Versio 8. huhtikuuta 2016 kello 14.25 muokkaa Tarpsa (keskustelu \| muokkaukset) 30 muokkausta Kalan tieteellinen nimi on muuttunut. Lähde: Suomen kalojen tunnistusopas 2016. Merkkaus: Visuaalinen muokkaus ← Vanhempi muutos		Versio 5. toukokuuta 2016 kello 16.37 muokkaa kumoa 94.22.39.21 (keskustelu) Aiheesta muualla ym. Uudempi muutos →
Rivi 25: \| alalahko = ''[[Percoidei]]'' \| heimo =[[Ahvenet]] ''Percidae'' \| suku = ''[[Gymnocephalus'']] \| laji = ''cernuus'' \| kaksiosainen = Gymnocephalus cernuus Rivi 32: \| commons = Gymnocephalus cernuus }} '''Kiiski''' (''Gymnocephalus cernua,'' ent''. Gymnocephalus cernuus'') on pieni, pohjalla viihtyvä [[kala]]. Kiiski syö pääasiassa [[surviaissääski\|surviaissääsken]] toukkia, mutta myös [[vesikirppu\|vesikirput]], [[hankajalkainen\|hankajalkaiset]] ja kalan [[mäti]] kelpaavat. Täysikasvuiset kiisket syövät myös kalanpoikasia. Täysikasvuinen kiiski on kooltaan 10 ja 300 gramman välillä. Kiisken hyviä tuntomerkkejä ovat yhteen kasvaneet ~~selkäevät~~[[selkäevä]]t, tylppä kuono, suuret silmät ja evien pienet pisteet. Kiisken piikeistä huolimatta petokalat saalistavat sitä. Kiiski soveltuu hyvin syöttikalaksi [[made\|mateen]] pyynnissä. Kiiski lukeutuu samaan ahvenkalojen heimoon kotoisten ~~ahvenen~~[[ahven]]en ja ~~kuhan~~[[kuha]]n kanssa. Kiisken etummaisessa, piikikkäässä selkäevässä ei ole selvästi erottuvaa mustaa täplää kuten ahvenella. Kiiski viihtyy pohjalla. Kiisken pää on litistynyt. Pään alapuolella on liman täyttämiä kuoppia. Silmät ovat suuret ja sijaitsevat pään selkäpuolella lähellä toisiaan. Kiisken selkäevät ovat kasvaneet yhteen, mutta erottuvat selvästi toisistaan. Ruumiin muoto kaikilla kalalajeilla on perusteiltaan sama, mutta elintavat poikkeavat runsaasti toisistaan. Väriltään kala on selän ja kylkien puolelta vihreä tai hieman ruskea, vatsa on vaaleanharmaa. Kiiski on parvikala ja kiiskiä löytyy melkein koko Suomesta. Kiisket nousevat [[kutu\|kudulle]] huhti–toukokuussa jäiden lähdön jälkeen. Kutualueet sijaitsevat suhteellisen matalassa. Kiiskellä ei ole pienen kokonsa vuoksi merkitystä ruokakalana, vaikka sen makua on verrattu jopa kuhaan. Venäläisten mielestä kiiskiliemi on ~~kalakeittojen~~[[kalakeitto]]jen aatelia. Muualla kiisken käyttö ruokakalana on vähäistä. Kiiskikeitto ei kuitenkaan ole täysin vieras ruoka suomalaisillekaan ja mädin makua pidetään hyvänä. Lientä voidaan käyttää kastikepohjana myös muissa kalaruoissa. Kansansadussa kiiski on järven pieni kuningas, kenties kruunua muistuttavan selkäevänsä takia. Sanonta ''”vastarannan kiiski”'' tarkoittaa henkilöä, joka innokkaasti vastustaa toisten ihmisten ehdotuksia ja mielipiteitä. Rivi 48: == Aiheesta muualla == [http://laji.fi/taksoni/MX.53317?locale=fi Laji.fi: Kiiski (''Gymnocephalus cernua'')] [http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kalat/kiiski Luontoportti: Kiiski (''Gymnocephalus cernuus'')] [http://www.rktl.fi/kala/tietoa_kalalajeista/kiiski/ Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL): Kiiski (''Gymnocephalus cernuus'')] [http://www.itis.gov/servlet/SingleRpt/SingleRpt?search_topic=TSN&search_value=168520 ITIS: Gymnocephalus cernuus] {{en}} {{FishBase\|Gymnocephalus\|cernuus}} [http://yle.fi/uutiset/vastarannan_kiiski_on_ollut_hankalan_maineessa_jo_sata_vuotta/3242042 Vastarannan kiiski on ollut hankalan maineessa jo sata vuotta]. Yle Uutiset, 6.3.2012. {{~~tynkä~~Tynkä/Kala}} [[Luokka:Ahvenet]]

Ero sivun ”Kiiski” versioiden välillä