Wikipedia

Ero sivun ”Hunaja” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
→‎Määrittely: järjestelyä, johdantorivi direktiiville
→‎Erilaisia hunajia: lisää kirjasta; tarkennusta
Rivi 78:
 
== Erilaisia hunajia ==
''Monikukkahunaja'' on Suomessa yleisin hunajatyyppi. Monikukkahunaja on peräisin useista eri mesikasveista.<ref>Koistinen 2015, s. 9.</ref>
''Lajihunajat'' on tehty keräten hunaja lähes kokonaan yhden kasvin kukista. Lajihunajat nimetään kasvin mukaan, esim. "puolukkahunaja". Lajihunajan tuottamiseksi mehiläispesät viedään alueelle, jolla haluttu kasvi kukkii runsaslukuisena. Kukkimisen loputtua pesät otetaan pois ja hunaja lingotaan pesästä.<ref name="hunaja-net-erilaiset" /> Tunnetuimpia lajihunajia ovat muun muassa [[akaasia]], [[eukalyptus]], [[appelsiini|appelsiininkukka]], [[kanerva]], [[rypsi]], [[maitohorsma]] ja [[lehmukset|lehmus]].<ref>Koivulehto 2010, s. 149.</ref> Voimakkaanmakuisia lajihunajia ovat esimerkiksi kanerva-, tattari- ja puolukkahunaja. Mietoja ovat esimerkiksi valkoapila ja horsma.<ref>Koivulehto 2010, s. 154–155.</ref>▼
 
▲''LajihunajatLajihunaja'' on tehtyhunajaa, kerätenjonka hunajamesi läheson kokonaankerätty pääasiassa yhden kasvin kukista. LajihunajatHunajaa nimetäänkutsutaan kasvin mukaan''yksikukkahunajaksi'', esimkun sen medestä yli puolet on tietystä kasvista.<ref name="puolukkahunajakoistinen-10">Koistinen 2015, s. 10.</ref> Lajihunajan tuottamiseksi mehiläispesät viedään alueelle, jolla haluttu kasvi kukkii runsaslukuisena. Kukkimisen loputtua pesät otetaan pois ja hunaja lingotaan pesästä.<ref name="hunaja-net-erilaiset" /> Tunnetuimpia lajihunajia ovat muun muassa [[akaasia]], [[eukalyptus]], [[appelsiini|appelsiininkukka]], [[kanerva]], [[rypsi]], [[maitohorsma]] ja [[lehmukset|lehmus]].<ref>Koivulehto 2010, s. 149.</ref> Voimakkaanmakuisia lajihunajia ovat esimerkiksi kanerva-, tattari- ja puolukkahunaja. Mietoja ovat esimerkiksi valkoapila ja horsma.<ref>Koivulehto 2010, s. 154–155.</ref> Lajihunajat voidaan tunnistaa maun, rakenteen, tuoksun ja värin perusteella sekä siitepölyanalyysin avulla. Eri yksikukkahunajat sisältävät myös erilaisia entsyymejä.<ref name="koistinen-10" />
 
Lajihunajiksi kutsutaan myös hunajia, jotka ovat peräisin tietyltä maantieteelliseltä alueelta tai jotka on kerätty tiettyyn aikaan. Tällaisia ovat esimerkiksi niittyhynaja, metsähunaja tai alkukesän hunaja.<ref name="koistinen-10" />
 
''Kennohunaja'' on hunajaa, jota ei ole lingottu kennoista ulos, vaan vahakennosto on mukana. Kennohunajaa voi syödä sellaisenaan tai pureskella kuin purukumia, ja kennoista irtoavan vahan voi sylkeä pois tai niellä.<ref name="hunaja-net-erilaiset" /> ''Palahunajassa'' on kennohunajan palasia juoksevan hunajan joukossa. Hunajaa on mahdollista myös kuivata jauheen muotoon käyttäen jauhon seassa täyteainetta.<ref name="koivulehto-151" />
 
''TekohunajaTekohunajan'' tai keinotekoinen''keinotekoisen hunajahunajan'' nimellä myytävä aine ei ole hunajaa eikä mehiläisten tuottamaa. Sen maku ja väri syntyvät keinotekoisesta hunaja-aromista ja väriaineesta.<ref name="oit">Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1966, osa 8, palsta 1225.</ref> Hunajaväärennöksissä hunajaan on lisätty sokeria, tai sen alkuperästä on annettu väärää tietoa. Alkuperäväärennöksiä esiintyy joskus etenkin kalleimmissa hunajalaaduissa.<ref>Koistinen 2015, s. 15.</ref>
 
== Säilytys ja kuumennus ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Hunaja”