Ero sivun ”Magnesium” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Esiintyminen: Kirjoitusvirhe korjattu Merkkaus: mobiilisovelluksesta |
takaisin |
||
Rivi 1:
{{Alkuaine|nimi=Magnesium
|tunnus=Mg
|edellinen=[[Natrium]]
|seuraava=[[Alumiini]]
|edellinen-tunnus=[[Beryllium|Be]]
|seuraava-tunnus=[[Kalsium|Ca]]
|sijaintikuva=[[Kuva:Mg-TableImage.png|250px]]
|järjestysluku=12
|luokka=[[metalli]]
|lohko=s
|ryhmä=2, [[maa-alkalimetalli]]
|jakso=3
|tiheys=1,738
|kovuus=2,0<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Antti Kivinen, Osmo Mäkitie | Nimeke = Kemia | Sivu = 325 | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1988 | Tunniste = 951-1-10136-6}}</ref>
|väri=hopeisen valkoinen
|löytövuosi=[[1755]]
|löytäjä=Sir [[Humphrey Davy]]
|atomipaino=24,3050<ref>{{Lehtiviite|Otsikko=Atomic Weights of the Elements 2009 (IUPAC technical report) |Julkaisu=Pure and Applied Chemistry |Vuosikerta = 83 |Numero = 2| Sivu = 367-370 |Julkaisija = IUPAC |Tekijä=Michael T. Wieser & Tyler B. Coplen |Ajankohta=2011 |Kieli={{en}} |www=http://www.iupac.org/publications/pac/pdf/2011/pdf/8302x0359.pdf |Viitattu=16.4.2011}}</ref>
|atomisäde=150 (145)
|kovalenttisäde=130
|van-der-waalsin-säde=173
|orbitaalirakenne=<nowiki>[</nowiki>[[Neon|Ne]]<nowiki>]</nowiki> 3s<sup>2</sup>
|elektroneja-elektronikuorilla=2, 8, 2
|hapetusluvut=+II
|kiderakenne=heksagonaalinen
|olomuoto=kiinteä
|sulamispiste-kelvin=923
|sulamispiste-celsius=650
|kiehumispiste-kelvin=1363
|kiehumispiste-celsius=1090
|moolitilavuus=14,00
|höyrystymislämpö=128
|sulamislämpö=8,48
|höyrynpaine=100
|höyrynpaine-lämpötila=861
|äänen-nopeus=4940
|äänen-nopeus-lämpötila=karkaistuna 293,15
|elektronegatiivisuus=1,31
|ominaislämpökapasiteetti=(25 °C) 1023
|sähkönjohtavuus=(20 °C) 22,8 · 10<sup>6</sup>
|lämmönjohtavuus=(300 K) 156
|CAS-numero= 7439-95-4
}}
'''Magnesium''' ({{k-la| magnesium}}) on [[alkuaine]], jonka [[järjestysluku (kemia)|järjestysluku]] on 12, [[kemiallinen merkki]] '''Mg''' ja [[CAS-numero]] 7439-95-4. Se on kevyt, kirkkaan hopeanvalkoinen [[maa-alkalimetalli]], jota käytetään esimerkiksi [[alumiini]]-magnesium-seosmetallien valmistukseen.
== Esiintyminen ==
[[Kuva:Magnesium crystals.jpg|thumb|left|Kiteistä magnesiumia]]
Magnesium on kahdeksanneksi yleisin [[alkuaine]] maankuoressa. Sitä ei esiinny luonnossa vapaana alkuaineena vaan ainoastaan [[kemiallinen yhdiste|yhdisteinä]], jotka yleensä ovat [[ioniyhdiste]]itä. Ioneina magnesiumia on paljon myös meriveteen liuenneena, etupäässä [[magnesiumsulfaatti|sulfaattina]] ja [[magnesiumkloridi|kloridina]]. Magnesiumia on myös useissa mineraaleissa, erityisesti [[dolomiitti|dolomiitissa]] (sekakarbonaatti CaCO<sub>3</sub>·MgCO<sub>3</sub>) ja [[magnesiitti|magnesiitissa]] (MgCO<sub>3</sub>).<ref name="Housecroft"/> [[Asbesti]] sekä [[talkki]] ovat myös magnesiumin yhdisteitä.
Maankuoressa magnesiumia on 23,3 kg/t ja merivedessä 1,35 kg/m<sup>3</sup>.{{Lähde}} Magnesiumin merkittävimmät esiintymisalueet ovat [[Ukraina]], [[Kiina]], [[Pohjois-Korea]], [[Venäjä]] ja [[Australia]].
==Ominaisuudet==
Magnesium on pehmeä ja yleisessä käytössä olevista [[metalli|metalleista]] kevyin. Magnesium painaa 30 prosenttia vähemmän kuin [[alumiini]] ja vain neljänneksen [[teräs|teräksestä]].<ref>http://www.research-in-germany.de/93922/2012-02-28-ultralight-vehicles-new-cooperative-venture-strengthens-magnesium-research-in-geesthacht.html</ref> Magnesium on kemiallisesti aktiivinen – se reagoi helposti heikkojenkin [[happo]]jen, jopa veden, muttei [[fluorivetyhappo]]jen eikä [[emäs]]ten kanssa. Reaktio viileän veden kanssa on erittäin hidas, mutta kiehuvassa vedessä se tapahtuu nopeasti. Ilmassa magnesium peittyy [[oksidi]]kerroksella. Sen [[elektronegatiivisuus]] on 1,31 ja ensimmäinen ionisoitumisenergia 736 kJ/mol.
Yhdisteinä magnesiumia on [[yhteyttäminen|yhteyttämisen]] kannalta tärkeässä [[klorofylli]]ssä, ja se on tärkeä myös ihmisen elintoiminnoille. Magnesium toimii eräiden [[entsyymi]]en aktivaattorina [[fotosynteesi]]ssä, soluhengityksessä ja [[nukleiinihappo]]jen valmistuksessa. Magnesiumia tarvitaan erityisesti [[sydän]]- ja [[verenkierto]]elimistössä ja se edistää [[A-vitamiini|A-]] ja [[E-vitamiini]]en sekä muiden [[mineraali]]en ja [[hivenaine]]iden hyväksikäyttöä.
==Valmistus==
Magnesiumia valmistetaan teollisesti [[merivesi|merivedestä]].<ref name="Housecroft">{{Kirjaviite | Tekijä = Catherine E. Housecroft ''et al.'' | Nimeke = Chemistry, 3rd edition| Vuosi = 2006 | Luku = | Sivu =660 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Pearson Education Limited| Tunniste = ISBN 0 131 27567 4| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu =1.3.2009 | Kieli ={{en}} }}</ref> [[Kalsiumkarbonaatti]] (CaCO<sub>3</sub>, kalkki) kuumennetaan [[kalsiumoksidi]]ksi (CaO, poltettu kalkki), joka edelleen veden kanssa reagoi [[kalsiumhydroksidi]]ksi (Ca(OH)<sub>2</sub>, sammutettu kalkki). Kalsiumhydroksidia tarvitaan luovuttamaan [[hydroksidi]]-ioni OH<sup>−</sup> meriveteen liuenneille Mg<sup>2+</sup>-ioneille, jolloin muodostuu [[magnesiumhydroksidi]]sakka Mg(OH)<sub>2</sub>. Magnesiumhydroksidi reagoi [[vetykloridihappo|vetykloridihapon]] HCl kanssa [[magnesiumkloridi]]ksi MgCl<sub>2</sub> ja [[vesi|vedeksi]]. Vesi haihdutetaan ja [[kidevesi|kidevedellinen]] MgCl<sub>2</sub> kuumennetaan n. 720 °C:een, jolloin kidevesi poistuu ja saadaan sulaa MgCl<sub>2</sub>. Edelleen [[elektrolyysi]]:
| |||