–2008] Jorma Kallenautio, Osuuskunta Tradekan historia 1983-2008</ref>
== Lähteet ==▼
 
▲== Lähteet ==
{{viitteet}}
 
{{Viitteet}}
 
[[Luokka:Edistysmielinen osuustoiminta]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Osuustukkukauppa”