Versio 5. helmikuuta 2016 kello 18.08 muokkaa Nitraus (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, ylläpitäjät 156 929 muokkausta p Käyttäjän 87.93.160.150 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Dexbot tekemään versioon. ← Vanhempi muutos		Versio 3. toukokuuta 2016 kello 00.46 muokkaa kumoa Raid5 (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät, IP-estoista vapautetut 14 918 muokkausta fix. −wl. fix wl. +aiheesta muualla: commonscat-rivi. Uudempi muutos →
Rivi 1: [[Kuva:E equals m plus c square at Taipei101.jpg\|thumb\|250px\|Kuuluisa yhtälö [[Taipei 101]] -pilvenpiirtäjän kyljessä vuonna 2005]] {{Commonscat\|Einstein formula}}▼ '''''E''=''mc''²''' on kuuluisa yhtälö, joka usein yhdistetään [[Albert Einstein]]in [[erityinen suhteellisuusteoria\|erityiseen suhteellisuusteoriaan]]. Se merkitsee, että [[energia]]n ''E'' ja [[massa]]n ''m'' välillä on yhteys. Kerroin ''c''² on [[valonnopeus\|valonnopeuden]] toinen potenssi eli valonnopeuden [[Neliö (algebra)\|neliö]]. Yhtälö on johdettu erityisestä suhteellisuusteoriasta, eikä siis varsinaisesti kuulu itse teoriaan vaan on sen seuraus.▼ ▲'''''E''=''mc~~''²~~²''' on kuuluisa yhtälö, joka usein yhdistetään [[Albert Einstein]]in [[erityinen suhteellisuusteoria\|erityiseen suhteellisuusteoriaan]]. Se merkitsee, että [[energia]]n ''E'' ja [[massa]]n ''m'' välillä on yhteys. Kerroin ''c''² on [[valonnopeus\|valonnopeuden]] toinen potenssi eli valonnopeuden [[Neliö (algebra)\|neliö]]. Yhtälö on johdettu erityisestä suhteellisuusteoriasta, eikä siis varsinaisesti kuulu itse teoriaan vaan on sen seuraus. E=mc² on lyhennys kaavasta E²=(mc²)²+(pc)², jossa p ilmaisee kappaleen [[liikemäärä\|liikemäärää]]. Yleensä tämä supistetaan pois.▼ ▲E=mc²² on lyhennys kaavasta E²²=(mc²²)²²+(pc)²², jossa p ilmaisee kappaleen [[liikemäärä\|liikemäärää]]. Yleensä tämä supistetaan pois. Yhtälö esiintyy hiukan erilaisessa muodossa Einsteinin vuonna [[1905]] kirjoittamassa artikkelissa ''Riippuuko kappaleen hitaus sen energiasta?'' ({{k-de\|Ist die Trägheit eines Körpers von seinem Energieinhalt abhängig?}}) Artikkeli julkaistiin [[Annalen der Physik]] -aikakauskirjan numerossa 13.<ref name="inertia">{{lehtiviite \| Tekijä=Einstein, A. \| Vuosi=1905 \| Otsikko=Ist die Trägheit eines Körpers von seinem Energieinhalt abhängig? \| Julkaisu=Annalen der Physik \| Vuosikerta=323\| Numero=13 \| Sivut=639–641 \| www=http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/andp.19053231314/pdf \|Tiedostomuoto=PDF \|Kieli={{de}} \| Viitattu=27.9.2011}}. Kts. myös [http://www.fourmilab.ch/etexts/einstein/E_mc2/www/ käännös englanniksi]</ref>▼ ▲Yhtälö esiintyy hiukan erilaisessa muodossa Einsteinin vuonna [[1905]] kirjoittamassa artikkelissa ''Riippuuko kappaleen hitaus sen energiasta?'' ({{k-de\|Ist die Trägheit eines Körpers von seinem Energieinhalt abhängig?}}) Artikkeli julkaistiin [[Annalen der Physik]] -aikakauskirjan numerossa 13.<ref name="inertia">{{~~lehtiviite~~Lehtiviite \| Tekijä = Einstein, A. \| Vuosi = 1905 \| Otsikko = Ist die Trägheit eines Körpers von seinem Energieinhalt abhängig? \| Julkaisu = Annalen der Physik \| Selite = Katso myös [http://www.fourmilab.ch/etexts/einstein/E_mc2/www/ käännös englanniksi] \| Vuosikerta = 323\| Numero = 13 \| Sivut = 639–641 \| www = http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/andp.19053231314/pdf \| Tiedostomuoto = PDF \| Kieli = {{de}} \| Viitattu = 27.9.2011}}~~. Kts. myös [http://www.fourmilab.ch/etexts/einstein/E_mc2/www/ käännös englanniksi]~~</ref> Yhtälö kertoo, että kun kappaleella on massaa, sillä on tietty määrä energiaa, vaikka se olisi levossa. Tätä energiaa kutsutaan usein kappaleen lepoenergiaksi. Käänteisesti vaikka [[fotoni]]en lepomassa on nolla, niillä on kuitenkin [[liike-energia\|liike-energiaa]]. Yhtälö on käyttökelpoinen kaikissa tilanteissa, joissa massa ja energia muuttuvat toisikseen, kuten [[ydinreaktio]]issa. Tällöin ''E'' voidaan ajatella energiana, joka vapautuu, kun tietty massa ''m'' [[annihilaatio\|annihiloituu]] tai päinvastoin. Yhtälö selittää myös tähtien energiatuotannon. Vastaavasti voidaan suuri määrä energiaa muuttaa materiaksi, kuten tapahtuu esimerkiksi [[hiukkaskiihdytin\|hiukkaskiihdyttimissä]]. Tämä pätee myös näin: Kun taskulamppu on päällä, siitä säteilee fotoneja, joilla on energiaa. Tällöin taskulampun massa pienenee yhtälön mukaisesti. Perustavammalla tasolla yhtälö ''E''=''mc²''² ilmaisee, että energia ja massa ovat saman asian eri puolia. Massaa voi siis pitää eräänä energian muotona. ==Populaarikulttuurissa== ''E''=''mc²''² on yksi kaikkien aikojen kuuluisimmista yhtälöistä, ja sen tuntevat usein nekin, jotka eivät tiedä sen merkitystä. Sitä käytetään usein tieteen tai nerouden symbolina. Yhtälö on ainoa [[Stephen Hawking]]~~nin~~in kirjassa ''[[Ajan lyhyt historia]]'' esiintyvä yhtälö, koska Hawkingin mukaan joku oli sanonut, että jokainen kirjassa esiintyvä yhtälö puolittaisi kirjan lukijamäärän. ==Lähteet== {{Viitteet}} ==Aiheesta muualla== ▲{{Commonscat-rivi\|Einstein formula}} {{AAKKOSTUS:E mc2}}

Ero sivun ”E=mc²” versioiden välillä