Ero sivun ”Kaarle IV (Ranska)” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Kielenhuoltoa.
kh
Rivi 1:
{{SuoratKapetingit}}
 
'''Kaarle IV Kaunis''', ({{k-fr|Charles IV le Bel}}, (n. {{Syntymä- ja kuolinaika|||1294|1|2|1328}}) oli viidestoista ja viimeinen ns. [[Suorat kapetingit|suoraan Kapetingi-dynastiaan]] kuulunut Ranskan kuningas, joka hallitsi vuosina [[1322]]–[[1328]]1322–1328. Hän oli myös [[Navarran kuningaskunta|Navarra]]n kuningas nimellä Kaarle I, hän oli ennen valtaan tuloaan Marchen kreivi.
 
==Elämäkerta==
Rivi 7:
Hän oli vanhempiensa Ranskan kuninkaan [[Filip IV (Ranska)|Filip IV Hyvän]] sekä Ranskan ja Navarran kuningattaren Jeanne I:n kolmas poika ja kaikkiaan neljäs lapsi. Hänellä oli vain hyvin pienet mahdollisuudet kohota kuninkaaksi, koska niin moni oli vallanperimysjärjestyksessä ennen häntä.
 
Kuitenkin Kaarle IV Kaunis voideltiin kuninkaaksi [[11. helmikuuta]] [[1322]] veljensä [[Filip V (Ranska)|Filip V Pitkän]] jälkeen. Hän lisäsi Ranskan kuninkaan titteliin myös [[Navarra]]n kuninkaan tittelin, vaikka toisaalla [[Ludvig X (Ranska)|Ludvig X:n]] tytär oli virallisesti jo aiemmin saanut Navarran kuningaskunnan haltuunsa nimellä Johanna II.
 
==Hallituskausi==
Kaarle IV:n hallituskautena valtion kassa ammotti tyhjyyttään. Pääsyynä tyhjenemiseen olivat edellisten hallitsijoiden aikaiset vääränkäytökset. Kuitenkin koko Kaarlen hallitusajan valtiontalouden ongelmat olivat ongelmista keskeisimpiä. Rahan arvon muuttaminen, verot kauppatavaroille, lisävero, joka tehtiin paavin suostumuksella ja jonka syynä oli ristiretkelle ([[1323]]) lähteminen, italialaisten omaisuuden takavarikointi sekä kunnallisten vapauskirjeiden myöntäminen olivat osa yrityksiä parantaa talouden tilannetta.
 
Kuitenkin lähes perinteiseen tapaan sai myös Kaarle IV osakseen flaamien kapinan vuonna [[1323]]. Melko pitkään jatkunut kapinointi päättyi Arqesin rauhaan vuonna [[1326]]. Koska Englannin kuningas [[Edvard II]] Plantagenêt oli kieltäytynyt vannomasta uskollisuudenvalaa Kaarlelle, niin tämä vuonna [[1324]] ilmoitti takavarikoivansa kyseisen alueen eli Guyennen. Takavarikoinnin toimitti Kaarlen setä Valoisin Charles, kuningas [[Filip IV (Ranska)|Filip IV Kauniin]] veli. Tämän takavarikoinnin jälkeen alue oli rauhatonta ja Lounais-Ranskassa sodat ja rauhanneuvottelut seurasivat toisiaan.
 
Samaan aikaan vuonna [[1324]] Kaarle IV teki laajan kiertomatkan Guyennen alueen läheisyydessä Languedocin alueella. Matka oli suuri menestys ja kuninkaalliset juhlat seurasivat toistaan. Tämä matka teki hänestä alueella hyvin suositun. Kuitenkin hänen piti veljiensä tavoin jatkaa ja tukea uudistuksia, joita aatelisto ja papisto oli häneltä edellyttänyt ennen valtaan tulemista.
 
Vuonna [[1327]] päätti Kaarle IV Kaunis käyttää hyväkseen englantilaisten heikkoutta, olihan kuningas [[Edvard II]] kuollut erikoisissa olosuhteissa. Kaarle IV tarjosi julmaa ja ankaraa rauhaa: 50  000 markkaa korvausta sotakuluista, 60  000 puntaa vahinkojen korvausta sekä alueen miehittäminen, kunnes koko summa olisi maksettu.
 
==Uudistukset==
Kaarle IV oli edeltäjäveljiensä tavoin lupautunut moniin uudistuksiin, joista kirkolliset ja malliset ruhtinaat olivat vaatineet.
 
* Hänen hallitusaikanaan luotiin oikeudellisten ja taloudellisten virkojen ilmaisjärjestelmä; enää ei tarvinnut maksaa virasta, joskin viran saaminen edelleen sidoksissa yhteiskuntaluokan jäsenyyteen.
* Tilintarkastusviranomiaset, parlamentti, anomusosasto, oikeusviranomaiset ja Châtelt alistettiin entistä tiukempaan valvontaan.
 
Rivi 31:
Kaarle IV Kaunis oli naimisissa kolmesti:
 
* [[1308]] Kaarle avioitui Blanche de Bourgognen kanssa. Vaimon sortuminen aviorikokseen aiheutti avioliiton purkautumisen vuonna [[1322]]. Tällöin syyksi ei ilmoitettu aviorikosta vaan liian läheinen sukulaisuus aviopuolisoiden kesken. Avioliitosta syntyi tytär Jeanne de La Marche ([[1315]]–[[1321]]1315–1321).
 
* Toisen vaimonsa Marie de Luxembourgin kanssa Kaarle avioitui vuonna 1322. Marie oli Luxembougin kreivin Henrik VII:n ja Marguerite de Brabant'nBrabant’n tytär. Marie kuoli lapsivuoteeseen vuonna [[1324]], joten avioliitto jäi hyvin lyhytaikaiseksi. Avioliitosta syntyi yksi synnytykseen kuollut poika, Louis.
 
* Kaarlen viimeinen vaimo oli Jeanne d'Evereuxd’Evereux. Avioliitto solmittiin [[5. heinäkuuta]] [[1325]] ja siitä syntyivät lapset Jeanne ([[1326]]–[[1327]]1326–1327), Marie ([[1327]]–[[1341]]1327–1341) ja Blanche ([[1. huhtikuuta]] [[1328]][[8. helmikuuta]] 1345), joka [[1345]]) syntyi postuumina eli isänsä kuoleman jälkeen, ns. postuumina.
 
==Kuolema==
Kaarle IV:n kuolema vain 33-vuotiaana jätti koko valtakunnan epävarmuuden tilaan. Kuningatar Jeanne oli viimeisillään raskaana, ja hän synnytti 1. huhtikuuta 1328. Oli järjestettävä sijaishallitsija, ja Pariisiin kokoontuneet valtakunnan paronit valitsivat edesmenneen serkun Charles de Valoisin pojan Filip de Valoisin.
 
Kaarle IV haudattiin perinteisen menoin [[Saint Denis]]'n’n luostarin [[basilika (kirkko)|basilikaan]], jossa hänen edeltäjänsäkin lepäävät. [[Louvre]]n kokoelmassa on säilynyt Kaarle IV Kauniin ja Jeanne d'Evreux'ind’Evreux’in hautamuistomerkki.
 
==Kuka hallitsee Ranskaa?==
Rivi 61:
†1316
* Evreux'nEvreux’n kreivi Philippe, joka oli myös [[Navarra]]n kuningas. Hän oli [[Filip III (Ranska)|Filip III Rohkean]] pojanpoika ja siten Filip IV oli hänen setänsä, ja kuollut Kaarle IV hänen serkkunsa. Philippe oli avioitunut serkkunsa [[Ludvig X (Ranska)|Ludvig X:n]] tyttären Jeannen kanssa ja saanut avioliiton myötä Navarran kuninkaan tittelin. Jeanne oli aikoinaan syrjäytetty Ranskan vallanperimyksestä syynä epäily hänen mahdollisesta syntymisestään avioliiton tuotoksena, olihan hänen äitinsä ollut osallisena myös ns. Neslen tornin tapahtumiin. 1360-luvulla käyttöön otettu Saalilainen laki kuitenkin poisti lopullisesti Philippe Evreux'nEvreux’n mahdollisuudet vallanperimykseen.
 
* [[Englannin kuningas]] [[Edvard III]] oli [[Edvard II]]:n ja Ranskan Isabellen poika. Isalbelle oli itse Filip IV Kauniin tytär. Edvard III perusteli vaatimuksiaan sillä, että hän oli edesmenneen kuninkaan läheisin miespuolinen sukulainen, tosin äitinsä Isabellen kautta. Ranskan paronit osoittivat melkoista patriotismia, sillä he kieltäytyivät valitsemasta englantilaista hallitsijaa, vaikka koko Englannin aristokratia oli kielellisesti ja kultturellisesti ranskalaista. Sitä se oli ollut jo [[Vilhelm Valloittaja]]n ajoista lähtien.
Rivi 70:
 
==Lähteet==
*Leblanc-Ginet, Henri; Histoire des Rois de France. Éditions Moréna et Actualités de l'Histoirel’Histoire, 1997.
*Les Rois de France. Judocus. Pariisi 1989.
*Kirchhoff, Elisabeth; Rois et Reines de France. Sisältää myös Mémoires de Commines. 1996.