Ero sivun ”Etelä-Konneveden kansallispuisto” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Wgn (keskustelu | muokkaukset) +lsam |
Kh |
||
Rivi 16:
}}
[[Tiedosto:Lake Konnevesi Mustalahti.jpg|thumb|Melojia lähdellä kansallispuistoa Etelä-Konneveden Mustalahdella kesäkuussa vuonna 2009.]]
'''Etelä-Konneveden kansallispuisto''' on 1. syyskuuta 2014 perustettu [[kansallispuisto]] [[Keski-Suomen maakunta|Keski-Suomen maakunnan]] ja [[Pohjois-Savon maakunta|Pohjois-Savon maakunnan]] rajalla [[Konnevesi|Konneveden]] ja [[Rautalampi|Rautalammin]] kuntien alueella, [[Konnevesi (järvi)|Konnevesi-järven]] alueella. Kansallispuiston pinta-ala on noin 15,44 neliökilometriä. Kansallispuisto perustetiin [[Rautalammin reitti]]in kuuluvan Konneveden ranta- ja saaristoluonnon eliöstön, kallioperän ja vesistömaiseman suojelemiseksi ja hoitamiseksi sekä yleistä virkistys- ja retkeilykäyttöä ja ympäristötutkimusta varten.<ref name="Laki Etelä-Konneveden kansallispuistosta" />
Etelä-Konnevesi on Rautalammin reitin keskusjärvi, jonka vesi on erittäin kirkasta ja näkösyvyys suuri. Suurilla järvenselillä elää paljon selkävesilinnustoa. [[Kuikka|Kuikan]] ja [[Sääksi|sääksen]] kannat ovat vahvat, ja taantunut [[selkälokki]] pesii yhä järvellä. Konneveden rantamaiden kasvilajistoon kuuluu monia harvinaisuuksia, kuten [[metsänemä]], [[hajuheinä]], [[ruskopiirtoheinä]] ja [[suikeanoidanlukko]], eteläiset [[varstasara]] ja [[lehtoneidonvaippa]] sekä pohjoiset [[pahtarikko]] ja [[pahtanurmikka]]. Alueen eläin- ja kasvilajisto suojelunäkökulmasta on arvokasta. Karut ja jyrkät rannat ovat säilyneet paljolti rakentamattomina ja erämaisina. Kalliorantojen ohella saarten ja mantereen sisäosissa on rehevämpiä [[lehto]]ja. Alueella on Pohjois-Savon huomattavimmat [[Lehmukset|lehmus]]esiintymät. [[Haapa|Haavasta]] riippuvaisen lajiston kannalta Etelä-Konnevesi on valtakunnallisesti merkittävä alue. Järven itäisellä rannalla sijaitseva
Etelä-Konneveden ja sen itäpuolisen Enonniemen alueella on noin 1 500 hehtaaria valtion omistamia suojeltuja maa-alueita. Yksityisiä suojelualueita on noin 1 100 hehtaaria. Nämä alueet kuuluvat pääsääntöisesti [[Natura 2000]] -ohjelmaan, vanhojen metsien suojeluohjelmaan ja rantojensuojeluohjelmaan. Alueella sijaitsee [[Metsähallitus|Metsähallituksen]], kuntien ja yksityisten ylläpitämiä rantautumispaikkoja ja satamia, jotka palvelevat monipuolisesti veneilijöitä.<ref name="yk">{{Verkkoviite | nimeke = Luonnonhelmi keskellä Suomea | osoite = http://www.etela-konnevesi.fi/ | julkaisija = Etelä-Konneveden ympäristön kehittämishanke | viitattu = 3.11.2013}}</ref><ref>{{Verkkoviite | nimeke = Etelä-Konneveden suojelualuekokonaisuuden hoito- ja käyttösuunnitelma | osoite = http://www.metsa.fi/sivustot/metsa/fi/luonnonsuojelu/hoidonjakaytonsuunnittelusuojelualueilla/etelakonnevesi/Sivut/default.aspx | julkaisija = Metsähallitus | julkaistu =5.9.2013 |viitattu = 3.11.2013}}</ref>
Alueella oli jo ennen kansallispuiston perustamista jonkin verran retkeilyreitistöä. Puistoa rakennettaessa vuosina 2014–2015 polkujen määrä
== Perustaminen ==
Puiston perustaminen hyväksyttiin eduskunnassa kesäkuussa 2014.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.luontoon.fi/Retkikohteet/kansallispuistot/etelakonnevesi/Sivut/Default.aspx | Nimeke = Etelä-Konneveden kansallispuisto | Julkaisu = Luontoon.fi | Julkaisija = Metsähallitus | Viitattu = 14.7.2014}}</ref> Laki kansallispuistosta hyväksyttiin 8. elokuuta 2014, ja voimaan
== Lähteet ==
|