Ero sivun ”Kaarle IV (Ranska)” versioiden välillä

'''Kaarle IV Kaunis''', ({{k-fr|Charles IV le Bel}}, (n. {{Syntymä- ja kuolinaika|||1294|1|2|1328}}) oli viidestoista ja viimeinen ns. [[Suorat kapetingit|suoraan Kapetingi-dynastiaan]] kuulunut Ranskan kuningas, joka hallitsi vuosina [[1322]]–[[1328]]1322–1328. Hän oli myös [[Navarran kuningaskunta|Navarra]]n kuningas nimellä Kaarle I, hän oli ennen valtaan tuloaan Marchen kreivi.

Kuitenkin Kaarle IV Kaunis voideltiin kuninkaaksi [[11. helmikuuta]] [[1322]] veljensä [[Filip V (Ranska)|Filip V Pitkän]] jälkeen. Hän lisäsi Ranskan kuninkaan titteliin myös [[Navarra]]n kuninkaan tittelin, vaikka toisaalla [[Ludvig X (Ranska)|Ludvig X:n]] tytär oli virallisesti jo aiemmin saanut Navarran kuningaskunnan haltuunsa nimellä Johanna II.

Kaarle IV:n hallituskautena valtion kassa ammotti tyhjyyttään. Pääsyynä tyhjenemiseen olivat edellisten hallitsijoiden aikaiset vääränkäytökset. Kuitenkin koko Kaarlen hallitusajan valtiontalouden ongelmat olivat ongelmista keskeisimpiä. Rahan arvon muuttaminen, verot kauppatavaroille, lisävero, joka tehtiin paavin suostumuksella ja jonka syynä oli ristiretkelle ([[1323]]) lähteminen, italialaisten omaisuuden takavarikointi sekä kunnallisten vapauskirjeiden myöntäminen olivat osa yrityksiä parantaa talouden tilannetta.

Kuitenkin lähes perinteiseen tapaan sai myös Kaarle IV osakseen flaamien kapinan vuonna [[1323]]. Melko pitkään jatkunut kapinointi päättyi Arqesin rauhaan vuonna [[1326]]. Koska Englannin kuningas [[Edvard II]] Plantagenêt oli kieltäytynyt vannomasta uskollisuudenvalaa Kaarlelle, niin tämä vuonna [[1324]] ilmoitti takavarikoivansa kyseisen alueen eli Guyennen. Takavarikoinnin toimitti Kaarlen setä Valoisin Charles, kuningas [[Filip IV (Ranska)|Filip IV Kauniin]] veli. Tämän takavarikoinnin jälkeen alue oli rauhatonta ja Lounais-Ranskassa sodat ja rauhanneuvottelut seurasivat toisiaan.

Samaan aikaan vuonna [[1324]] Kaarle IV teki laajan kiertomatkan Guyennen alueen läheisyydessä Languedocin alueella. Matka oli suuri menestys ja kuninkaalliset juhlat seurasivat toistaan. Tämä matka teki hänestä alueella hyvin suositun. Kuitenkin hänen piti veljiensä tavoin jatkaa ja tukea uudistuksia, joita aatelisto ja papisto oli häneltä edellyttänyt ennen valtaan tulemista.

Vuonna [[1327]] päätti Kaarle IV Kaunis käyttää hyväkseen englantilaisten heikkoutta, olihan kuningas [[Edvard II]] kuollut erikoisissa olosuhteissa. Kaarle IV tarjosi julmaa ja ankaraa rauhaa: 50  000 markkaa korvausta sotakuluista, 60  000 puntaa vahinkojen korvausta sekä alueen miehittäminen, kunnes koko summa olisi maksettu.

* Hänen hallitusaikanaan luotiin oikeudellisten ja taloudellisten virkojen ilmaisjärjestelmä; enää ei tarvinnut maksaa virasta, joskin viran saaminen edelleen sidoksissa yhteiskuntaluokan jäsenyyteen.

* [[1308]] Kaarle avioitui Blanche de Bourgognen kanssa. Vaimon sortuminen aviorikokseen aiheutti avioliiton purkautumisen vuonna [[1322]]. Tällöin syyksi ei ilmoitettu aviorikosta vaan liian läheinen sukulaisuus aviopuolisoiden kesken. Avioliitosta syntyi tytär Jeanne de La Marche ([[1315]]–[[1321]]1315–1321).

* Toisen vaimonsa Marie de Luxembourgin kanssa Kaarle avioitui vuonna 1322. Marie oli Luxembougin kreivin Henrik VII:n ja Marguerite de Brabant'nBrabant’n tytär. Marie kuoli lapsivuoteeseen vuonna [[1324]], joten avioliitto jäi hyvin lyhytaikaiseksi. Avioliitosta syntyi yksi synnytykseen kuollut poika, Louis.

* Kaarlen viimeinen vaimo oli Jeanne d'Evereuxd’Evereux. Avioliitto solmittiin [[5. heinäkuuta]] [[1325]] ja siitä syntyivät lapset Jeanne ([[1326]]–[[1327]]1326–1327), Marie ([[1327]]–[[1341]]1327–1341) ja Blanche ([[1. huhtikuuta]] [[1328]] – [[8. helmikuuta]] 1345), joka [[1345]]) syntyi postuumina eli isänsä kuoleman jälkeen, ns. postuumina.

Kaarle IV haudattiin perinteisen menoin [[Saint Denis]]'n’n luostarin [[basilika (kirkko)|basilikaan]], jossa hänen edeltäjänsäkin lepäävät. [[Louvre]]n kokoelmassa on säilynyt Kaarle IV Kauniin ja Jeanne d'Evreux'ind’Evreux’in hautamuistomerkki.

* Evreux'nEvreux’n kreivi Philippe, joka oli myös [[Navarra]]n kuningas. Hän oli [[Filip III (Ranska)|Filip III Rohkean]] pojanpoika ja siten Filip IV oli hänen setänsä, ja kuollut Kaarle IV hänen serkkunsa. Philippe oli avioitunut serkkunsa [[Ludvig X (Ranska)|Ludvig X:n]] tyttären Jeannen kanssa ja saanut avioliiton myötä Navarran kuninkaan tittelin. Jeanne oli aikoinaan syrjäytetty Ranskan vallanperimyksestä syynä epäily hänen mahdollisesta syntymisestään avioliiton tuotoksena, olihan hänen äitinsä ollut osallisena myös ns. Neslen tornin tapahtumiin. 1360-luvulla käyttöön otettu Saalilainen laki kuitenkin poisti lopullisesti Philippe Evreux'nEvreux’n mahdollisuudet vallanperimykseen.

*Leblanc-Ginet, Henri; Histoire des Rois de France. Éditions Moréna et Actualités de l'Histoirel’Histoire, 1997.