Ero sivun ”Turun päärautatieasema” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tietoa päivitetty |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
–{{Rautatieasema
| rataosa = {{Hki-Tku}}<br />{{Tku-Tl}}<br />{{Tku-Hgs}}
| aseman_nimi = Turku
Rivi 27:
Aseman nimi muutettiin 7. kesäkuuta 2010 muotoon ''Turun päärautatieasema''.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/fi/uutiset/2010/56_2010/20100602_rautatieasemien_nimet | Nimeke = Helsingin ja Turun rautatieasemien nimet muuttuvat | Ajankohta =3.6.2010 | Julkaisija =Liikennevirasto | Viitattu =3.6.2010 }}</ref> Aiempi nimi oli Turun rautatieasema.
==Historiaa==
[[Helsinki–Hämeenlinna-rata|Helsinki–Hämeenlinna-radan]] valmistuminen vuonna 1862 merkitsi takaiskua Turulle, joka oli vanhastaan ollut [[Häme|hämäläisten]] kauppapaikka. Radan myötä perinteistä [[Hämeen Härkätie]]tä kulkeneet hämäläiset suuntasivat kauppamatkansa [[Helsinki]]in. Kun rautatietä Hämeenlinnasta pohjoiseen alettiin suunnitella, Turun merkitys uhkasi heiketä entisestään. Niinpä turkulaisten kannalta oli tärkeää saada ratayhteys [[Tampere]]elta Helsingin ohella myös Turkuun, vieläpä niin, että matka Turkuun olisi lyhempi kuin Helsinkiin. Rata toteutettiin turkulaisten näkökulmasta onnekkaasti, koska risteysasema sijoitettiin [[Toijala]]an, jonka kautta matkaa Tampereelta Turkuun oli 19 kilometriä vähemmän kuin Helsinkiin. Rautatien rakennustyöt aloitettiin Turun päästä jo vuonna 1874, jolloin radan linjaus sen pohjoispäästä ei ollut vielä täysin selvillä. Rakennustöissä oli runsaasti venäläisiä siirtotyöläisiä, joiden palkkataso oli alhaisempi kuin suomalaisten.<ref name="iltanen"> Jussi Iltanen: ''Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat'' (2. painos), s. 42–45. Helsinki: Karttakeskus, 2010.</ref>
Turun rautatieasema avattiin Toijala–Turku-radan pääteasemana vuonna 1876 ja se oli II luokan rautatieasema samanaikaisesti avattujen [[Toijalan rautatieasema|Toijalan]] ja [[Tampereen rautatieasema|Tampereen asemien]] tavoin. Asemarakennuksen lisäksi asema-alueelle rakennettiin tiilinen öljymakasiini ja alkujaan nelipaikkainen [[veturitalli]], joka laajennettiin myöhemmin kahdeksanpaikkaiseksi. Ratapihan viereen sijoitettiin konepaja, jossa huollettiin ja korjattiin vetureita ja matkustajavaunuja.<ref name="iltanen"/>
Turusta tuli risteysasema Turun ja [[Karjaa]]n välisen rataosan käyttöönoton myötä vuonna 1899. Koko rantaradan valmistuttua vuonna 1903 lyhin matka Turusta Helsinkiin kulki Karjaan kautta, mutta nopein yhteys oli Toijalan kautta, koska rantarata oli tarkoitettu alkujaan paikallisliikenteelle. Päätös [[Uudenkaupungin rata|Uudenkaupungin radan]] rakentamisesta tehtiin jo vuonna 1909, mutta epävarmat ajat hidastivat toteuttamista ja liikenne [[Naantali]]in voitiin aloittaa vasta vuonna 1923 ja [[Uusikaupunki|Uuteenkaupunkiin]] vuonna 1924.<ref name="iltanen"/>
Turun ratapiha muodostui jo rautatien alkuaikoina kaupungista pohjoiseen suuntautunutta liikennettä rajoittavaksi alueeksi. Radan pohjoispuolelle [[Maaria]]n kunnan alueelle oli syntynyt [[Raunistula]]n esikaupunkialue, jonka kautta kulkivat maantiet [[Pori]]in ja Tampereelle. Jo 1900-luvun alkupuolella tehtiin suunnitelmat maanteiden tasoristeysten korvaamisesta sillalla, mutta pehmeän maaperän vuoksi vaativan suunnittelu- ja rakennustyön edellyttänyt silta valmistui vasta vuonna 1931.<ref name="iltanen"/>
Turun kaupungin vanha keskusta oli sijoittunut [[Aurajoki|Aurajoen]] eteläpuolelle [[Turun tuomiokirkko|tuomiokirkon]] ympärille. Vuoden 1827 [[Turun palo]]n jälkeen kaupunkialuetta laajennettiin, ja laivojen kasvaessa satamalaiturit siirtyivät nykyisen Linnansataman alueelle. Rautatieaseman sijoittaminen kaupunkialueen pohjoisreunalle oli Toijalan radan kannalta luonteva ratkaisu, vaikka se jäi kauas kaupungin vanhasta keskustasta. Aikaa myöten Turun kaupallinen keskusta siirtyi Aurajoen pohjoispuolelle. [[Turun raitioliikenne|Raitioliikenteen]] alettua vuonna 1908 kiertolinja yhdisti tuomiokirkon, [[Turun kauppatori|kauppatorin]] ja rautatieaseman toisiinsa, ja tämä yhteys säilyi raitiotieliikenteen lopettamiseen, vuoteen 1972 saakka.<ref name="iltanen"/>
Turku oli pitkään tärkeä paikallisliikenteen keskus, kun junia kulki Turun asemalta niin [[Paimio]]n, [[Loimaa]]n, Naantalin kuin Uudenkaupunginkin suuntiin. Paikallisliikenne Naantaliin lopetettiin vuonna 1972 ja Paimioon vuonna 1979; Naantaliin ajettiin kuitenkin laivajunavuoroja vuosina 1970–1984 ja 1989–1990. Turun paikallisliikenteessä käytetyt, "Porkkanoiksi" kutsutut [[Dm9]]-junat tulivat tiensä päähän 1990-luvun taitteessa, jolloin ne hylättiin. Paikallisliikenne jatkui veturivetoisilla junilla Loimaalle vuoteen 1990 ja Uuteekaupunkiin vuoden 1992 loppuun saakka.<ref name="iltanen"/>
==Liikenne==
| |||