Ero sivun ”Rajamerkki” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
lis. viite (tuolta käy valmistajakin ilmi)
muot (sulkumerkkejä suorasaisiksi maininnoiksi)
Rivi 5:
Rajamerkit yksilöidään ja numeroidaan. Rajamerkkejä voivat olla muun muassa yksikivinen pyykki (rajakivi), nelikulmainen pyykki tai turvepyykki. Kiinteistöjen rajamerkkeinä käytetään myös maahan upotettuja metalliputkia (''putkipyykki'') sekä kiveen tai kallioon upotettuja metallipultteja. Rajaviisari on rajamerkki, joka osoittaa pitkällä kiinteistörajalla rajan suuntaa. Rajan pääte- tai kulmapisteen paikka voidaan tarvittaessa osoittaa myös ns. siirtopyykkinä, jos päätepiste sattuu sellaiseen paikkaan, johon pyykkiä ei voida sijoittaa.<ref>Majamaa, Markkula: "Kiinteistönmuodostamislaki” Edita, 2001</ref> Mallisuojattuja putkipyykkejä alettiin valmistaa Suomessa 1970.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.otamonteras.fi/Otamon_Teras.html | Nimeke = Otamon teräs | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Otamon teräs | Viitattu = 14.4.2016 | Kieli = }}</ref>
 
Rajamerkkejä syntyy kiinteistötoimitusten ( eli [[maanmittaustoimitus]]ten) yhteydessä. Kiinteistötoimituksia tekevät viranomaiset, joita (valtionovat [[Maanmittauslaitos]] sekä kaupungit asemakaava-alueilla), mittaavat rajamerkeille koordinaatit. [[Kiinteistötietojärjestelmä]]ssä (KTJ) on noin 12 miljoonaa rajamerkkiä, joille on määritelty sijaintitarkkuus. Todellinen rajamerkkien lukumäärä on tätä paljon suurempi.
 
Suomen rikoslain mukaan maastomerkin väärentäminen on rangaistava teko.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001#L33P5 | Nimeke = Rikoslaki, 33 luvun 5 § | Tekijä = | Ajankohta = (24.8.1990/769) | Julkaisu = Finlex | Viitattu = 27.4.2013 }}</ref>