Ero sivun ”Suomen hallinto” versioiden välillä

'''Suomen hallinto''' perustuu [[Suomi|Suomen]] valtiomuotoon [[tasavalta]]an. Se koostuu valtion ylimmistä toimielimistä, valtion hallintojärjestelmästä, kuntien itsehallinnosta, riippumattomasta tuomioistuinlaitoksesta, muusta itsehallinnosta ja välillisestä valtionhallinnosta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/valtio_ja_kunnat/index.html | Nimeke = Valtio ja kunnat | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Suomi.fi | Viitattu = 3.4.2016 }}</ref>

[[Hallinto|Hallinnon]] hoitajat jakautuvat työsuhteessatyö- tai virkasuhteessa oleviin nimitettyihin viranhaltijoihin sekä vaaleilla valittuihin ja valtuutettuihin edustajiin.

Suomen valtionpäämies on [[Suomen tasavallan presidentti|presidentti]], joka valitaan kuudeksi vuodeksi kerrallaan suoralla kansanvaalilla. Presidentti vahvistaa lait, nimittää korkeimmat virkamiehet ja johtaa ulkopolitiikkaa yhteistyössä [[valtioneuvosto]]n kanssa. Presidentti on myös [[puolustusvoimain ylipäällikkö]].<ref name="PL">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731 | Nimeke = Suomen Perustuslaki | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Finlex | Viitattu = 13.8.2015 }}</ref>

Pääministerin johtama valtioneuvosto käyttää yhdessä tasavallan presidentin kanssa hallitusvaltaa (toimeenpanovaltaa) eli huolehtii hallinnon toteuttamisesta. Valtioneuvostoon kuuluu myös noin tusina muita ministereitä ja [[oikeuskansleri]]. Valtioneuvosto ja tasavallan presidentti muodostavat yhdessä hallituksen, mutta yleensä arkikielessä pelkkää valtioneuvostoa kutsutaan ''Suomen hallitukseksi''. Valtion budjetin laatiminen ja lakiehdotusten valmistelu tapahtuu myös osittain ministerien alaisissa ministeriöissä.<ref name="PL"/>

Valtion aluehallintoa varten Suomi on jaettu kuuteen [[aluehallintovirasto]]on ja Ahvenanmaan itsehallinnolliseen maakuntaan. Aluehallintovirastoa johtaa ylijohtaja. Aluehallintovirastojen yleishallinnollinen ohjaus kuuluu valtiovarainministeriölle.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20090896 | Nimeke = Laki aluehallintovirastoista | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Finlex | Viitattu = 13.8.2015 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20090906 | Nimeke = Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastoista | Tekijä = | Ajankohta = 2009 | Julkaisija = Finlex | Viitattu = 13.8.2015 }}</ref>

Kunnallista itsehallintoa alueellisella tasolla toteuttavat maakunnat. Suomen kunnat ovnovat jaettu on 19 maakuntaan, joista Ahvenanmaalla on erityisasema.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20150100 | Nimeke = Valtioneuvoston päätös maakunnista (voimassa 1.1.2016 alkaen) | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Finlex | Viitattu = 14.4.2016 }}</ref> Maakunnan johtava suunnittelu- ja edunvalvontayksikkö on maakunnan liitto. Ne ovat kunnallisen itsehallinnon periaatteiden mukaan toimivia lakisääteisiä kuntayhtymiä. Aluehallinnon uudistuksessa vahvistettiin niiden roolia aluekehittämisviranomaisena.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/valtio_ja_kunnat/aluehallinto/index.html?q1= | Nimeke = Aluehallinto | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = SUomiSuomi.fi | Viitattu = 14.4.2016 }}</ref> Liitot toimivat kansainvälisesti ja vastaavat suurelta osin EU:n rakennerahasto-ohjelmista ja niiden täytäntöönpanosta. <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kunnat.net/fi/kunnat/maakunnat/Sivut/default.aspx | Nimeke = Maakuntien liitot | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Kunnat | Viitattu = 14.4.2016 }}</ref>

Ennen vuotta 2010 oli käytössä [[lääninhallitus]]. Lääninhallinnossa ei ollut vaaleilla valittuja edustajia vaan presidentti nimitti lääninhallituksen johtajan, [[maaherra]]n. Uudistunut läänijako oli voimassa vuodesta 1997, jolloin tehtiin [[lääniuudistus]] vuoteen 2009 asti. Ennen uudistusta [[Suomen vanhat läänit|läänejä]] oli 11 tai 12 riippuen siitä, laskettiinko Ahvenanmaa lääniksi vai erilliseksi maakunnaksi.<ref>[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20090903 Laki valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta] Finlex 2009</ref><ref>[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/kumotut/1997/19970120 Lääninhallitusasetus (kumoutunut)] Finlex</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/presidentti-nimitti-uudet-maaherrat/5491490 | Nimeke = Presidentti nimitti uudet maaherrat | Tekijä = | Ajankohta = 1997 | Julkaisu = mtv | Viitattu = 13.4.2016 }}</ref>

Valtion paikallishallintoa varten läänit oli jaettu edelleen 90 [[kihlakunta]]an. Kihlakuntajako oli käytössä 1. joulukuuta 1996 – 31. joulukuuta 2007. Paikallishallinnon kihlakuntajakoa ei kuitenkaan ole täysin lopetettu, sillä kihlakuntia on käytetty valtionhallinnon uudistuksia koskevien päätösten pohjana myöhemminkin. Esimerkiksi Valtioneuvoston asetus [[maistraatti]]en toimialueista (2016) nojaa yhä kihlakuntajakoon.<ref name="maistraatit">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20151254 | Nimeke = Valtioneuvoston asetus maistraattien toimialueista (voimassa 1.1.2016 alkaen) | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Finlex | Viitattu = 13.4.2016 }}</ref>

Itsehallinnollinen perusyksikkö on [[kunta]], joita oli vuonna 2015 yhteensä 317.<ref name="VMKU">{{Verkkoviite | Osoite = http://vm.fi/kuntien-lukumaara | Nimeke = Kuntien lukumäärä ja vireillä olevat muutokset | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Valtiovarainministeriö| Viitattu = 13.8.2015 }}</ref> Kuntajaon tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, jossa kukin kunta kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on riittävät edellytykset vastata kunnan asukkaiden palveluista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20091698 | Nimeke = Kuntajaon kehittämisen tavoitteet | Tekijä = | Ajankohta = 2009 | Julkaisu = Kuntarakennelaki. Finlex. | Viitattu = 13.4.2016 }}</ref>

Kuntien hallinnon ja talouden ylin päättävä elin on [[kunnanvaltuusto]], joka valitaan joka neljäs vuosi järjestettävillä yleisillä, yhtäläisillä ja salaisilla [[kunnallisvaalitkuntavaalit|kunnallisvaaleillakuntavaaleilla]]. Kunnanvaltuuston keskeisin tehtävä on päättää kunnan tuloista ja menoista. Valtuuston päätösten toimeenpanevana elimenä kunnassa toimii [[kunnanhallitus]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150410 | Nimeke = Kuntalaki | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Finlex | Viitattu = 14.4.2016 }}</ref>, jonka jäsenet valitaan suhteellisesti valtuustopaikkojen jakautumisen mukaan. Hallitus myös valmistelee asiat valtuustolle. Kaupunginjohtajat ja muut korkeimmat virkamiehet toimivat kunnanhallituksen esittelijöinä. Erilaiset lautakunnat avustavat hallitusta toimissaan. Lautakuntien kokoonpano noudattelee kunnanhallituksen esimerkkiä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kunnat.net/fi/Kuntaliitto/yleiskirjeet-lausunnot/yleiskirjeet/2012/Sivut/y19-80-2012-kunnanhallituksen-lautakuntien-.aspx | Nimeke = Kunnanhallituksen, lautakuntien ja muiden toimielinten valinnat | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Kunnat.net | Viitattu = 14.4.2016 }}</ref>

Kuntien lukumäärä on pienentynyt kuntaliitosten myötä varsinkin 2000-luvulla.<ref name="VMKU"/><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/tilastot/aluejaot/kuntien-lukumaara/Sivut/default.aspx | Nimeke = Kaupunkien ja kuntien lukumäärä | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Kunnat.net | Viitattu = 13.8.2015 }}</ref>

[[Tuomioistuin|Tuomioistuimet]] käyttävät itsenäisesti tuomiovaltaa. Ne ratkaisevat yksittäisessä tapauksessa, mikä on lainmukaista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/valtio_ja_kunnat/tuomioistuimet/index.html | Nimeke = Tuomioistuimet | Julkaisu = Suomi.fi | Viitattu = 3.4.2016 }}</ref>

Suomen tuomioistuinjärjestelmä jakautuu [[yleinen tuomioistuin|yleisiin tuomioistuimiin]], [[hallintotuomioistuin|hallintotuomioistuimiin]] ja [[erityistuomioistuin|erityistuomioistuimiin]]. Yleisiä tuomioistuimia ovat oikeusaste- eli instanssijärjestyksessä [[käräjäoikeus|käräjäoikeudet]], [[hovioikeus|hovioikeudet]] ja ylimpänä [[Korkein oikeus (Suomi)|korkein oikeus]]. Yleisissä tuomioistuimissa käsitellään rikos- ja riita-asioita sekä eräitä hakemusasioita. Prosessilajeista niissä tulevat siis sovellettavaksi [[siviiliprosessi|siviili]]- ja [[rikosprosessi]].<ref name="OIK">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.avoin.helsinki.fi/oppimateriaalit/oikeustiede/materiaali/osa6.html | Nimeke = Prosessioikeuden pääperiaatteet | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Perusasioita oikeustieteestä | Julkaisija = Avoin yliopisto| Viitattu = 13.4.2016 }}</ref>

[[File:Helsinki Cathedral seen from the see.jpg|thumb|Itsehallinnon omaavia organisaatioita Helsingissä: kirkko taustalla, sen edessä korkein oikeus ja vasemmalla yliopisto (kirjaston kupoli näkyy).]]

Kunnallisen itsehallinnon lisäksi itsehallinnon omaavia yhteisöjä tai organisaatioita Suomessa ovat [[Ahvenanmaan itsehallinto]], kirkkojen ja uskonnollisten yhteisöjen itsehallinto sekä [[yliopisto]]jen itsehallinto.<ref name =MUU">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/valtio_ja_kunnat/muu_itsehallinto/index.html | Nimeke = Muu itsehallinto | Julkaisu = Suomi.fi | Viitattu = 3.4.2016 }}</ref>

Yliopistojen itsehallinto koskee sekä tutkimusta ja opetusta että taloudellis-hallinnollisia asioita. Yliopistoilla on asema opettajiensa ja hallintoelintensä nimittämisessä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.acatiimi.fi/9_2009/09_09_12.php | Nimeke = Yliopistolaki hyväksyttiin - autonomia turvattiin | Tekijä = Kimmo Sasi| Ajankohta = 2010 | Julkaisu = AcstiimiAcatiimi | Viitattu = 3.4.2016 }}</ref>

Välilliseksi julkishallinnoksi kutsutaan niitä organisaatioita, jotka eivät ole viranomaisia, mutta jotka hoitavat julkisia tehtäviä tai käyttävät julkista valtaa. Tällaisia ovat esimerkiksi riistanhoitopiirit, metsänhoitoyhdistykset ja autojen katsastajat.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/valtio_ja_kunnat/valillinen_julkishallinto/index.html | Nimeke = Välillinen julkishallinto | | Julkaisu = Suomi.fi | Viitattu = 3.4.2016 }}</ref>

* {{Verkkoviite | Osoite = http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/valtio_ja_kunnat/index.html | Nimeke = Valtio ja kunnat | Julkaisu = Suomi.fi -Kansalaisneuvonta | Selite = julkisen hallinnon neuvontapalvelu | Julkaisija = Valtiokonttori | Viitattu = 3.4.2016 }}

* {{Verkkoviite |Osoite=http://blogs.helsinki.fi/vol-spj/valtionhallinto/ | Nimeke = Valtionhallinto |Tekijä = Pasi Saukkonen | Julkaisu =Suomen poliittinen järjestelmä – verkkokirja |Julkaisija=Helsingin yliopisto | Selite = toim. Pasi Saukkonen, Tuomas Leikkonen ja Kari Paakkunainen |Ajankohta=2008|Viitattu=31.3.2016}}