Ero sivun ”Uskonnon alkuperä” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Aiheesta muualla: linkit eivät toimi |
→Nykyaikaiset käsitykset: Lisäsin puuttuvaa infoa ja muutin rakennetta henkilökeskeisestä teoriakeskeiseen suuntaan. |
||
Rivi 58:
Taivaan kritiikki muuttuu näin maan kritiikiksi, uskonnon kritiikki oikeuden kritiikiksi, jumaluusopin kritiikki politiikan kritiikiksi.}}
==
=== Metodologinen individualismi ja kognitiivinen uskontotiede ===
=== Richard Dawkins ===▼
[[Kognitio|Kognitiivinen]] [[uskontotiede]] tarkastelee uskontoa ihmisen mielen toimintana.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://ojs.tsv.fi/index.php/tt/article/viewFile/2369/2207 | Nimeke=Uskonto, kulttuuri ja ihmisluonto: katsaus evolutiiviseen uskonnontutkimukseen | Tekijä=Ketola, Kimmo | Julkaisu=Tieteessä tapahtuu | Ajankohta=4-5/2009 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tieteellisten seurain valtuuskunta | Tiedostomuoto=PDF | Viitattu=12.9.2009}}</ref> Se pyrkii selittämään uskonnollisten uskomusten vetovoiman ihmismieliin vetoamalla evoluution luomiin synnynnäisiin kognitiivisiin rakenteisiin. Uskonto käsitetään usein alkuperältään yhdenlaiseksi virukseksi tai loiseksi, joka vain pesiytyy siitä riippumatta kehittyneisiin ihmisaivoihin. Tunnetuimmat alan teoreetikot, esimerkiksi Pascal Boyer, ovatkin jyrkän [[Metodologinen individualismi|metologisen individualismin]] kannattaja. Kaikki kognitiiviset uskontotieteilijät eivät kuitenkaan jaa käsitystä, jonka mukaan uskonto olisi täysin ei-adaptiivinen, ja kognitiivista lähestymistapaa voidaan periaatteessa soveltaa myös sellaisten näkemysten yhteydessä, joiden mukaan uskonto on alkuperältään adaptiivinen.
===== Pascal Boyer =====▼
Uskontotieteilijä
Boyerin mukaan uskonnolliset käsitteet voidaan yksinkertaistaen selittää siten, että niiden arkiajattelun vastaiset piirteet loukkaavat ihmismielen muodostamien käsitysten ominaisuuksia. Arkiajattelua vastaamaton piirre voi olla esimerkiksi kuollut esivanhempi, joka vaeltaa näkymättömänä ihmisten keskuudessa. Arkiajattelun vastaisuutta ei kuitenkaan saa olla liikaa, vaan juuri sopiva määrä, koska liian arkiajattelun vastaiset käsitykset ovat vaikeita käsitellä mielessä ja ne unohtuvat nopeasti. Sen sijaan sopivassa määrin arkiajattelun vastaiset käsitykset loisivat aivoissa.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Niemelä, Jussi K. | Otsikko=Jumalat loisivat aivoissa | Julkaisu=Vapaa ajattelija | Ajankohta=2008 | Vuosikerta=64 | Numero=1 | Sivut=26 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Vapaa-ajattelijain liitto ry}}</ref> Boyerin mukaan uskonnossa on jotain, mikä saa sen välittymään sukupolvelta toiselle. Kyse on elinkelpoisten ajatusten siirrosta, jota on luonnehdittu [[meemi]]n eli mielen viruksen käsitteen avulla.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Tammisalo, Osmo | Otsikko=Mielen virukset | Julkaisu=Vapaa ajattelija | Julkaisija=Vapaa-ajattelijain liitto ry | Vuosi=1999 | Numero=4/99 | www=http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/1999_04/mielenvir.html}}</ref><ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Niemelä, Jussi K. | Otsikko=Jumalat loisivat aivoissa | Julkaisu=Vapaa-ajattelija | Ajankohta=2008 | Vuosikerta=64 | Numero=1 | Sivut=24-26 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Vapaa-ajattelijain liitto ry}}</ref><ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Boyer, Pascal | Nimike=Ja ihminen loi jumalat: Kuinka uskonto selitetään | Sivu=53, 58 | Selite=(Et l’homme créa les dieux, 2001.) Suomentanut Tiina Arppe | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-0-31815-7}}</ref> Boyer itse ei kuitenkaan ole varsinainen meemi-teoreetikko, vaan soveltaa Dan Sperberin kehittämää "representaatioden epidemologiaksi" kutsumaa lähestymistapaa kulttuurieveoluutioon.▼
==== Meemiteoria ====
[[Meemi|Meemiteoria]] on teoria [[Kulttuurievoluutio|kulttuurievoluutiosta]], jonka avulla sen kannattajat yrittävät selittää myös uskonnon alkuperän. Tunnetuimpia meemiteoreetikoita ovat meemin käsitteen kehittäjä biologi [[Richard Dawkins]], psykologi [[Susan Blackmore]] ja filosofi [[Daniel Dennett]].
▲====== Richard Dawkins ======
[[Biologi]] ja [[tietokirjailija]] [[Richard Dawkins]] on pohtinut syitä siihen suunnattomaan voimavarojen tuhlaukseen, jota ihmisen uskonnot [[evoluutio]]n näkökulmasta näyttävät hänen mukaansa edustavan. Dawkins esittää käsityksensä vain eräänä mahdollisena oletuksena.<ref name="Free Inquiry">{{Lehtiviite | Tekijä=Dawkins, Richard | Otsikko=[http://www.secularhumanism.org/library/fi/dawkins_24_5.htm What Use Is Religion?] | Julkaisu=Free Inquiry | Vuosi=2004 | Numero=August/September 2004 – Volume 24, No. 5 | Kieli={{en}} }}</ref> Dawkins kuvailee asiaa seuraavasti. [[Eläin|Eläimiin]] on [[Luonnonvalinta|luonnonvalinnan]] seurauksena jäänyt pääasiassa niitä ominaisuuksia, joista niille on hyötyä olemassaolon taistelussa selviämisessä. Muutenkin eläimet yleensä säästävät voimavaroja. Ihmiset ovat rakentaneet uskontojen vaikutuksesta valtavan määrän uskonnollisia rakennuksia, joista ei luonnonkehityksen näkökulmasta ole mitään hyötyä. Miljoonat ihmiset ovat kuolleet uskonsodissa ja uskonnollisissa vainoissa. Uskontojen vaikutuksesta ihmiset ovat kieltäytyneet [[Seksuaalisuus|seksuaalisuhteista]] ja alistuneet esimerkiksi [[Luostari|luostareiden]] elämään.<ref name="Free Inquiry"/>
Rivi 70 ⟶ 81:
[[Anthony C. Lunn]] ei ole Dawkinsin kanssa täysin samaa mieltä siitä, minkä ilmiön sivuvaikutuksia uskonnot ovat. Hän esittää, että ihmisellä on luonnonvalinnan ansiosta kehittynyt kyky etsiä ilmiöiden [[Syy|syitä]] ja uskontojen näennäisselitykset ovat tämän ominaisuuden sivuvaikutuksia.<ref name="Free Inquiry"/>
=== Uskonto adaptiivisena ilmiönä ja ryhmävalintateoriat ===
▲=== Pascal Boyer ===
Yksilökeskeinen lähestymistapa, mitä useimmat kognitiiviset uskontotieteilijät edustavat, ei ole kaikkien jakama lähtökohta, eikä sen edustamalla individualismilla ole perinteisesti ollut kovin voimakasta seuraajakuntaa uskonnon sosiologian piirissä, missä [[Émile Durkheim|durkheimilainen]] käsitys uskonnosta adaptiivisena ilmiönä on ollut melko yleisesti hyväksytty jos kohta ei suinkaan kaikkien jakama käsitys. Klassinen durkheimlainen käsitys on 2000-luvulla noussut uudelleen pinnalle evoluutiobiologisen lähestymistavan piirissä, esimerkkinä vaikkapa [[Jonathan Haidt]] ja monet muut. Myös monet kognitiiviset uskontotieteilijät ovat kääntyneet puolustamaan ajatusta uskonnosta adaptiivisena ilmiönä. Meemiteoreetikoista [[Susan Blackmore]] on hylännyt aiemmin kannattamansa metologisen individualismin ja siihen liittyvän käsityksen uskonnosta pelkkänä aivo-viruksena.
==== David Sloan Wilson ja Richard Sosis ====▼
▲Uskontotieteilijä [[Pascal Boyer]]in mukaan [[evoluutio]] on luonut ihmisille mielellisen rakenteen, joka kannustaa käyttäytymään tietyllä tavalla.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Boyer, Pascal | Nimeke=Ja ihminen loi Jumalat | Sivu=267 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-0-31815-7}}</ref> [[Kognitio|Kognitiivinen]] [[uskontotiede]] tarkastelee uskontoa ihmisen mielen toimintana.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://ojs.tsv.fi/index.php/tt/article/viewFile/2369/2207 | Nimeke=Uskonto, kulttuuri ja ihmisluonto: katsaus evolutiiviseen uskonnontutkimukseen | Tekijä=Ketola, Kimmo | Julkaisu=Tieteessä tapahtuu | Ajankohta=4-5/2009 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tieteellisten seurain valtuuskunta | Tiedostomuoto=PDF | Viitattu=12.9.2009}}</ref> Boyerin mukaan ”Uskonto on kognitiivinen loinen, joka pesii aivoissa.”<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://yle.fi/teema/tiede/arkitiede/id16442.html | Nimeke=YLE Teema: Ihmisen luonto – tieteellinen haaste | Viitattu=1.2.2009}}</ref> Boyerin mukaan ihmisen aivot pyrkivät tunnistamaan toimijuutta ja saattavat löytää tavoitteellisen toimijan myös sieltä, missä sellaista ei ole: esimerkiksi kuvitellaan, että yliluonnollinen olento ohjailee luonnon ilmiöitä. Toimijuuden tunnistaminen on [[evoluutio]]n aikaansaannos ja uskonnot tuon kyvyn sivutuotteita.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.scribd.com/doc/32966805/Blaming-God-for-Our-Pain | Nimeke=Blaming God for Our Pain: Human Suffering and the Divine Mind | Tekijä=Gray, Kurt – Wegner, Daniel M. | Julkaisu=Personality and Social Psychology Review, 14 (1) 7–16 | Ajankohta=2010 | Viitattu=29.7.2011 | Kieli={{en}} }}</ref>
▲Boyerin mukaan uskonnolliset käsitteet voidaan yksinkertaistaen selittää siten, että niiden arkiajattelun vastaiset piirteet loukkaavat ihmismielen muodostamien käsitysten ominaisuuksia. Arkiajattelua vastaamaton piirre voi olla esimerkiksi kuollut esivanhempi, joka vaeltaa näkymättömänä ihmisten keskuudessa. Arkiajattelun vastaisuutta ei kuitenkaan saa olla liikaa, vaan juuri sopiva määrä, koska liian arkiajattelun vastaiset käsitykset ovat vaikeita käsitellä mielessä ja ne unohtuvat nopeasti. Sen sijaan sopivassa määrin arkiajattelun vastaiset käsitykset loisivat aivoissa.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Niemelä, Jussi K. | Otsikko=Jumalat loisivat aivoissa | Julkaisu=Vapaa ajattelija | Ajankohta=2008 | Vuosikerta=64 | Numero=1 | Sivut=26 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Vapaa-ajattelijain liitto ry}}</ref> Boyerin mukaan uskonnossa on jotain, mikä saa sen välittymään sukupolvelta toiselle. Kyse on elinkelpoisten ajatusten siirrosta, jota on luonnehdittu [[meemi]]n eli mielen viruksen käsitteen avulla.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Tammisalo, Osmo | Otsikko=Mielen virukset | Julkaisu=Vapaa ajattelija | Julkaisija=Vapaa-ajattelijain liitto ry | Vuosi=1999 | Numero=4/99 | www=http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/1999_04/mielenvir.html}}</ref><ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Niemelä, Jussi K. | Otsikko=Jumalat loisivat aivoissa | Julkaisu=Vapaa-ajattelija | Ajankohta=2008 | Vuosikerta=64 | Numero=1 | Sivut=24-26 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Vapaa-ajattelijain liitto ry}}</ref><ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Boyer, Pascal | Nimike=Ja ihminen loi jumalat: Kuinka uskonto selitetään | Sivu=53, 58 | Selite=(Et l’homme créa les dieux, 2001.) Suomentanut Tiina Arppe | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-0-31815-7}}</ref>
▲=== David Sloan Wilson ja Richard Sosis ===
2000-luvulla useat tutkijat ovat kiinnittäneet huomionsa uskonnollisten yhteisöiden poikkeukselliseen tiiviyteen ja pitkäikäisyyteen. Koska kyky [[Vastavuoroinen altruismi|yhteistoimintaan]] on evoluutiossa edullista,<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Hammerstein, Peter | Nimeke=Genetic and cultural evolution of cooperation | Selite=Report of the 90th Dahlem workshop on Genetic and cultural evolution of cooperation Berlin, June 23–28, 2002 | Julkaisupaikka=Cambridge, Massachusetts | Julkaisija=MIT Press | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 0-262-08326-4 | Kieli={{en}} }}</ref><ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Henrich, Natalie & Henrich, Joseph | Nimeke=Why humans cooperate: A cultural and evolutionary explanation | Selite=Evolution and cognition | Julkaisupaikka=Oxford | Julkaisija=Oxford University Press | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-0-19-530068-0 | Kieli={{en}} }}</ref> on tämä käynnistänyt useita tutkimusohjelmia uskonnon adaptiivisesta merkityksestä ihmisen evoluutiohistoriassa.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Sosis, Richard | Otsikko=The Adaptationist-Byproduct Debate on the Evolution of Religion: Five Misunderstandings of the Adaptationist Program | Julkaisu=Journal of Cognition and Culture | Ajankohta=2009 | Vuosikerta=9 | Sivut=339–356 | Kieli={{en}} }}</ref><ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Ketola, Kimmo | Otsikko=Uskonto, kulttuuri ja ihmisluonto: Katsaus evolutiiviseen uskonnontutkimukseen | Julkaisu=Tieteessä tapahtuu | Ajankohta=2009 | Vuosikerta=27 | Numero=4–5 | Sivut=8–17 | www=http://ojs.tsv.fi/index.php/tt/article/view/2369/2207 | Tiedostomuoto=PDF}}</ref>
Rivi 84 ⟶ 92:
Antropologi [[Richard Sosis]] on testannut evoluutiopsykologian niin sanottua kalliiden signaalien hypoteesia jonka mukaan yksilön kelpoisuutta heikentävät rituaalivaatimukset ja uhraukset toimivat signaaleina sitoutumisesta ryhmän oppiin, ja auttavat erottelemaan [[Vapaamatkustajan ongelma|vapaamatkustajat]] jotka hyödyntävät ryhmän voimavaroja mutta eivät itse osallistu niiden tuottamiseen. Tämän vuoksi Sosis on esittänyt taipumuksen uskonnolliseen käyttäytymiseen olevan evoluutiossa kehittynyt adaptiivinen kompleksi.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Alcorta, Candace S. & Sosis, Richard | Otsikko=Ritual, Emotion, and Sacred Symbols: The Evolution of Religion as an Adaptive Complex | Julkaisu=Human Nature | Ajankohta=2005 | Vuosikerta=16 | Numero=4 | Sivut=323–359 | Kieli={{en}} }}</ref> Sosisin ja hänen kollegoidensa tutkimuksessa kävi ilmi, että 1700- ja 1800-luvulla [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]] toimineiden uskonnollisten utooppisten yhteisöiden elinikä [[Korrelaatio|korreloi]] niiden asettamien käytösvaatimusten kanssa, mutta ei-uskonnollisten yhteisöiden kohdalla tätä yhteyttä ei ollut. Uskonnolliset yhteisöt olivat myös huomattavasti pitkäikäisempiä kuin ei-uskonnolliset.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Sosis, Richard & Bressler, Eric | Otsikko=Cooperation and commune longevity: A test of the costly signaling theory of religion | Julkaisu=Cross-Cultural Research | Ajankohta=2003 | Vuosikerta=37 | Sivut=211–239 | Kieli={{en}} }}</ref> Samoin [[Israel]]in [[kibbutz]]eista uskonnollisella pohjalla toimivat menestyvät taloudellisesti, erityisesti verrattuna ei-uskonnollisiin vastinpareihinsa,<ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Fishman, Aryei & Goldschmidt, Yaaqov | Otsikko=The Orthodox Kibbutzim and Economic Success | Julkaisu=Journal for the Scientific Study of Religion | Ajankohta=1990 | Vuosikerta=29 | Numero=4 | Sivut=505–511 | Kieli={{en}} }}</ref> minkä Sosis selittää kokeellisissa tutkimuksissa ilmi käyneellä korkealla keskinäisellä luottamuksella erityisesti [[synagoga]]ssa päivittäin vierailevien miesten välillä.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Sosis, Richard & Ruffle, Bradley J. | Otsikko=Religious Ritual and Cooperation: Testing for a Relationship on Israeli Religious and Secular Kibbutzim | Julkaisu=Current Anthropology | Ajankohta=2003 | Vuosikerta=44 | Numero=5 | Sivut=713–722 | Kieli={{en}} }}</ref> On tehty myös lukuisia muita tutkimuksia, joiden on katsottu tukeneen kalliiden signaalien hypoteesia osoittamalla uskonnon ja keskinäisen luottamuksen tai vahvemman yhteisöllisen järjestäytymisen välisen yhteyden.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Bulbulia, J. & Mahoney, A. | Otsikko=Religious solidarity: The hand grenade experiment | Julkaisu=Journal of Cognition and Culture | Ajankohta=2008 | Vuosikerta=8 | Numero=34 | Sivut=295–320 | Kieli={{en}} }}</ref><ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Tan, J. H. W. & Vogel, C. | Otsikko=Religion and trust: An experimental study | Julkaisu=Journal of Economic Psychology | Ajankohta=2008 | Vuosikerta=29 | Sivut=832–848 | Kieli={{en}} }}</ref> <ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Ahmed, A. M. | Otsikko=Are religious people more prosocial? a quasiexperimental study with Madrasah pupils in a rural community in India | Julkaisu=Journal for the Scientific Study of Religion | Ajankohta=2009 | Vuosikerta=48 | Numero=2 | Sivut=368–374 | Kieli={{en}} }}</ref><ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Chen, Daniel L. | Otsikko=Club Goods and Group Identity: Evidence from Islamic Resurgence During the Indonesian | Financial Crisis | Julkaisu=Journal of Political Economy | Ajankohta=2010 | Vuosikerta=118 | Numero=2 | Sivut=300–354 | Kieli={{en}} }}</ref>
==== René Girard ja mimeettinen teoria ====
Niin sanottu mimeettinen teoria yleisnimi teoreettiselle kokonaisuudelle, jota sen kehittäjä [[René Girard]] sovelsi selittäessään uskonnon alkuperää aluneperin vuonna 1971 ranskaksi julkaistussa teoksessaan [[Väkivalta ja pyhä]]. Meemiteoreetikoiden tavoin mutta heistä riippumatta Girard katsoi mukaan ihminen on olemuksellisesti toisia ihmisiä [[Imitaatio|jäljittelevä]] eläin. Mutta toisin kuin meemiteoreetikot, Girard kiinnitti huomiota siihen, miten ihmiset jäljitellessään toisiaan jäljittelevät myös toinen toistensa haluja. Tämä johtaa halujen jatkuvaan suuntautumiseen samoihin kohteisiin, mikä taas johtaa konflikteihin. Girardin mukaan [[mimesis]] voi johtaa herkästi kriiseihin, joissa konflikti eskaloituu ryhmän jäsenten päätyessä mimeettisen halun kautta kaikki haluamaan objekteja, joita he eivät voi jakaa. Kriisi ratkeaisi siihen, että kaikki ryhmän jäsenet kääntyvät yhtä jäsentä vastaan ja murhaavat tämän "[[Syntipukki|syntipukkina]]". Näin syntipukin murhaamisen kautta rauha palaisi yhteisöön. Lukuisissa toisistaan riippumattomissa kulttuureissa ja mytologioissa tavattava [[Ihmisuhri|ihmisuhrin]] käytäntö on Girardin mukaan "alkumurhan" [[Rituaali|ritualisoitunutta]] toistoa.
Girardin mukaan uskonto on adaptiivinen hyvin samankaltaisella tavalla kuin se oli [[Émile Durkheim|Durkheimin]] mielestä, mutta Girardille väkivallan eskaloitumisen ehkäisy ryhmän sisällä näyttäisi olevan uskonnon tärkein tehtävä.
Kuuluisia Girardin teorian kannattajia tai siihen ainakin suopeasti suhtautuvia ovat esimerkiksi [[Michel Serres]], [[Roger Scruton]] ja [[Gianni Vattimo]]. Näistä ensiksi mainittu on jopa verrannut Girardia [[Charles Darwin|Charles Darwiniin]].
== Katso myös ==
| |||