Ero sivun ”Fuusiojazz” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
muotoiluja, merkintä lähteettömäksi
Rivi 1:
{{Lähteetön}}
{{Musiikin tyylilaji
| tyylilajin_nimi = Fuusiojazz
Rivi 7 ⟶ 8:
| kehittyneet_tyylilajit = [[smooth jazz]], [[acid jazz]], [[progressiivinen rock]], [[krautrock]]
}}
[[KuvaTiedosto:Zappa.jpg|thumb|[[Frank Zappa]] levytti jazz-rockia ensimmäisten joukossa 1960-luvun lopulla.]]
[[KuvaTiedosto:John mclaughlin 1986 hollabrunn.jpg|thumb|[[John McLaughlin]] johti 1970-luvulla jazz-rockia soittanutta [[The Mahavishnu Orchestra]]ansaa.]]
[[KuvaTiedosto:Return to Forever 1976.jpg|thumb|[[Return to Forever]]in jäsenet (vasemmalta) [[Lenny White]], [[Stanley Clarke]], [[Chick Corea]] ja [[Al Di Meola]] ovat kaikki eturivin fuusiomuusikoita.]]
[[KuvaTiedosto:Joe zawinul 2007-03-28 live in freiburg.jpg|thumb|[[Joe Zawinul]] on jopa väittänyt keksineensä fuusion työskennellessään 1960-luvulla Miles Davisin kanssa. Hän luotsasi 1970-luvulla [[Weather Report]] -yhtyettäänyhtyettä.]]
 
[[Tiedosto:Jaco pastorius 87.jpg|thumb|[[Jaco Pastorius]] saavutti mainetta virtuoosibasistina.]]
[[Kuva:Joe zawinul 2007-03-28 live in freiburg.jpg|thumb|[[Joe Zawinul]] on jopa väittänyt keksineensä fuusion työskennellessään 1960-luvulla Miles Davisin kanssa. Hän luotsasi 1970-luvulla [[Weather Report]] -yhtyettään]]
'''Fuusiojazz''' (tai lyhyemmin '''fuusio''') on 1960-luvulla [[1960-lukuYhdysvallat|1960-luvullaYhdysvalloissa]] syntynyt ja 1970-luvulla suosionsa huipulla ollut Yhdysvalloissa syntynyt musiikin suuntaus, joka yhdistää elementtejä [[jazz]]ista, [[populaarimusiikki|populaarimusiikin]] eri suuntauksista, kuten [[rock]]ista, sekä usein myös eri maiden etnisestä musiikista. Fuusiojazz-yhtyeet käyttävät usein sekä rockmusiikin että jazzmusiikin tärkeimpiä soittimia, mutta kokoonpanot vaihtelevat hyvin suuresti. Yleisimpiä soittimia ovat [[sähkökitara]], [[syntetisaattori]], [[rumpusetti|rummut]], [[saksofoni]], [[trumpetti]], sähköinen [[kosketinsoitin]] sekä [[bassokitara|sähköbasso]] (joskus myös [[kontrabasso]]).
[[Tiedosto:Jaco pastorius 87.jpg|thumb|[[Jaco Pastorius]] saavutti mainetta virtuoosibasistina]]
'''Fuusiojazz''' (tai lyhyemmin '''fuusio''') on [[1960-luku|1960-luvulla]] syntynyt ja 1970-luvulla suosionsa huipulla ollut Yhdysvalloissa syntynyt musiikin suuntaus, joka yhdistää elementtejä [[jazz]]ista, [[populaarimusiikki|populaarimusiikin]] eri suuntauksista, kuten [[rock]]ista, sekä usein myös eri maiden etnisestä musiikista. Fuusiojazz-yhtyeet käyttävät usein sekä rockmusiikin että jazzmusiikin tärkeimpiä soittimia, mutta kokoonpanot vaihtelevat hyvin suuresti. Yleisimpiä soittimia ovat [[sähkökitara]], [[syntetisaattori]], [[rumpusetti|rummut]], [[saksofoni]], [[trumpetti]], sähköinen [[kosketinsoitin]] sekä [[bassokitara|sähköbasso]] (joskus myös [[kontrabasso]]).
 
==Fuusion monipuolinen traditio==
Fuusio ei ole varsinaisesti musiikintyyli, koska se tarkoittaa periaatteessa mitä tahansa musiikkia, jossa jazz-muusikot yhdistävät jazzin ja jonkunjonkin pop-musiikinpopmusiikin tai etnisen musiikin tyylin piirteitä keskenään. Voidaan erikseen puhua esimerkiksi "jazz”jazz-rockista"rockista”, "jazz”jazz-funkista"funkista” tai "world”world-fusionista"fusionista”. Fuusio on siis ennemminkin musiikillinen traditio tai lähestymistapa kuin yksittäinen tyylisuuntaus. Tyypillistä fuusiolle ovat melkein aina jazzille ominaiset pitkät, improvisoidut soolot. Sanaa "''fuusiojazz"'' voidaan käyttää, kun halutaan painottaa fuusion yhteyttä jazz-traditioon. Loppuliite "''jazz"'' pudotetaan usein pois silloin, joskun on kyse musiikista, joka ei kuulosta juuri lainkaan perinteiseltä jazzilta ollenkaan.
 
==Fuusio syntyy 1960-luvulla==
[[1960-luku|1960-luvulla]] monet jazz-muusikot alkoivat yhdistellä jazzia ja tuon ajan pop-musiikkiapopmusiikkia. Fuusiojazz-tyylin alkuaikojen tärkeimpänä innovaattorina pidetään [[Miles Davis]]ia, jonka keskeiset fuusiolevyt olivat vuonna [[1969]] levytetyt ''In a Silent Way'' ja ''Bitches Brew''. Davis ei ollut ensimmäinen, joka levytti jazzia ja poppia yhdistelevää musiikkia, mutta hänen levyillään oli suurin vaikutus. Monet näillä levyillä soittaneista muusikoista olivat fuusiojazzin merkittävimpiä kehittäjiä 1970-luvulla ja perustivat omat fuusio-yhtyeensä. Pianisti [[Chick Corea]] perusti [[Return to Forever]] -yhtyeen, joka levytti ensin latinalaisvaikutteista fuusiota ja myöhemmin jazz-rockia. [[Joe Zawinul]] taas perusti [[Wayne Shorter]]in kanssa monipuolisia fuusiolevyjä tehneen [[Weather Report]] -yhtyeen. Kitaristi [[John McLaughlin]] perusti psykedeelissävyistä jazz-rockia levyttäneen [[The Mahavishnu Orchestra]]n. Miles Davisin yhtyeestä jo aiemmin eronneet rumpali [[Tony Williams]] ja pianisti [[Herbie Hancock]] olivat myös keskeisiä nimiä fuusiossa. Hancock jatkoi ensin kokeellisen fuusion linjalla ja siirtyi myöhemmin jazz-funkkiin. Tony Williamsin levyt ovat vahvasti rock-vaikutteisia.
 
==Muita fuusion edustajia==
Muista fuusion parissa työskennelleistä muusikoista merkittävimpiä on kitaristi [[Pat Metheny]], joka julkaisi debyyttilevynsä [[1976]]. Hän on jatkanut työtä fuusion parissa yhtyeellään Pat Metheny Group. 1970-luvulla tulivat fuusion kautta tunnetuiksi myös basistit [[Stanley Clarke]] ja [[Jaco Pastorius]], jotka olivat tuolloin sähköbasson vaikutusvaltaisimpia taitajia. Edellä mainittujen John McLaughlinin ja Pat Methenyn ohella [[Larry Coryell]], [[Al Di Meola]] ja [[Allan Holdsworth]] olivat fuusiota levyttäneitä merkittäviä sähkökitaristeja, jotka nousivat pinnalle 1970-luvulla. Fuusiossa kuultiin toisinaan myös [[viulu]]a. Merkittävimpiin jazz-viulisteihin kuuluva [[Jean-Luc Ponty]] on tehnyt 1970-luvulta alkaen monia fuusiolevyjä. Merkittävien fuusiorumpaleiden joukkoon lukeutuvat Tony Williamsin lisäksi The Mahavishnu Orchestrassa tunnetuksi tullut [[Billy Cobham]], Return to Foreverin [[Lenny White]], sekä monien artistien kanssa yhteistyötä tehnyt [[Alphonso Mouzon]].
 
1980-luvulla tunnetuiksi tulleita fuusion perinteen jatkajia ovat esimerkiksi Chick Corean kanssa työskennelleet rumpali [[Dave Weckl]] sekä basisti [[John Patitucci]]. Arvostetuimpiin 1980-luvulla pinnalle nousseisiin fuusiokitaristeihin kuuluvat esimerkiksi [[John Scofield]], [[Scott Henderson]], [[Kazumi Watanabe]] sekäja [[Mike Stern]]. Oma lukunsa on ollut banjoa soittava [[BelaBéla Fleck]], jonka [[Fleckstones ]]-nimisessä yhtyeessä soitti myös sähköbasistien kärkinimiin lukeutuva [[Victor Wooten]].
 
Arvostetuimmat fuusiomusiikin tekijät ovat yleensä jazz-tradition edustajia. Poikkeuksena tästä on esimerkiksi monipuolinen säveltäjä ja kitaristi, [[Frank Zappa]], joka on julkaissut muutamia merkittäviä jazz-rock -levyjä. Esimerkkinä voidaan mainita niin ikään jazz-rockin parissa työskennelleet kitaristit [[Jeff Beck]] ja [[Steve Morse]], joista jälkimmäinen on [[Dixie Dregs]] -fuusioyhtyeen johtaja. Suomessa fuusion keskeinen vaikuttaja on ollut [[saksofoni|saksofonisti]]sti [[Eero Koivistoinen]].
 
==Musiikillisia kiistoja==
[[puristi|Perinteisen jazzin ystävät]] eivät usein mieltyneet fuusiolevyihin, vaan pitivät näiden tekijöitä jazz-tradition pettureina. Nämä kiistat jatkuvat edelleen. Monet akustisen jazzin suosijat ovat sitä mieltä, että Miles Davis lähti aikanaan väärään suuntaan. [[1970-luku|1970-luvun]] lopulla pop-musiikkipopmusiikki muuttui kaupallisemmaksi, kun esimerkiksi [[disko (musiikinlaji)|diskon]] suosio kasvoi ja [[progressiivinen rock|progressiivisen rockin]] suosio haihtui. Fuusioon tämä kaupallinen käänne vaikutti vahvistamalla "[[smooth jazz]]iksi"iksi” kutsuttua tyyliä, jota voidaan luonnehtia lähinnä kevyeksi jazz-vaikutteiseksi instrumentaalimusiikiksi. Tätä suuntausta edustivat esimerkiksi [[Bob James]] ja [[David Sanborn]]. Smooth jazz on usein ristiriitaisia tunteita herättävä tyyli myös fuusion ystävien keskuudessa.
 
Fuusiosta ei tullut jazzin uutta valtavirtaa, vaan useat keskeisistä nuorista jazz-muusikoista ovat pitäytyneet bebop-vaikutteisessa akustisessa jazzissa. Fuusio on kuitenkin jatkanut olemassaoloaan, ja saanut lukuisia uusia merkittäviä edustajia 1970-luvun jälkeenkin. 1970-luvulla tyypilliset rohkeat vaikutteet avantgarde-jazzista ja psykedeelisestä rockista ovat poistuneet, ja nykyään tehtävä fuusio on enimmäkseen hillitympää jazz-rockia tai jazz-funkia.
Rivi 45:
*[[Brand X]] – ''[[Unorthodox Behaviour]]'' (1976), ''[[Moroccan Roll]]'' (1977)
*[[Chick Corea Elektric Band]] - ''[[Elektric Band]]'' (1986), ''[[Light Years (Elektric Band)|Light Years]]'' (1987), ''[[Eye of the Beholder (Elektric Band)|Eye of the Beholder]]'' (1988)
*[[Stanley Clarke]] - ''[[School Days (albumi)|School Days]]'' (1976)
*[[Billy Cobham]] - ''[[Spectrum (albumi)|Spectrum]]'' (1973)
*[[Larry Coryell]] - ''[[Introducing the 11th house]]'' (1974)
*[[Miles Davis]] - ''[[A Tribute to Jack Johnson]]'' (1970)
*[[Dixie Dregs]] - ''[[What If (albumi)|What If]]'' (1978)
*[[Scott Henderson]] / [[Tribal Tech]] - ''[[Nomad]]'' (1990), ''[[Illicit]]'' (1992)
*[[The Mahavishnu Orchestra]] - ''[[The Inner Mounting Flame]]'' (1971), ''[[Birds of Fire]]'' (1972)
*[[Jaco Pastorius]] - ''[[Jaco Pastorius (albumi)|Jaco Pastorius]]'' (1975)
*[[Al Di Meola]] - ''[[Elegant Gypsy]]'' (1978), ''[[Splendido Hotel]]'' (1980)
Rivi 64:
 
===Jazz-funk===
*[[Herbie Hancock]] - ''[[Fat Albert Rotunda]]'' (1969), ''[[HeadhuntersHead Hunters]]'' (1973), ''[[Thrust]]'' (1974)
*[[The Brecker Brothers]] - ''[[Brecker Bros]]'' (1975)
 
===Latinalaisamerikkalais-/espanja -vaikutteistaespanjalaisvaikutteista fuusiota===
*[[Chick Corea]] - ''[[My Spanish Heart]]'' (1976)
*[[Pat Metheny Group]] - ''[[Still Life (Talking)]]'' (1987), ''[[Letter to Home]]'' (1988)
*[[Return to Forever]] - ''[[Return to Forever (Return to Foreverin albumi)|Return to Forever]]'' (1972), ''[[Light as a Feather]]'' (1972)
 
===World fusion===
*[[Weather Report]] - ''[[Mysterious Traveller]]'' (1974), ''[[Tale Spinnin'Spinnin’]]'' (1975), ''[[Black Market]]'' (1976)
*[[Oregon (yhtye)|Oregon]] - ''[[Music of Another Present Era]]'' (1972), ''[[Roots in the Sky]]'' (1979)
 
==Katso myös==
*[[Luettelo fuusiojazz-artisteistamuusikoista]]
 
[[Luokka:Fuusiojazz]]