Ero sivun ”Sumgaitin verilöyly” versioiden välillä

[[Josif Stalin]] oli liittänyt Vuoristo-Karabahin Azerbaizdhaniin, mutta suurin osa sen asukkaista oli armenialaisia.säStalin Stalin myös väkivaltaisesti pakkosiirsi azereita 1947. Kysymys alueen asemasta nousi monta kertaa esille Neuvostoliitossa sotien jälkeen. Azerien ja armenialaisten välinen viha näkyi

Neuvostoliitossa. Vuonna 1983 armenialaiset alkoivat muistella heihin kohdistunutta joukkomurhaa ja 24. Huhtikuuta muistopäivänä azerien hautoja oli häpäistyhuhtikuuta. VuonnaTuona 1984päivänä Muistopäivääarmenialaisväkijoukko juhlineet hyökkäsiväthyökkäsi erään azerin häihin, ja tämän kotiin. jaArmenialaiset hakkasivat pahoin perheenjäseniäazeriperheenjäseniä ilmalilman, että viranomaiset puuttuivat asiaan. Tuona päivänä myös azerien hautoja oli häpäistiin. Muistopäivän juhlinnasta tuli vakituinen tapa. Vuosina 1986-1987 armenialaiset alkoivat ajaa pois azereita lähinnä Maghrin ja Kapanin aluielta<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://sumqayit1988.com/en/pogroms/ | Nimeke = Pogroms of Azeris in Armenia (1987-1988)| Tekijä =Rizvan Husaynov | Tiedostomuoto =html | Selite = | Julkaisu =Siqayit1988.com | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 5.4.2016 | Kieli = englanti}}</ref>.

Armenialaisilla oli vuodesta 1987 taas hanke [[Vuoristo-Karabah]]in saamiseksi irti Azerbaidzhanista. Marraskuussa 1987 Bakuun saapui kaksi kuorma autoa täynnä azereita. Toisessa oli Kapanista karkotettu azeriperhe, yksi lapsi ilman vaatteita. Kapanissa ei ollut tosin ketään surmattu, mutta tapaus oli häpeällinen azereille. Helmikuun 23 päivän aikoihin kapanistaKapanista tuli lisää pakolaisia. Näihin aikoihin armenialaise olivat ajaneet kodeistaan ehkä jopa 4000, azeriajoidenkin väitteiden mukaan kymmeniä tuhansia azereita.