Ero sivun ”Puolukka” versioiden välillä

'''Puolukka''' (''Vaccinium vitis-idaea'') on [[puolukat|puolukoiden]] sukuun (''Vaccinium'') ja [[kanervakasvit|kanervakasvien]] heimoon kuuluva, 5–30 senttimetriä korkea ainavihanta [[varpu]], joka kasvaa laajalla alueella pohjoisella pallonpuoliskolla. Puolukalla on vihreät ja suipot lehdet, jotka ovat 10–25 [[Millimetri|millimetriä]] pitkät. Puolukka kukkii touko-kesäkuussa ja punainen syötävä [[pohjushedelmä|pohjusmarja]] on kypsä syyskuussa. Puolukka viihtyy parhaiten [[kuiva kangas|kuivien kangasmetsien]] [[Metsätyyppioppi|puolukkatyypin]] metsissä.

Puolukan latinankielisessä lajinimessä ''Vaccinium vitis-idaea'' ''vitis'' tarkoittaa latinaksi ''viiniköynnöstä'' ja ''idaea'' Idavuorella asuvaa<ref name="weilingöös1994">{{Kirjaviite | Tekijä =Seppo Vuokko et al. | Nimeke =Suomen Luonto Kasvit | Vuosi =1994 | Sivu = 168-169 | Selite = Puolukka | Julkaisija =Weilin Göös | Tunniste =ISBN 951-35-5592-5 }}</ref>. Idavuorella viitataan [[Kreeta]]lla olevaan vuoreen, joka tunnetaan nykyään nimellä [[Psiloreitis]]. Puolukka ei nimestään huolimatta kasva Psiloreitiksella. Nimi on peräisin antiikin kreikkalaisen [[Theofrastos|Theofrastoksen]] tutkimuksesta, jossa hän todennäköisesti kuvailee vuorella kasvavaa [[mustikka]]a ja jota tieteellisen nimen antanut [[Carl von Linné]] tulkitsi ilmeisesti väärin ja yhdisti Idavuorella esiintyvän lajin puolukkaan.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Thanos, Costas A.| Nimeke = Mt Ida in Mythology and Classical Antiquity – a Plant Scientist's Approach | Vuosi = | Luku = | Sivu = 7–9|Selite = | Julkaisupaikka = Ateena| Julkaisija = Ateenan yliopisto| Tunniste = | www = http://www.biology.uoa.gr/~cthanos/Papers/MtIda.pdf| www-teksti = |Tiedostomuoto = pdf| Viitattu = 4.4.2011| Kieli = {{en}}}}</ref>[[Etelä-Eurooppa|Ete]]

Puolukka on yleisesti käytetty marja sekä Suomen tärkein [[Luonnonmarjat|luonnonmarja]]<ref name="weilingöös1994" />, myös [[Etelä-Eurooppa|läEtelä]]- ja [[Keski-Eurooppa|Keski-Euroopassa]] puolukkaa arvostetaan korkealle. Suomessa vuosittainen puolukkasato vaihtelee 200–500 miljoonan kilon paikkeilla. Sitä poimitaan vuosittain noin 100 miljoonaa kiloa, mutta kaupalliseen käyttöön vain noin 5–10 miljoonaa kiloa.<ref name ="Vuokko">{{Kirjaviite | Tekijä =Seppo Vuokko et al. | Nimeke = Suomalainen luonto (3. uudistettu painos) | Vuosi =1989 | Sivu =324 | Julkaisija = Valitut Palat | Tunniste = ISBN 951-8933-01-4}}</ref><ref name="luontoyrittäjät">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.luontoyrittaja.net/57.html| Nimeke = Marjat| Ajankohta = 2005| Julkaisija = Suomen luontoyrittäjyysverkosto ry| Viitattu = 2.4.2011 }}</ref>

Puolukan [[hedelmä]] on kypsänä pallomainen, punainen, läpimitaltaan noin 5–8 millimetriä oleva happamahko [[marja]]<ref name="luontoportti">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/puolukka | Nimeke = Puolukka| Julkaisu = LuontoPortti| Viitattu = 27.3.2011}}</ref>. Marjoilla on paljon hyötykäyttöä taloustuotteena ja ihmisten sekä metsän eläintenkin ravintona. Puolukka kuuluu [[Kanervakasvit|kanervakasveihin]], mutta puolukoiden alaheimoa ''Vaccinidae'' on ehdotettu omaksi heimokseen, sillä sen [[Hedelmä|hedelmänä]] on marja<ref name="valitutpalat">{{Kirjaviite | Tekijä =Arto Kurtto et al. | Nimeke = Suomen Luonnonkasvit | Vuosi =1995 | Sivu =181 | Julkaisija = Valitut Palat | Tunniste = ISBN 951-584-059-7}}</ref>.

Puolukasta on jalostettu [[Ruotsi|Ruotsissa]] useita lajikkeita, joissa on isommat marjat ja suurempi sato kuin villissä puolukassa. Viljeltyjä lajikkeita ovat muun muassa:<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kauppila.fi/pages.php?pages_id=93| Nimeke =Tuttua puolukkaa kotipihallekin kasvamaan! |Julkaisu = kauppila.fi| Ajankohta = 2011| Viitattu = 2.4.2011}}</ref>