|
[[File:MauriSariola.jpg|thumb|right|Mauri Sariola 1960-luvun taitteessa.]]
{{Kirjailija
'''Mauri Aukusti Sariola''' ([[25. marraskuuta]] [[1924]] [[Hattula]] – [[9. elokuuta]] [[1985]] Helsinki) oli [[Suomi|suomalainen]] [[kirjailija]], tunnettu erityisesti [[rikoskirjallisuus|rikosromaaneistaan]]. Usean rikosromaanin sankarina on komisario, sittemmin rikostarkastaja, [[Olavi Susikoski]].
| nimi = Mauri Sariola
| kuva = MauriSariola.jpg
| kuvankoko =
| kuvateksti = 1960-luvun taitteessa
| salanimi =
| syntymäaika = {{Syntymäaika ja ikä|25|11|1924||1}}
| syntymäpaikka = [[Hattula]], [[Suomi]]
| kuolinaika = {{Kuolinaika ja ikä|25|11|1924|9|8|1985}}
| kuolinpaikka = [[Helsinki]], Suomi
| ammatit = [[kirjailija]]
| äidinkieli = <!-- kirjailijan äidinkieli, mikäli se eroaa tuotannon kielestä -->
| kansallisuus = [[Suomalaiset|suomalainen]]
| aikakausi =
| tyylilajit =
| aiheet =
| suuntaus =
| tuotannon kieli = [[Suomen kieli|suomi]]
| debyyttiteokset =
| pääteokset = ''[[Olavi Susikoski|Susikoski-sarja]]''
| sivusto =
| puoliso =
| lapset =
| vanhemmat =
| palkinnot =
| ehdokkuudet =
| uskonto =
| huomioita =
| allekirjoitus =
}}
'''Mauri Aukusti Sariola''' ([[25. marraskuuta]] [[1924]] [[Hattula]] – [[9. elokuuta]] [[1985]] Helsinki) oli suomalainen [[kirjailija]], tunnettu erityisesti [[rikoskirjallisuus|rikosromaaneistaan]]. Usean rikosromaanin sankarina on komisario, sittemmin rikostarkastaja, [[Olavi Susikoski]].
==Elämä ja ura==
=== Lapsuus ja nuoruus ===
Mauri Sariola syntyi hattulalaiseen opettajaperheeseen. Hänen vanhempansa olivat kansakoulunopettaja Armas Elis (Eelis) Sariola ja Anna Lyydia o.s. Kylänpää (s. 1. huhtikuuta 1882)<ref>{{Kirjaviite | Nimeke = Hyvästi Sammatin kuu | Julkaisija = Gummerus | Vuosi = 1987 | Tekijä = Sariola, Mauri | Luku = | Sivu = 193 | Selite = päiväkirja | Julkaisupaikka = Jyväskylä | Isbn = 951-20291-8-9 | Viitattu = }}</ref>. Perheessä oli Maurin lisäksi kaksi vanhempaa lasta: Lauri ja Kyllikki (myöh. Koskinen). Sarioloiden koti sijaitsi [[Hattula]]n Kosken koululla, jossa Armas Sariola toimi opettajana. Sariola kävi oppikoulunsa [[Hämeenlinna]]n lyseossa ja sittemmin [[Toijala]]n yhteiskoulussa perheen muutettua [[Sääksmäki|Sääksmäen]] [[Tarttila]]an. Sariola julistettiin ylioppilaaksi jatkosodan aikana 1943 ilman varsinaisia ylioppilaskirjoituksia. Sotien jälkeen Sariola aloitti opinnot [[Helsingin yliopisto]]n lakitieteellisessä tiedekunnassa, mutta ei saanut niitä päätökseen.
=== Sotavuodet ===
Sariola kutsuttiin asepalvelukseen keväällä 1943 kesken lukion. Hän palveli ensin [[Santahamina]]an sijoitetussa Radiopataljoonassa ja suoritti siellä aliupseerikoulun. Sen jälkeen hän palveli radistina Itä-Karjalassa, kunnes sai siirron Äänislinnaan. Upseerikoulun Sariola suoritti kurssilla 59 vuonna 1944 [[Kankaanpää]]n [[Niinisalon varuskunta|Niinisalossa]], jonne [[Reserviupseerikoulu]] oli sodan vuoksi siirretty. Hän kirjoitti myöhemmin ''[[Viiden tien risteys|Viiden tien risteys -nimisen]]'' -nimisen kuvauksen ajastaan Niinisalossa. Kirja sai nimensä varuskunnan lähistöllä sijaitsevasta [[Viidentienristeys|Viidentienristeyksestä]]. Reserviupseerikoulun jälkeen hän joutui vielä [[Lapin sota]]an, jossa hän palveli edelleen viestitystehtävissä, kotiutuen upseerikokelaana keväällä 1945. Hän sai ylennyksen vänrikiksi 1948 ja luutnantiksi 1983.
=== Aika sodan jälkeen ===
Sariola palkattiin [[Helsingin Sanomat|Helsingin Sanomien]] oikeussalitoimittajaksi alkuvuodesta 1956. Sitä ennen hän oli tehnyt sekalaisia töitä muun muassa tietyömaalla, tukkimetsässä, epäpätevänä kansakoulunopettajana Pohjois-Suomessa sekä pankissa ja vakuutusyhtiössä Helsingissä.<ref>Parempi kertarutina 1986, s. 86</ref> Vuosina 1954–1955 Sariola toimi opettajana Pudasjärven [[Pisteen koulu]]lla Simo-Auli Arran nimelle tekaistuin paperein, tarkoituksena tehdä lehtiartikkeli mahdollisuudesta päästä väärin paperein opettajaksi. Innoittajana tähän olivat lehtimiehet [[Matti Jämsä]] sekä [[Veikko Ennala]]. Käytetty tekonimi oli [[anagrammi]] hänen omasta nimestään. Sariola sai kiitettävää palautetta niin koululaisilta kuin heidän vanhemmiltaan. Sariola myös suomensi kymmenkunta englanninkielistä romaania, muun muassa [[Erle Stanley Gardner]]in kirjat ''Vaaralliset Valokuvat'' (Gummerus 1959, Salama-sarja 64) ja ''Tyttö pelikasinolla'' (Gummerus 1962, Salama-sarja 102, kääntäjä ilmeisesti veroteknisistä syistä ”Anja Sariola”) sekä [[Quentin Patrick]]in kirjan ''Syyllisyyden varjo'' (Gummerus 1959, Salama-sarja 97).
Sariola kuoli [[sappikivi]]leikkauksen yhteydessä tulleeseen [[sairaalabakteeri]]in. Hänet on haudattu sukuhautaan Hattulan uuden kirkon hautausmaalle. Kuoleman jälkeen [[Reijo Ikävalko]] toimitti Sariolan [[Mauri Sariolan päiväkirjat|päiväkirjoista kaksi kokoelmaa]]. Ritva Sarkola ja [[Raimo Jokisalmi]] julkaisivat vuonna 2005 Sariolasta romaanimuotoisen elämäkerran ''Mauri Sariola. Aika velikulta'', joka ulottuu vuoteen 1968 asti. Elämäkerrassa on runsaasti päiväkirjojen tekstiä hieman muokattuna.
Sariolan kirjallinen tuotanto on mittava. Romaanien lisäksi hän kirjoitti toistaiseksi tuntemattoman määrän jatkokertomuksia, novelleja, matkakertomuksia ja muita lehtijuttuja useisiin kymmeniin eri lehtiin. Kirjoitustensa julkaisemisen hän aloitti jo sota-aikana, todennäköisesti vuonna 1944. Lisäksi hän kirjoitti lukuisia radiokuunnelmia ja televisiokäsikirjoituksia.
Sariola oli nopea kirjoittaja, vaikka käyttikin vanhaa matkakirjoituskonetta ja kaksisormijärjestelmää. Esimerkiksi palkittu ''Lavean tien laki'' syntyi parin viikon intensiivisen työn tuloksena. Hän ei hukannut aikaa tekstin muokkaamiseen vaan piti kiinni siitä periaatteesta, että kirja on kirjoitettava kerralla valmiiksi. Hän ei kovinkaan tarkkaan suunnitellut kaikkia teoksiaan, vaan yksinkertaisesti alkoi kirjoittaa, ja loppuratkaisu oli usein yllätys hänelle itselleenkin. Hänellä oli tapana sanoa, että jos hän onnistuu saamaan 111 liuskaa kasaan, loppu sujuu jo itsestään.<ref>KatsoKs. esimerkiksiesim. Parempi kertarutina 1986, s. 263: ”Maaginen"Maaginen 111.:s liuska on ajat sitten ylitetty.”"</ref>
Ehkä mainituista syistä johtuen Sariolan tuotannon laadussa on kirjavuutta, ja etenkin uransa loppupuolella hän alkoi toistaa itseään. Hän poimi vaikutteita myös muiden teksteistä. Hän joutui maksamaan vuonna 1969 vahingonkorvauksia Esko Laukon nimellä kirjoittamastaan ''Sen yli käy vain tuuli viheltäin'' -nimisestä romaanista, jonka todettiin olevan [[plagiointi|plagiaatti]] [[Bill S. Ballinger]]in teoksesta ''Kynsi ja hammas'' (''The Tooth and the Nail'', 1955). Myös lääkäriromaanista ''Ei loitsu eikä rukous'' (1959) eräät kriitikot löysivät viitteitä plagioinnista. Romaania vertailtiin [[André Soubiran]]in teokseen ''Valkeat miehet'' (1955).
Sariolan tuotannon pohjalta on tehty kolme pitkää elokuvaa:
* ''[[Kolmas laukaus]]'' <small>([[Yrjö Norta]], 1959; perustuu romaaniin ''Rotat pois laivasta'', (1956))</small>.
* ''[[Totuus on armoton]]'' <small>([[Valentin Vaala]], 1963)</small>.
* ''[[Tuntematon ystävä]]'' <small>([[Lars G. Thelestam]], 1978; perustuu romaaniin ''Susikoski virittää ansan'', [1970])</small>.
Sariolan kirjoja on myyty yli kaksi miljoonaa kappaletta. Kriitikot kuitenkin suhtautuivat niihin pääosin nihkeästi. Erityisen tunnetuiksi tulivat [[Helsingin Sanomat|Helsingin Sanomien]] [[Pekka Tarkka|Pekka Tarkan]] tuomiot. Sariola alkoi saada tunnustusta kulttuurivaikuttajilta vasta historiallisista teoksistaan 1970-luvun lopulla. Hänelle myönnettiin valtion yksivuotinen [[taiteilija-apuraha]] 1979 ja [[taiteilijaeläke]] vain hieman ennen kuolemaa vuonna 1985. Ensimmäisten joukossa Sariolan tuotantoa on vakavasti analysoinut kirjailija [[Eila Pennanen]] muutamassa esseessään muun muassa [[Parnasso|Parnasso]]-lehdessä]]. Maailmankatsomukseltaan Sariola oli oikeistolainen, eikä ole salannut asennoitumistaan tuotannossaankaan.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Rankka työ, rankat huvit | Julkaisu = Apu | Vuosi = 2007 | Numero = 29 | Sivut = 15 | Julkaisija = A-lehdet | Viitattu = }}</ref>
== Huomionosoitukset ==
Jatkosodan muistomitali, Panssaridivisioonan muistoristi, Sininen risti, Eljas Erkon stipendi ja opintomatka Englantiin 1959. Suomen Rikospoliisien Liiton tunnustuspalkinto 1961, Gummerus Kustannus Oy:n tunnustuspalkinto poliisiromaanituotannosta 1961, [[Suomen Kulttuurirahasto]]n apuraha 1960, Gummerus Kustannus Oy:n apuraha 1961, K. J. Gummerus Oy:n erikoispalkinto 1964, (Grand) Prix du roman d’Adventures, Ranska, teoksen ”Lavean tien laki” ranskankielisestä versiosta 1969, [[Jenny ja Antti Wihurin rahasto|Wihurin Säätiön]] apuraha 1975, Gummeruksen [[Kaarlen palkinto|Kaarlen päivän palkinto]] tammikuussa 1979, Uuden Kirjakerhon tunnustuspalkinto keväällä 1979, Valtion yksivuotinen apuraha, ensi kertaa viihdekirjailijalle 1979. Opetusministeriön myöntämä Valtion taiteilijaosaeläke tunnustuksena taiteellisista ansioista kesällä 1985.
==Mauri Sariolan tuotanto==
* Laukausten hinta (Salama 25) 1956
===Kirjat===
* Rotat pois laivasta! (Salama 29) 1956
{{Palstoitus alkaa}}
* Joka tuulen kylvää 1957
* Laukausten hinta <small>(Salama 25) (1956)</small>
* RotatRevontulet poiseivät laivasta!kerro <small>(Salama 2940) (1956)</small>1957
* Leivätön pöytä on katettu (Salama 46) 1958
* Joka tuulen kylvää <small>(1957)</small>
* Isänmaan parturit 1958
* Revontulet eivät kerro <small>(Salama 40) (1957)</small>
* LeivätönSusikoski pöytäottaa onomansa katettu <small>(Salama 4658) (1958)</small>1959
* Ei loitsu eikä rukous 1959
* Isänmaan parturit <small>(1958)</small>
* SusikoskiKohtalokas ottaaItämeren omansaristeily <small>(Salama 5869) (1959)</small>
* Totuus on armoton 1960
* Ei loitsu eikä rukous <small>(1959)</small>
* KohtalokasSumua ItämerenSusikosken risteilyyllä <small>(Salama 6989) (1959)</small>1961
* Maailman pitkä sivu 1961
* Totuus on armoton <small>(1960)</small>
* Lavean tien laki 1961
* Sumua Susikosken yllä <small>(Salama 89) (1961)</small>
* Hurjan pojan koti 1962
* Maailman pitkä sivu <small>(1961)</small>
* Punainen laituri 1962
* Lavean tien laki <small>(1961)</small>
* Minä, Olavi Susikoski 1963
* Hurjan pojan koti <small>(1962)</small>
* Punaisen kukon laulu 1963
* Punainen laituri <small>(1962)</small>
* Pitkä matka Liverpooliin 1963
* Minä, Olavi Susikoski <small>(1963)</small>
* Aina roiskuu kun rapataan 1964
* Punaisen kukon laulu <small>(1963)</small>
* Viiman pitkä siima 1964
* Pitkä matka Liverpooliin <small>(1963)</small>
* [[Viiden tien risteys]] 1964
* Aina roiskuu kun rapataan <small>(1964)</small>
* Niin syvä on kuin pitkäkin 1965
{{Palstanvaihto}}
* Pyykki on pantu ja pysyy 1965
* Viiman pitkä siima <small>(1964)</small>
* Vetämätön värisuora 1965
* [[Viiden tien risteys]] <small>(1964)</small>
* Elomme merta laiva purjehtii 1966
* Niin syvä on kuin pitkäkin <small>(1965)</small>
* Ukkotuomarin viimeinen juttu 1966
* Pyykki on pantu ja pysyy <small>(1965)</small>
* Aamu Heinjoen tiellä 1966
* Vetämätön värisuora <small>(1965)</small>
* Budapestin uni 1967
* Elomme merta laiva purjehtii <small>(1966)</small>
* Susikosken vaikein juttu 1967
* Ukkotuomarin viimeinen juttu <small>(1966)</small>
* Onnensoturit 1967
* Aamu Heinjoen tiellä <small>(1966)</small>
* Sumusta nousee risti 1968
* Budapestin uni <small>(1967)</small>
* Älä kaikista ruusuista huoli 1968
* Susikosken vaikein juttu <small>(1967)</small>
* Ampiaiskesä 1968
* Onnensoturit <small>(1967)</small>
* Marskin ritarit 1968
* Sumusta nousee risti <small>(1968)</small>
* Susikosken elämän kevät 1969
* Älä kaikista ruusuista huoli <small>(1968)</small>
* Veljensä vartijat 1969
* Ampiaiskesä <small>(1968)</small>
* MarskinNäin tekivät ritarit <small>(1968)</small>1969
* Susikoski virittää ansan 1970
* Susikosken elämän kevät <small>(1969)</small>
* Napapiirin prinsessa 1970
* Veljensä vartijat <small>(1969)</small>
* Armeija piikkilankojen takana 1970
* Näin tekivät ritarit <small>(1969)</small>
* Kolmen valtakunnan vainaja 1971
* Susikoski virittää ansan <small>(1970)</small>
* Näin lentää outo lintu 1971
{{Palstanvaihto}}
* Viimeksi poistuu kapteeni 1972
* Napapiirin prinsessa <small>(1970)</small>
* Kolmannen valtakunnan kuningatar 1972
* Armeija piikkilankojen takana <small>(1970)</small>
* Surma surutalossa 1973
* Kolmen valtakunnan vainaja <small>(1971)</small>
* Ja sitten oli kohiseva koski 1973
* Näin lentää outo lintu <small>(1971)</small>
* Susikosken ajojahti 1974
* Viimeksi poistuu kapteeni <small>(1972)</small>
* Koltan uni 1975
* Kolmannen valtakunnan kuningatar <small>(1972)</small>
* Enkeli lumessa 1975
* Surma surutalossa <small>(1973)</small>
* Taivas yksin tietää 1975
* Ja sitten oli kohiseva koski <small>(1973)</small>
* Karoliinin kuolinkello 1976
* Susikosken ajojahti <small>(1974)</small>
* Suruton Sariola 1976
* Koltan uni <small>(1975)</small>
* Onko teillä ruiskukkia? 1977
* Enkeli lumessa <small>(1975)</small>
* Suomalainen ratsastaja 1977
* Taivas yksin tietää <small>(1975)</small>
* Sininen lyhty 1978
* Karoliinin kuolinkello <small>(1976)</small>
* Suomalainen kavaljeeri 1978
* Suruton Sariola <small>(1976)</small>
* Seidan silmä 1978
* Onko teillä ruiskukkia? <small>(1977)</small>
* Susikoski ahtojäissä 1979
* Suomalainen ratsastaja <small>(1977)</small>
* Susikosken omatunto 1979
* Sininen lyhty <small>(1978)</small>
* Talvisodan vänrikki 1979
* Suomalainen kavaljeeri <small>(1978)</small>
* Susikoski päiväntasaajalla 1980
* Seidan silmä <small>(1978)</small>
* Petroskoin keltainen kissa 1980
{{Palstanvaihto}}
* Jatkosodan kapteeni 1980
* Susikoski ahtojäissä <small>(1979)</small>
* Ison kalan katiska 1981
* Susikosken omatunto <small>(1979)</small>
* Pieni anoo, iso sanoo 1981
* Talvisodan vänrikki <small>(1979)</small>
* Jälleenrakennettu maa 1981
* Susikoski päiväntasaajalla <small>(1980)</small>
* Susikosken tulikoe 1982
* Petroskoin keltainen kissa <small>(1980)</small>
* Susikoski sulhaspoikana 1982
* Jatkosodan kapteeni <small>(1980)</small>
* Elämän makeus 1982
* Ison kalan katiska <small>(1981)</small>
* Ne viulut vasta maksoi 1983
* Pieni anoo, iso sanoo <small>(1981)</small>
* Viimeiset ritarit 1983
* Jälleenrakennettu maa <small>(1981)</small>
* Susikoski ja kolmen naisen talo 1984
* Susikosken tulikoe <small>(1982)</small>
* Nuoruuden komentosilta 1985 (postuumi)
* Susikoski sulhaspoikana <small>(1982)</small>
* Elämän makeus <small>(1982)</small>
;[[Mauri Sariolan päiväkirjat|Päiväkirjat]] (toim. Reijo Ikävalko)
* Ne viulut vasta maksoi <small>(1983)</small>
* Parempi kertarutina kuin ainainen kitinä 1986
* Viimeiset ritarit <small>(1983)</small>
* Hyvästi, Sammatin kuu 1987
* Susikoski ja kolmen naisen talo <small>(1984)</small>
* Nuoruuden komentosilta <small>(1985) (postuumi)</small>
{{Palstoitus loppuu}}
;Esko Laukon nimellä ilmestyneet romaanit
{{Palstoitus alkaa}}
* Tohtori Viitasen tapaus 1966
===Päiväkirjat===
* Herrasmiesten oikotie 1966
{{Pääartikkeli|[[Mauri Sariolan päiväkirjat]]}}
* Keltainen kummitus 1967
* Parempi kertarutina kuin ainainen kitinä <small>(1986)</small>
* Insinööri Forssin tapaus 1968
* Hyvästi, Sammatin kuu <small>(1987)</small>
* Sen yli käy vain tuuli viheltäin 1969
* Taivas kuin kerjäläisnuttu 1970
* Mene toiselle tähdelle rakastamaan 1971
* Surmansyöksy Caprilla 1972
* Kuolemanlotossa kuusi oikein 1974
===Esko;Kirjana Laukonjulkaistut, nimelläalun perin lehdissä ilmestyneet, romaanit===jatkokertomukset
* Kutsukaa rikostarkastaja Susikoski 1981
* Tohtori Viitasen tapaus <small>(1966)</small>
* Kutsuvieraana kuolema 1982
* Herrasmiesten oikotie <small>(1966)</small>
* Rommelin poikien hauta 1982
* Keltainen kummitus <small>(1967)</small>
* InsinööriMarita ForssinEisenin tapaus <small>(1968)</small>1983
* Susikosken kuuma loma 1983
* Sen yli käy vain tuuli viheltäin <small>(1969)</small>
* Kalliit katkerat muistot 1984
* Taivas kuin kerjäläisnuttu <small>(1970)</small>
* Susikoski puuttuu peliin 1984
* Mene toiselle tähdelle rakastamaan <small>(1971)</small>
* Susikosken palapeli 1985
* Surmansyöksy Caprilla <small>(1972)</small>
* Viides vieras 1988
* Kuolemanlotossa kuusi oikein <small>(1974)</small>
* Laulujen lunnaat 1990
{{Palstanvaihto}}
* Simo Hurtta ja kultainen pikari 2002
===Kirjana julkaistut alun perin lehdissä ilmestyneet jatkokertomukset===
* KutsukaaSeitsemän rikostarkastajakertaa Susikoski <small>(1981)</small>2003
* Rikoksen jäljillä 2006
* Kutsuvieraana kuolema <small>(1982)</small>
* Rommelin poikien hauta <small>(1982)</small>
* Marita Eisenin tapaus <small>(1983)</small>
* Susikosken kuuma loma <small>(1983)</small>
* Kalliit katkerat muistot <small>(1984)</small>
* Susikoski puuttuu peliin <small>(1984)</small>
* Susikosken palapeli <small>(1985)</small>
* Viides vieras <small>(1988)</small>
* Laulujen lunnaat <small>(1990)</small>
* Simo Hurtta ja kultainen pikari <small>(2002)</small>
* Seitsemän kertaa Susikoski <small>(2003)</small>
* Rikoksen jäljillä <small>(2006)</small>
{{Palstoitus loppuu}}
;Kokoomateokset (samaan niteeseen koottu 3–5 aiemmin ilmestynyttä romaania)
===Kokoomateokset===
Ssamaan niteeseen kootut kolmesta viiteen aiemmin ilmestynyttä romaania:
* Susikoski, rikostarkastaja 1988 (sisältää romaanit Susikosken vaikein juttu, Susikosken elämän kevät, Susikoski virittää ansan ja Susikosken ajojahti)
* Susikoski Suomesta 2000 (sisältää romaanit Kolmen valtakunnan vainaja, Onko teillä ruiskukkia?, Susikoski ahtojäissä, Petroskoin keltainen kissa)
Mauri Sariola -seuran tunnustuspalkinto on saanut nimensä kirjailijan tunnetuimman hahmon, Susikosken, mukaan. ''Vuoden Susikoski -palkinto'' on myönnetty vuodesta 2000 lähtien henkilölle tai taholle, joka on ”edistänyt sariolalaista perintöä”.
Vuoden Susikoski -palkinnon ovat saaneet seuraavat henkilöt:<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.sariolaseura.fi/vuoden-susikoski/ | Nimeke = Vuoden Susikoski | Julkaisija = Mauri Sariola -seura | Viitattu = 28.10.2012 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/kulttuuri/Riitta+Uosukainen+on+Vuoden+Susikoski/a1305610509508 | Nimeke = Riitta Uosukainen on Vuoden Susikoski | Tekijä = | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 28.10.2012 | Julkaisupaikka = HelsinkiHelsingin | Julkaisija = Sanoma Media Finland OySanomat | Viitattu = 28.10.2012 }}</ref>
* 2000 – asessori Martti Salander
* 2015 – Tuula Sariola
Seuran jäsenlehti ''Mauri Sariolan seurassa'' (aikaisemminaik. ''Ampiaiskesä'') ilmestyy kerran vuodessa.
==Plagiointia==
Sariolan teoksista jaksoja ottanut ja niitä omissa nimissään julkaissut mies tuomittiin Pirkanmaan käräjäoikeudessa maksamaan sakkoja ja korvauksia. Mies on julkaissut omakustanteena teoksen ''Vain taivas tietää'', jossa on kopioita kuudesta Sariolan teoksesta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = [http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Omakustannekirjailija+tuomittiin+Mauri+Sariolan+plagioinnista/1135268969001 | Nimeke = Omakustannekirjailija tuomittiin Mauri Sariolan plagioinnista], | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Sanoma News Oy | Viitattu =viitattu 30.8.2011 }}</ref>
== Katso myös ==
* [[Olavi Susikoski]]
== LähteetLähteitä ==
* [http://www.sariolaseura.fi/mauri-sariola/ Mauri Sariola -seura]
* [http://www.phnet.fi/public/saraluoto/Mauri%20Sariola%20pienoisel%C3%A4m%C3%A4kerta.htm Hannu Saraluoto: Mauri Sariola]
===Viitteet===
{{Viitteet|sarakkeet}}
==Aiheesta muualla==
| 