Ero sivun ”Suurperhe” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
määritelmäpyyntö |
lisättiin otsakkeita, parannettiin leipätekstiä, lisättiin uskonnon vaikutus |
||
Rivi 1:
[[File:A gypsy family (5078753120).jpg|thumb|Suuri perhe]]
[[File:Homesteaders in front of log house, probably Washington state, ca 1905 (BAR 73).jpeg|thumb|Perhe ja talo vuonna 1905.]]
'''Suurperhe''' on [[Yhteisötalous|yhteistaloudessa]] elävä [[perhe]], joka koostuu useammasta [[ydinperhe]]estä. Perhemallin perusosan muodostaa kolme [[Sukupolvi|sukupolvea]]
== Alueellinen kehitys ==
▲'''Suurperhe''' on yhteistaloudessa elävä [[perhe]], joka koostuu useammasta [[ydinperhe]]estä. Perhemallin perusosan muodostaa kolme [[Sukupolvi|sukupolvea]]; [[isoisä]], [[lapset]] ja [[Lapsenlapsi|lapsenlapset]], mutta siihen voi heidän lisäkseen kuulua kaukaisempia [[Sukulainen|sukulaisia]] ja täysin ulkopuolisiakin.<ref name="iso8">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Otavan Iso Tietosanakirja 8| Vuosi = 1966| Luku = Suurperhe| Sivu = 729| Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Otava| Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 31.10.2015 | Kieli = }}</ref> Sukulaiset voivat olla [[Täti|tätejä]], [[Setä|setiä]], [[Serkku|serkkuja]] ja enoja, joskus myös naimisissa olevia setiä, tätejä tai enoja ja näiden puolisoita tai enoja.<ref name=skh />
Suurperheen käsite vaihtelee maittain ja alueittain. [[Kiina|Kiinassa]] se on toiminut yhteiskuntarakenteen perustana pitkiä aikoja. Suurperheet ovat olleet yleisiä [[Paimentolaiset|paimentolais]]- ja [[Luontaistalous|luontaistaloudessa]] elävillä kansoilla. Euroopassa suurperheitä on ollut viime vuosikymmeninä enää [[Eteläslaavit|eteläslaaveilla]]. Suomessa suurperheitä oli [[Karjala|Karjalassa]] ja [[Savo|Savossa]] 1800-luvun alkupuolella [[Kaskiviljely|kaskikauden]] loppuvaiheilla. Syynä niiden väliaikaiselle lisääntymiselle oli voimakas [[väestönkasvu]] ja [[Uudisraivaaja|uudisasutus]] mahdollisuuksien supistuminen. Karjalassa oli ennen sotia myös [[Yhtiömuoto|yhtiömuotoisia]] suurperheitä, jotka omistivat maata ja viljelivät sitä. Niitä [[Vero|verotettiin]] yhtiömuotoisesti.<ref name="iso8" />▼
== Yhteiskuntarakenteen vaikutukset ==
▲Suurperheen käsite vaihtelee maittain ja alueittain. Kiinassa se on toiminut yhteiskuntarakenteen perustana pitkiä aikoja. Suurperheet ovat olleet yleisiä [[Paimentolaiset|paimentolais]]- ja [[Luontaistalous|luontaistaloudessa]] elävillä kansoilla. Euroopassa suurperheitä on ollut viime vuosikymmeninä enää [[Eteläslaavit|eteläslaaveilla]]. Suomessa suurperheitä oli [[Karjala|Karjalassa]] ja [[Savo|Savossa]] 1800-luvun alkupuolella [[Kaskiviljely|kaskikauden]] loppuvaiheilla. Syynä niiden väliaikaiselle lisääntymiselle oli voimakas [[väestönkasvu]] ja [[Uudisraivaaja|uudisasutus]] mahdollisuuksien supistuminen. Karjalassa oli ennen sotia myös [[Yhtiömuoto|yhtiömuotoisia]] suurperheitä, jotka omistivat maata ja viljelivät sitä. Niitä verotettiin yhtiömuotoisesti.<ref name="iso8" />
Suurperhe oli tavanomainen perhemuoto [[Maatalousyhteiskunta|maatalousyhteiskunnassa]]. Yleisesti ajatellaan, että [[teollistuminen]] loi nykyaikaisen ydinperheen ja suurperheet vähenivät, sillä tehdaspaikkakunnilla asuttiin ahtaammin kuin maaseudulla. Perheen tehtäväkin muuttui, kun palkkatyön myötä irtosivat työ ja koti toisistaan. Uusien tutkimusten mukaan ydinperheet, entistä myöhäisempi avioitumisikä, ehkäisy ja tiiviimpi perherakenne (nukkuminen perheittäin erikseen palveluskunnasta) ovat länsimaissa osittain teollistumista vanhempia ilmiöitä. Ydinperheajatuksen läpimurto onkin suuressa määrin ihanteiden ja ideologian muutos. Siihen liittyy irrottautuminen [[Sääty-yhteiskunta|sääty-yhteiskunnasta]] ja [[Patriarkaalisuus|patriarkaalisuudesta]]. <ref name=skh>{{Kirjaviite | Tekijä = Kolbe, Laura (päätoim.) | Nimeke = Suomen kulttuurihistoria: 3, Oma maa ja maailma | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Tammi | Vuosi = 2003 | Sivu = 219-225| Isbn = 951-31-1844-4}}</ref>
== Etymotologia ==
Perheen muuttumista kuvaa myös sanaston muutos. Ruotsinkielisissä alan teksteissä puhuttiin pitkälti 1800-luvulle saakka ''hus''-sanan johdannaisista ''hushåll, husfolk, husfärhör, husaga''. Talo oli siis talouden ja yhteiselämän yksikkö. 1800-luvun kuluessa siirryttiin yhä enemmän käyttämään sanaa ''familj'', joka vähitellen vakiintui tarkoittamaan perhettä nykymerkityksessä. Sana tunnettiin kyllä aikaisemminkin, mutta sillä ei ollut käyttöä, kun perheestä ei puhuttu ilman taloa, työyhteisöä, palkollisia ja sukulaisia. Sama vähittäinen muutos tapahtui myös saksan, englannin ja ranskan kielissä. Suomen sana ''perhe'' on hyvin vanha, mutta sen käyttö nykyisessä merkityksessä alkoi vasta 1800-luvun jälkipuolella. Yleensä sitä vanhemmissa teksteissä käytetään sanoja talo, huonekunta, ruokakunta tai perhekunta.<ref name=skh />▼
== Muuta ==
▲Perheen muuttumista kuvaa myös sanaston muutos. Ruotsinkielisissä alan teksteissä puhuttiin pitkälti 1800-luvulle saakka ''hus''-sanan johdannaisista ''hushåll, husfolk, husfärhör, husaga''. Talo oli siis talouden ja yhteiselämän yksikkö. 1800-luvun kuluessa siirryttiin yhä enemmän käyttämään sanaa ''familj'', joka vähitellen vakiintui tarkoittamaan perhettä nykymerkityksessä. Sana tunnettiin kyllä aikaisemminkin, mutta sillä ei ollut käyttöä, kun perheestä ei puhuttu ilman taloa, työyhteisöä, palkollisia ja sukulaisia. Sama vähittäinen muutos tapahtui myös saksan, englannin ja ranskan kielissä. Suomen sana ''perhe'' on hyvin vanha, mutta sen käyttö nykyisessä merkityksessä alkoi vasta 1800-luvun jälkipuolella. Yleensä sitä vanhemmissa teksteissä käytetään sanoja talo, huonekunta, ruokakunta tai perhekunta.<ref name=skh />
Suurperheitä syntyy myös [[Vanhemmat|vanhempien]] [[Uskonto|uskonnollisen]] [[Vakaumus|vakaumuksen]] perusteella, joka kieltää [[Ehkäisy|ehkäisyn]], kuten [[Vanhoillislestadiolaisuuden kritiikki|vanhoillislestadiolaisilla]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/kotimaa/a1409974102624 | Nimeke = Ehkäisy ajaa lestadiolaisnaiset äärirajoille| Tekijä = Minna Pölkki| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Hs| Ajankohta = 7.9.2014| Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Sanoma| Viitattu = 2.4.2016 | Kieli = }}</ref>
==Lähteet==
| |||