Ero sivun ”Martti Merenmaa” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Lähteet: ei orpoja alaotsikoita
Rivi 4:
 
==Henkilöhistoria==
Merenmaan sukujuuret ovat [[Vienan Karjala]]ssa. Hänen isänsä oli veturinkuljettaja Kaarlo Heikki Karjala ja äitinsä Anna Sofia Perttunen.<ref name= "akmm">{{Kirjaviite | Nimeke = Aleksis Kivestä Martti Merenmaahan | Luku=Martti Merenmaa | Tekijä = | Sivut =780–786 |Vuosi = 1954| Julkaisija = WSOY | Julkaisupaikka = PorvooHelsinki }}</ref> Vanhemmat olivat vienankarjalaisia, kumpikin runonlaulaja [[Arhippa Perttunen|Arhippa Perttusen]] sukua.{{lähde|aiempi versio on kaksiselitteinen}} Musiikki ja tarinat vetosivat Merenmaahan enemmän kuin koulunkäynti, ja maalaustaide oli lähellä hänen sydäntään. Ankaran uskonnollinen isä ei hyväksynyt ajatusta, että poika tekisi taidetta ammatikseen. Merenmaan opettaja, [[Raahen Porvari- ja Kauppakoulu]]ssa toiminut skottilaissyntyinen Dudley Campbell sen sijaan kannusti häntä. Ristiriidat kotona johtivat dramaattiseen ratkaisuun vuonna 1915, kun Merenmaa 18-vuotiaana karkasi kotoaan, pyöräili [[Viipuri]]in ja jatkoi sieltä junalla [[Pietari (kaupunki)|Pietariin]]. Hän opiskeli [[Pietarin taideakatemia]]ssa maalaustaidetta,<ref name="akmm"/> professori Bogdanovin ohjauksessa. Opintojen rahoittamiseksi Merenmaa myi piirroksiaan ja toimi [[restaurointi|restauroijana]].
Musiikki ja tarinat vetosivat Merenmaahan enemmän kuin koulunkäynti, ja maalaustaide oli lähellä hänen sydäntään. Ankaran uskonnollinen isä ei hyväksynyt ajatusta, että poika tekisi taidetta ammatikseen. Merenmaan opettaja, [[Raahen Porvari- ja Kauppakoulu]]ssa toiminut alkujaan skotlantilainen Dudley Campbell sen sijaan kannusti häntä. Ristiriidat kotona johtivat dramaattiseen ratkaisuun vuonna 1915, kun Merenmaa 18-vuotiaana karkasi kotoaan, pyöräili [[Viipuri]]in ja jatkoi sieltä junalla [[Pietari (kaupunki)|Pietariin]]. Hän opiskeli [[Pietarin taideakatemia]]ssa maalaustaidetta,<ref name="akmm"/> professori Bogdanovin ohjauksessa. Opintojen rahoittamiseksi Merenmaa myi piirroksiaan ja toimi [[restaurointi|restauroijana]].
 
Kotiseudulleen Merenmaa palasi 1917 ja aloitti opinnot Raahen Porvari- ja Kauppakoulussa. Opinnot katkesivat vuoden 1918 tammikuussa alkaneeseen [[Suomen sisällissota]]an, jossa Merenmaa palveli [[Uudenmaan rakuunarykmentti|Uudenmaan rakuunoissa]]. Kaupalliset opinnot jäivät lopullisesti seuraavana vuonna, kun Merenmaa siirtyi [[Joensuu]]hun ''Karjalanmaa''-lehden toimittajaksi, ja sen jälkeen [Kouvola]]an ''[[Kouvolan Sanomat|Kouvolan Sanomien]]'' palvelukseen.
 
Sukunimensä Martti Karjala muutti Merenmaaksi vuonna 1921. "Rannan kohotessa pakenee meri – ja sen alta paljastuu merenmaa", hän sanoitotesi uudesta nimestään. Samana vuonna Merenmaa meni naimisiin kuopiolaisen opettajan Hellin Sigrid Kaikkosen kanssa,<ref name="akmm"/> julkaisi ensimmäisen romaaninsa ''Kohtalon marssi'', muutti Helsinkiin ja ryhtyi toimittamaan omaa kirjallista aikakauslehteä nimeltä ''Kauno-Sanomat''.
 
''Kauno-Sanomien'' toimituksessa Merenmaan kumppani oli [[Uuno Kailas]], ja hän työskenteli myös [[Einari Vuorela]]n kanssa. Suomen kirjailijaliiton jäsen Merenmaasta tuli 1920-luvun puolivälissä. Nk. Toukokuun ryhmä edusti samanhenkisten kirjailijoiden yhteisöä. Ryhmäläiset Uuno Kailas, [[Lauri Haarla]], [[Arvi Kivimaa]] ja [[L. Onerva]] olivat Merenmaan kumppaneita.