Ero sivun ”Kolosjoen kaivos” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Lähteet: ISBN:stä päätellen tekijä väärä --> Skiftesvik, ei Paasilinna. |
reffikorjailua+lähde liukuvalutekniikalle (Paasilinna puhuu muurareista) |
||
Rivi 2:
[[Kuva:Petsamo.png|thumb|280px|Petsamon alue. Kolosjoen kaivos on merkitty nykyisellä nimellään ''Nikel''. [[Jäniskosken voimalaitos]] sijaitsee vaaleanpunaiseksi merkityllä alueella.]]
[[Kuva:PetsamoMines.jpg|thumb|280px|Kolosjoen nikkelikaivoksen suuaukko 1930-luvun loppupuolella.]]
[[Kuva:Kolosjoki sulattamo.jpg|thumb|280px|Kolosjoen kaivoksen sulattamon liukuvalutekniikalla rakennettu 165 metriä korkea piippu oli valmistuessaan Euroopan korkein.<ref name="ski">
'''Kolosjoen kaivos''' oli [[Suomi|Suomen]] [[Petsamo]]ssa sijainnut [[nikkeli]]kaivos. Euroopan rikkain nikkeli[[malmio]] löydettiin 1920-luvun alussa, ja 1930-luvulla aloitetut rakennustyöt saatiin päätökseen 1943, jolloin kaivos sulattoineen pyöri täydellä teholla. [[Jatkosota|Jatkosodan]] aikana kaivoksen tuotanto rahdattiin [[Natsi-Saksa|Saksaan]], jonka sotatarviketeollisuudelle Petsamon nikkelillä oli suuri merkitys erityisesti sodan loppuvuosina. Vuodesta 1943 lähtien yli puolet Saksan käyttämästä nikkelistä tuli Petsamosta. Saksalaiset tuhosivat kaivosalueen vetäytyessään vuonna 1944. Sodan jälkeen Petsamo kaivosalueineen luovutettiin rauhansopimuksen ehtojen mukaan [[Neuvostoliitto|Neuvostoliitolle]], joka kunnosti alueen ja aloitti tuotannon uudelleen. Nykyisin kaivoksen nimi on [[Nikkeli (Murmanskin alue)|Nikel]].
Rivi 21:
==Kolosjoen kaivosalueen rakentaminen==
Työt kaivoksen rakentamiseksi aloitettiin 1937 kanadalaisilla suunnitelmilla ja työnjohdolla. Malmion esille saamiseksi Kaulatunturin huipulle oli rakennettava kolme kilometriä pitkä kaivostunneli ja puhkaistava pystykuilu tunturin laelle. Alun perin malmi piti rahdata Yhdysvaltoihin sulatettavaksi, mutta kun selvisi, että malmi olisi sopivaa sähkösulatusta varten ja koskivoimaa olisi tarjolla, Inco päätti rakentaa Petsamoon myös sulaton, jossa malmi rikastettaisiin runsaat 50 prosenttia nikkeliä sisältäväksi puolivalmisteeksi (''[[matte]]''). Sähköntuotantoon suunniteltiin 80 kilometriä Kolosjoelta luoteeseen [[paatsjoki|Paatsjokeen]] [[Jäniskosken voimalaitos]], jonka rakennustyöt aloitettiin vuonna 1938. Kaivoksella louhittiin käytäviä kolmessa vuorossa. Sulattamon korkealle tunturin päälle liukuvalettu savupiippu oli valmistuessaan Euroopan korkein,
Kolosjoelle koskemattomaan erämaahan rakennettiin kaivosyhdyskunta: suunniteltiin asemakaava, rakennettiin kadut ja kunnallistekniikka, tori, elokuvateatteri, tenniskenttiä, työpajoja ja hallintorakennuksia.<ref name="paasi_176"/> Kolosjoen kaivosyhdyskunta sai rakentamisen myötä kaupunkimaisia piirteitä. ''Inco'' rakensi vuosina 1938–1940 Kolosjoelle muun muassa [[Funktionalismi|funktionalistista]] tyyliä edustavan kerrostaloalueen, jonka suunnittelusta vastasivat arkkitehdit [[Kaj Englund]] ja [[Olav Hammarström]].<ref name="töölö_128">Lindh 2002, s. 128</ref> Rakennukset olivat moderneja, niissä oli keskuslämmitys, asunnoissa oli kylpyhuoneet ja nykyaikaiset keittiöt. Rakennusmateriaalina käytettiin muun muassa uutta [[siporex]]-reikätiiltä. Huippuvuonna 1939 yhdyskuntaan valmistui 140 asuntoa ja 130 000 m² muita tiloja.<ref name="paasi_176"/>
| |||