Wikipedia

Ero sivun ”Kanadan talous” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
kuva
viittausvirheen korjaus
Rivi 15:
| gini = 32,1 (2005)<ref name="CIA" />
| työvoima = 18,68 milj. (2011)<ref name="CIA" />
| työvoima-aloittain =
| työttömyys = 7,4&nbsp;% (2011)
| teollisuus = liikennevälineet, kemikaalit, mineraalit,<br /> ruokatuotteet, puu- ja paperituotteet,<br /> kalatuotteet, maaöljy ja -kaasu<ref name="CIA" />
<!-- Ulkomaankauppa ja -investoinnit -->
| vienti = 453,6 mrd. $ (2011)<ref name="impexp">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.statcan.gc.ca/tables-tableaux/sum-som/l01/cst01/gblec02a-eng.htm| Nimeke = Imports, exports and trade balance of goods on a balance-of-payments basis, by country or country grouping| Ajankohta = 10.5.2012| Selite = tiedot Kanadan dollareissa| Julkaisija = Statistics Canada| Viitattu = 17.5.2012| Kieli = {{en}}}}</ref>
| vientituotteet = moottoriajoneuvot, teollisuuskoneet,<br /> lentokoneet, viestintävälineet,<br /> kemikaalit, muovit, lannoitteet,<br /> paperimassa, puu, raakaöljy,<br /> maakaasu, sähkö, alumiini<ref name="CIA" />
| vientimaat = [[Yhdysvallat]] (72&nbsp;%),<br /> [[Britannia]] (4,2&nbsp;%) (2011)<ref name="impexp"/>
| tuonti = 451,3 mrd. $ (2011)<ref name="impexp"/>
Rivi 42:
Kanada on yksi maailman tärkeimpiä maataloustuotteiden toimittajia, ja Kanadan preeriat ovat maailman tärkeimpiä vehnän ja muiden viljojen toimittajia. Vain noin kahdeksan prosenttia Kanadan pinta-alasta on viljelykelpoista, ja vain noin kaksi prosenttia työvoimasta<ref name="CIA" /> työskentelee maataloudessa. Se on silti merkittävä tekijä maan taloudessa, sillä se tuottaa paljon ruokaa sekä kotimaahan että vientiin ja lisäksi raakamateriaalia [[Elintarviketeollisuus|elintarviketeollisuuteen]].<ref name="britannica">''Encyclopædia Britannica''.</ref> Parhaat peltomaat sijaitsevat [[Suuret järvet|Suurten järvien]] ja [[Saint Lawrence (joki)|Saint Lawrence -joen]] lähistöllä,<ref>Haggett, s. 66.</ref> mutta neljä viidesosa peltomaasta sijaitsee preeriaprovinsseissa.<ref name="britannica"/>
 
Kanadan maataloustuotteet vaihtelevat alueittain. Preeria-alueidellaalueilla kasvatetaan viljaa, erityisesti [[vehnä]]ä, ja öljykasveja, erityisesti [[rypsi]]ä, ja karjaa. Maan keski- ja itäosissa sen sijaan viljely on monipuolisempaa ja maatilat ovat keskittyneet yleensä johonkin tiettyyn kasviin tai eläimeen. [[Ontario]]n lounaisosissa tuotetaan runsaasti [[maissi]]a, [[soijapapu]]ja ja [[tarhapapu]]ja. Ontarion etelä- ja [[Brittiläinen Kolumbia|Brittiläisen Kolumbian]] lounaisosat tuottavat runsaasti kasviksia ja hedelmiä.<ref name="britannica"/>
 
Vuonna 2006 maassa oli 229&nbsp;373 maatilaa, ja niiden keskikoko oli noin 295 [[hehtaari]]a. Viljeltyä maa-alaa oli vuonna 2006 noin 676&nbsp;000 neliökilometriä, Vaikka maatilojen määrä vähenee koko ajan, viljelyala on pysynyt suurin piirtein samana 2000-luvulla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.statcan.gc.ca/ca-ra2006/articles/snapshot-portrait-eng.htm| Nimeke = Snapshot of Canadian agriculture| Ajankohta = 5.10.2009| Julkaisija = Statistics Canada| Viitattu = 9.5.2012| Kieli = {{en}}}}</ref>
 
Kuten muissakin kehittyneissä valtioissa, väkiluvun ja bruttokansantuotteen mittasuhteet johtivat maatalouden romahtamiseen 1900-luvulla. Toisin kuin useiden kehittyneiden maiden maatalousteollisuudet, Kanadan preeriat ovat tarpeeksi hedelmällisiä kilpaillakseen kansainvälisesti ilman tukiaisia. Pienet meijerit ja siipikarjatilat Kanadan keskiosissa eivät ole yhtä tuottavia, ja saavat sen vuoksi valtiolta tukirahoja. Kanada on suuri maataloustuotteiden viejä, varsinkin Yhdysvaltoihin, mutta myös Eurooppaan ja Itä-Aasiaan.
Rivi 59:
Monet, jopa suurin osa, maan pohjoisosan kaupungeista, jossa maatalouden harjoittaminen on vaikeaa ellei mahdotonta ilmaston ja maaperän vuoksi, ovat pystyssä vain läheisen kaivoksen tai sahan vuoksi. Useat Kanadan suurimmista yhtiöistä &ndash; kuten esimerkiksi [[EnCana]], [[Inco]] ja [[Barrick Gold]] &ndash; perustavatkin toimintansa luonnonvarateollisuuteen. Suuri osa näistä tuotteista menee vientiin, lähinnä Yhdysvaltoihin. Myös useat sivu- ja palveluelinkeinoa harjoittavat teollisuudenalat ovat suorassa yhteydessä suurimpiin aloihin. Myös useat sivu- ja palveluelinkeinoa harjoittavat teollisuudenalat ovat suorassa yhteydessä suurimpiin aloihin. Esimerkiksi yksi Kanadan suurimpia teollisuudenaloja on [[paperiteollisuus]], joka on suorassa yhteydessä metsänhakkuuteollisuuteen.
 
Suhteellisen suurella riippuvaisuudella luonnonvaroihin on useita vaikutuksia kanadalaiseen talouteen sekä yhteiskuntaan. Kun tehdas- ja palveluteollisuudet on helppo yhtenäistää, luonnonvarat vaihtelevat suuresti eri alueilla. Tämä takaa sen, että erilaiset taloudelliset rakenteet kehittyvät joka puolella Kanadaa, auttaen maan vahvaa regionalismia. Samaan aikaan pääosa näistä varoista viedään ulkomaille, yhdistäen Kanadan lähelle kansainvälistä taloutta. Joidenkin mielestä sisäinen epävakaisuus kyseisillä teollisuudenaloilla edesauttaa hallituksen väliintuloa talouteen, supistakseen markkinavaihteluiden aiheuttamia yhteiskunnallisia haittavakutuksiahaittavaikutuksia.
 
Kyseiset teollisuudenalat myös lisäävät painavia ongelmia. Vaikka Kanada on vuosikymmeniä toiminut niiden johtavana tuottajana, on pieni riski, että varat saattavat loppua. (Suuria löytöjä kuitenkin saatetaan vielä löytää, kuten massiviinenmassiivinen nikkelilöytö [[Voisey's Bay]]ssä.) Lisäksi syrjäinen pohjoisosa junnaa paikallaan ja pysyy kehittymättömänä, kun tuottajat odottelevat korkeampia hintoja tai uutta teknologiaa, kun useat toiminnot ei sillä alueella ole vielä taloudellisesti kannattavaa. Viime vuosikymmenillä kanadalaisista on tullut vähemmän innostuneita hyväksymään luonnonvarojen hyödyntämistä ympäristön turmelemisen kustannuksella. Korkeat palkat ovat myös ehkäisseet tehokkaasti laajentumista. Sen sijaan monet kanadalaiset yhtiöt ovat keskittäneet tutkimuksensa ja laajentumisensa valtamerentakaisille alueille, jossa hinnat ovat alhaisempia ja hallitukset vähemmän tarkkaavaisempia. Kanadalaiset yhtiöt ovat jatkuvasti suurentaneet roolejaan [[Latinalainen Amerikka|Latinalaisessa Amerikassa]], Kaakkois-[[Aasia]]ssa ja [[Afrikka|Afrikassa]].
 
=== Tuotantoteollisuus ja rakentaminen ===
Rivi 84:
Suurin työllistäjä on vähittäiskauppasektori, joka työllistää lähes 12 prosenttia kanadalaisista. Vähittäiskauppateollisuus on pääosin keskittynyt kauppakeskuksissa sijaitseviin ketjuliikkeisiin. Viime vuosina halpakauppaketjujen, kuten yhdysvaltalaisen [[Wal-Mart]]in ja kanadalaisen [[Future Shop]]in, nousu on johtanut työpaikkojen vähenemiseen kyseisellä sektorilla ja siirtymiseen esikaupunkialueille.
 
Vain hieman pienemmän osuuden väestöstä työllistävät, viime vuosina erittäin nopeasti kasvaneet liiketoimintapalvelut ovat toiseksi suurin osa palvelusektorista. Se sisältää finanssipalvelut, kiinteistötoimimnnankiinteistötoiminnan ja kommunikaatioteollisuuden. Tämä talouden osa-alue on ollut erittäin nopeasti kasvava viime vuosina. Liiketoimintapalvelut ovat keskittyneet suurimmaksi osaksi suuriin kaupunkikeskuksiin, varsinkin maan suurimpaan kaupunkiin, [[Toronto]]on. [[Royal Bank of Canada]], [[Toronto-Dominion Bank]], [[Scotiabank]], [[Canadian Imperial Bank of Commerce]] ja [[Bank of Montreal]] muodostavat ns. ''The Big Five'' -ryhmän, jotka ovat keskittyneet Torontoon, ja jotka ovat yksiä Kanadan suurimpia ja tärkeimpiä yrityksiä.
 
Koulutus- ja terveyssektorit ovat kaksi Kanadan suurinta, mutta molemmat toimivat lähes kokonaan hallituksen valvonnan alaisena. Terveydenhuoltoteollisuus on ollut nopeasti kasvavaa, ja se on Kanadan kolmanneksi suurin sektori. Sen nopea kasvu on tuottanut hallitukselle ongelmia, sillä sen on täytynyt etsiä sille rahoituskeinoja.
Rivi 97:
Kanadan vienti on monipuolista, eikä se ole keskittynyt yhden tuotteen ympärille. Maa- ja kalataloustuotteiden osuus viennistä on yhdeksän prosenttia, ja siitä [[vehnä]]n osuus on noin seitsemäsosa. Suurimpia yksittäisiä vientituotteita ovat [[raakaöljy]] ja [[maakaasu]] (17,8&nbsp;%), metallit ja [[metalliseos|metalliseokset]] (9,7&nbsp;%), henkilöautot ja niiden korit (8,5&nbsp;%) ja kemikaalit, muovit ja lannoitteet (7,8&nbsp;%). Metsätalouden osuus viennistä on 4,9 prosenttia, muiden koneiden 17,6 prosenttia ja muiden kulutushyödykkeiden 3,6 prosenttia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.statcan.gc.ca/tables-tableaux/sum-som/l01/cst01/gblec04-eng.htm| Nimeke = Exports of goods on a balance-of-payments basis, by product| Ajankohta = 10.5.2012| Julkaisija = Statistics Canada| Viitattu = 17.5.2012| Kieli = {{en}}}}</ref>
 
Tuonnista maatalous muodostaa 7,2 proseninprosentin osuuden ja raakaöljy 6,1 prosentin osuuden. Suurimpia yksittäisiä tuotteita ovat metallit ja malmi (8,8&nbsp;%), teollisuus- ja maatalouskoneet (7,8&nbsp;%), kemikaalit ja muovit (6,9&nbsp;%) ja moottorit (6,7&nbsp;%). Autoteollisuuden tuotteet muodostavat kokonaisuudessa 15,6 prosenttia ja muut koneet 27,4 prosenttia tuonnista. Muiden kulutushyödykkeiden osuus on 13,1 prosenttia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.statcan.gc.ca/tables-tableaux/sum-som/l01/cst01/gblec05-eng.htm| Nimeke = Imports of goods on a balance-of-payments basis, by product| Ajankohta = 10.5.2012| Julkaisija = Statistics Canada| Viitattu = 17.5.2012| Kieli = {{en}}}}</ref>
 
== Työmarkkinat ==
Kanadan työmarkkinat selvisivät nopeasti vuosien 2008–2009 [[Taantuma (2008–2009)|taantumasta]]. Tuona aikana työttömyys oli suurimmillaan 8,7 prosenttia, mutta vuoden 2011 alussa se oli 7,8 prosenttia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.statcan.gc.ca/pub/11-402-x/2011000/chap/lab-tra/lab-tra-eng.htm| Nimeke = Labour| Ajankohta = 30.9.2011| Julkaisija = Statistics Canada| Viitattu = 17.5.2012| Kieli = {{en}}}}</ref> Vuonna 2008 työvoimasta peräti 76,5 prosenttia työskenteli palvelualoilla. Sektorin suurimmat työnantajat olivat kauppa, terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut sekä opetuspalvelut. Valmistusteollisuudessa työskenteli 11,5 prosenttia, rakentamisessa 7,2 prosenttia ja maanviljelyssä 1,9 prosenttia.<ref name="raportti13">''Kanadan maaraportti'', s. 13.</ref>
 
Työelämänsäädöksistä, kuten työkiistojen sovittelusta, työvoiman palkkauksesta ja työturvallisuudesta, on säädetty liittovaltion tasolla [[Canada Labour Code]]ssa. Sen lisäksi provinsseilla on omia työkiistoja koskevia lainsäädäntöjä. Yhdysvaltoihin verrattuna suurempi osa työvoimasta kuuluu [[ammattiliitto]]ihin.<ref name="raportti13"/> [[Canadian Labour Congress]] on itsenäisten ammattilittojenammattiliittojen kattojärjestö, johon kuuluu peräti kaksi kolmasosaa kaikista ammattiliittoihin kuuluvista työntekijöistä.<ref name="britannica"/>
 
== Infrastruktuuri ==
=== Energia ===
[[Tiedosto:Oil_well3419.jpg|300px|thumb|Öljyn pumppaamista [[Ontario]]ssa]]
Kanada on energian suhteen omavarainen valtio.<ref name="raportti13">''Kanadan maaraportti'', s. 21.</ref> Maa oli vuonna 2009 maailman kuudenneksi suurin sähköntuottaja, ja sen vuotuinen tuotanto oli 632 miljardia [[Wattitunti|kWh]]. Sähköä se kulutti samana vuonna 549 miljardia kWh. Suurin osa maan sähköstä tuotetaan [[vesivoima]]lla, ja maa onkin [[Kiina]]n jälkeen toiseksi suurin vesisähkön tuottaja. Vesivoiman osuus tuotannosta on 63,1 prosenttia. [[Hiilivoima]]n osuus oli 17,4 prosenttia ja [[ydinvoima]]n 14,8 prosenttia. Öljyn ja maakaasun osuus oli 4,1 prosenttia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ukti.gov.uk/export/countries/americas/northamerica/canada/sectorbriefing/309460.html| Nimeke = Power sector in Canada| Ajankohta = 21.5.2012| Julkaisija = UK Trade & Investment| Viitattu = 23.5.2012| Kieli = {{en}}}}</ref>
 
Kanada on yksi harvoista kehittyneistä valtoistavaltioista, jotka ovat energian nettoviejiä. Kaikista tärkeimmät ovat Albertaan keskittyneet öljy- ja kaasuvarat, mutta nykyään myös sen naapuriprovinssien, Brittiläisen Kolumbian ja [[Saskatchewan]]in, varat ovat huomattavia. Valtavat Athabascan [[öljyhiekka|öljyhiekan]] esiintymät takaavat Kanadalle maailman toiseksi suurimmat öljyvarannot. [[Québec]]issä ja Brittiläisessä Kolumbiassa, kuten myös Ontariossa ja [[Manitoba]]ssa, vesivoima on halpa ja verrattain luonnonystävällinen energialähde. Osittain tämän vuoksi kanadalaiset ovat myös maailman eniten energiaa käyttäviä ihmisiä. Halpa energia on mahdollistanut useiden tärkeiden elinkeinojen luomisen, kuten suuren [[alumiini]]teollisuuden, joka käyttää Québecin ja Brittiläisen Kolumbian halpaa vesivoimaa hyödykseen.
 
Historiallisesti tärkeä asia Kanadan politiikassa on, että sillä aikaa kun läntinen Kanada on yksi maailman suurimpia energian lähteitä, eteläisellä Ontariolla ja Quebecilla on vähemmän luonnonvaroja hyödynnettävänään. Se on kuitenkin halvempaa Albertalle viedä laivayhteyksien kautta öljynsä Yhdysvaltoihin kuin itäisen Kanadan on. Itäinen Kanada täten vie huomattavia summia öljyä merten yli, ja Ontario hyötyy huomattavasti ydinvoimastaan.
Rivi 138:
 
==== Taloudelliset kärhämät ====
Kun 95% Yhdysvaltain ja Kanadan kaupasta liikkuu sulavasti, on maiden välillä kärhämää viiden jäljelle jäävän prosentin kohdalla, varsinkin maataloudessa ja kulttuurisilla aloilla. Yleensä kuitenkin nämä kärhämät solmitaan maiden välisillä neuvoa-antavilla foorumeilla tai WTOn tai NAFTAn ratkaisemalla kiistan. Toukokuussa [[1999]] Yhdysvaltain ja Kanadan hallitukset neuvottelivat sopimuksen aikakausjulkaisuista, joka takaa Yhdysvaltain kustannusteollisuudelle suuremman pääsyn Kanadan markkinoille.
 
Yhdysvallat ja Kanada ovat myös ratkaisseet useita suurehkoja asioita koskien kalavesiä. Yleisen sopimuksen mukaan molemmat lähettivät Mainen lahden rajakiistan [[Kansainvälinen tuomioistuin|Kansainväliselle tuomioistuimelle]] vuonna [[1981]]. Molemmat hyväksyivät istuimen päätöksen. Vuonna [[1990]] maat myös allekirjoittivat kahdenvälisen sopimuksen koskien kalavesiin kohdistettavista toimenpiteistä. Se on toiminut pelokkeena laittomalle kalastustoiminnalle.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Kanadan_talous”