Ero sivun ”Pohjanmeri” versioiden välillä

Suurin osa Pohjanmeressä elävistä [[yhteyttäminen|yhteyttävistä]] eliöistä kuuluu mikroskooppisiin, vedessä vapaasti keijuviin [[mikrolevät|planktonleviin]], jotka ovat meren ravintoverkon perusta. Litrassa merivettä voi elää jopa 100 000–100 miljoonaa erikokoista ja -muotoista planktoneliötä.<ref name="Ecomare1">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ecomare.nl/en/ecomare-encyclopedie/organisms/plants/vegetations/marine-flora/phytoplankton-e/ | Nimeke = Phytoplankton| Julkaisu = Ecomare | Viitattu = 15. heinäkuuta 2010}}</ref> Kasviplanktonin tuotantoon vaikuttavat monet fyysiset tekijät, joista merkittävimpiä ovat auringonvalon ja ravinteiden saatavuus sekä veden tiheyskerrostuneisuus. Piko- ja nanoplanktonit ovat avomeren kerrostuneessa vedessä yleisempiä kuin rantavyöhykkeen sekoittuneessa vedessä, ja suurempien planktonlevien määrä kasvaa ulapalla ainoastaan lyhyiden kukintajaksojen aikana.<ref name="QSRII88">Regional QSR II 2000: 88</ref> Tietyt planktonlevät ja [[syanobakteerit]] tuottavat myrkkyjä, jotka aiheuttavat kalakuolemia ja voivat olla vaarallisia ihmisille.<ref name="QSRII94">Regional QSR II 2000: 94</ref> Levät aiheuttavat Pohjanmerellä myös muita ilmiöitä: esimerkiksi [[Phaeocystis|''Phaeocystis''-sukuun]] kuuluvat koloniaaliset levät synnyttävät alkukesästä vaahtoa, joka ajautuu paksuina valleina merenrannoille, ja [[Chrysochromulina|''Chrysochromulina''-sukuun]] kuuluvat [[tarttumalevät]] saavat aikaan merelle ominaisen tuoksun.<ref name="Itämeriportaali">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.itameriportaali.fi/fi/ajankohtaista/faq/fi_FI/levakuvat/ | Nimeke = Rannalle ajautuneet levät ja vaahto? | Julkaisu = Itämeriportaali | Viitattu = 15. heinäkuuta 2010}}</ref>

 

 

=== Kalat ===