Ero sivun ”Mesopotamian maantiede” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 125:
VUrin III dynbnastian aikaan Etelä-Mesopotamiassa asui 500000 as. ja tuohon aikaan lienee ollut erään arvion mukaan noin 12000 km kastelukelpoista peltoalaa<ref name="Trigger_2003_293"/>. Tämä tuottaisi 42 as/km väentiheyden viljelykelpoiselle maa-alalle, jos puolet pelloista oli kesannolla<ref name="Trigger_2003_293"/>.
Etelä-Mesopotamian maksimi väestön tiheys oli tuohon aikaan viljelylle noin 123-208 as/km2 riippuen pellon tuotosta, jolloin 100000 asukkaan Ur olisi voitu ruokkia 12,4-16 km2 säteisellä alueella<ref name="Trigger_2003_293"/>. Käytännössä viljaa haettiin kauempaa mm Kagashista, koska pellot olivat kastelukanavien ympärillä, ja Ur kaiken lisäksi meren rannalla.
Mutta maksimiväentiheys on tuon ajan mittojan mukaan hyvän paltomaan tuotolal 1200 kg/ha
300 as/km, jos yksi ihminen syö 1kg viljaa päivässä<ref name="larsen_1983_190">Life and Land Use on the Bahrain Islands: The Geoarchaeology of an Ancient Society, Curtis E. Larsen
University of Chicago Press, 1983, s. 190</ref>. Mesopotamiassa mm maan suolaantuminen rajoitti paltoalaa ja viljan tuottoa, samoin kastelukanaavien rajalline alue, paimentolaistem maan tarve jne.
Urin kaupungissa olisi erään arvion mukaan ollut 28-27 vuosisadalla eaa
| |||