Ero sivun ”Kalifornian intiaanit” versioiden välillä

Tavaranvaihtojärjestelmä ja kauppareitit olivat laajoja<ref name="Stuirt131">Stuirtevant 1995, s 131</ref>. Ihmisten omaisuuserot saattoivat olla suuria. Esimerkiksi pomoja pidettiin taitavina korien tekijöinä. He tekivät koreja monista materiaaleista mm saran juuresta, kiinankuoresta, papyruksen juuresta ja vaivaispinjan juuresta<ref name="Stuirt131" />. Kun muut Kalifornian intiaanit käyttivät korien teossa paria työtapaa, pomot käyttivät kuutta eri tapaa. Pomot elivät kolmessa ryhmässä meren rannalla, Russianjoen varrella ja Clearjärven ympärillä. Pomot käyttivät rahaa, ja myivät suolaa muille intiaaneilla. Pomojen yhteiskunta oli perhekeskeinen ja rikkaita suosiva, aluerajoihin pohjautuva. Pomot olivat rauhallisia, neuvottelunhaluisia ja kaupankäyntiin suuntautuneita. Esimerkiksi merenrannan ja sisämaan pomot vaihtoivat keskenään alueidensa tuotteita<ref>Legay s 64</ref>. Pomojen tanssit liittyivät mm. tammenterhojen saannin taanneiden henkien palvontaan<ref>s. 120</ref>{{Lähde tarkemmin}}.

Kalifornian pohjoisosissa asui tolowia jotka puhuivat [[athabasca]]-kieltä, ja joiden kulttuuri muistutti enemmän luoteisrannikon intiaanien kulttuuria<ref>Stuirtevant 1995, s 134</ref>. Tolowien elämää rytmittivät uskonnolliset seremoniat mm. tyttöjen aikuistumisseremonia, lääkäriksitulon tanssi, peurannahkatanssi, lohitanssi ja sotatanssi<ref>Stuirtevant 1995, s 134-135</ref>. Tolowien viholliset, algonkin-kieltä puhuvat yurokit edustivat Alaskaan asti ulottuvaa kulttuuria, johon kuului metsästys ja kalastus veneillä<ref name="Stuirt135">Stuirtevant 1995, s 135</ref>. Yurokeilla oli rahajärjestelmä, mm punapuukanootin saattoi ostaa 60 tikan päänahalla tai 12 hammassimpukan kuoresta tehdyllä ketjulla<ref name="Stuirt135" />. Monista muista asioista asui maksaa, kuten morsiamesta, kalastuspaikasta, talosta, tammenterhoa tuottavasta maasta, rikoksesta korvausta uhrille jne<ref>Stuirtevant 1995, s 135-136</ref>. Samaani laskutti palveluksistaan, mutta joen yli kuljetettiin ilmaiseksi. Köyhiin ja rikkaisiin suhtauduttiin Yurokien parissa eri tavalla. Kuolleen mahdollinen omaisuus periytyi sukulaisille<ref>Stuirtevant 1995, s 136</ref>. Yleensä Kalifornian intiaanit olivat yleensä melko rauhallisia. [[Hoka-ryhmä|Hoka]]-ryhmään kuuluneet mohave-heimot erosivat monista muista alueen intiaaniheimoista mm siksi, että sotivat säännöllisesti quechaneja vastaan. Mohavet olivat Kalifornian intiaaneista ainoita jotka varsinaisesti viljelivät maata<ref name="Lips126">Lips s 126</ref>. Mohavet viljelivät maissia, papuja ja kurpitsoja ja kävivät ahkerammin kauppaa kuin monet muut heimot<ref name="Legay62">Gilbert Legay, Intiaaniatlas s 62</ref>. Mohavet saattoivat asua paikalla jo 2000 eaa<ref name="Lips126" />. Mohavien kaivukeppi oli litteä ja kovapuinen toisin kuin Kalifornian intiaaneilla yleensä<ref name="Lips126" />. [[Chumashit]] elivät tammanterhojen keruulla ja merikalastuksella, ja meren intiaanit vaihtoivat tuottaitaantuotteitaan sisämaan chumashien kanssa. Chumashit pyydystivät valaita, hylkeitä, merisaukkoja pitkillä luonnonasfaltilla tiivistetyillä, lankuista tehdyillä kanooteilla, joihin saattoi mahtua jopa 12 ihmistä. Verkot oli tehty meriheinästä, rannalla kaloja pyydettiin ansoilla ja myrkkykasveilla<ref name="Legay62" />.

Kaliforniassa asui ennen eurooppalaisten tuloa eri arvioiden mukaan 115&nbsp;000–350&nbsp;000 intiaania<ref name="Stuirt130" /><ref name="Vk298">Virrankoski 1994, s. 298.</ref>. Monesti esitetään arvioita 150&nbsp;000–200&nbsp;000 henkeä<ref name="Lips115" />. Korkeimmat arviot vuoden 1500 intiaaniväkiluvusta liikkuvat noin 3–5 miljoonassa<ref name="Andersson_Henriksson_2010_40">Andersson & Henriksson, s 40</ref>.

Alueen asutus hyvin oli joka tapauksessa tiheää kun sitä vertaa esim. esikolumbiaaniseen preeriaan ja havumetsiin. Asukastiheys oli silti melko pieni, korkeamman arvion mukaan vain noin 1,2 intiaania neliökilometrillä<ref name="Stuirt130" />. Kalifornian intiaanien väentiheys oli nykyisten Yhdysvaltain, Alaskan ja Kanadan suurin niin laajalla alueella<ref name="Pritzker112">Pritzker 112</ref>. Kansoja asui 21, joissa 113 kieltä/murretta. 21 kansan alaryhmiä, heimoja ja sukuja oli 250<ref>Ensimmäinen Amerikkalainen, C.W.Ceram, s 232</ref>. Heimoja oli 40–50. Erään arvion mukaan Kaliforniassa oli 500 erillistä "pienheimoa", kussakin 50–500 jäsentä<ref name="Pritzker112" />. Yhteiskunnan perusyksikössä perheessä oli keskimäärin 5,5 henkeä. Muilla yhteisöillä oli merkitystä. Esimerkiksi kuuluisan "viimeisen villin Kalifornian intiaanin" [[Ishi|Ishin]] kansa oli [[yanat]], joka jakaantui 4 ryhmään, joista [[Ishi]]n ryhmä oli [[yahit]]<ref>Ceram, s 232</ref>.

Kaliforniaa kohtasi eurooppalaisten saapuessa todellinen väestökato, kun intiaaneja kuoli sairauksiin, nälkään ja valkoisten surmaamina. Keskimääräinen väestöarvio vuodelle 1770 on 200&nbsp;000 henkeä, 1845 saattoi Kaliforniassa olla vielä jäljellä 80&nbsp;000–90&nbsp;000 intiaania. Vuonna 1880 Kalifornian intiaaneja oli jäljellä arviolta 20&nbsp;000. Jos nämä arviot pitäisivät paikkansa, yksistään [[Kalifornian kultaryntäys|Kalifornian kultaryntäykseen]] liittynyt muuttoaalto tuhosi 75–80 % seudun intiaaneista<ref name="Vk298">Virrankoski 1994, s 298 </ref>. 1970-luvulla Kaliforniassa oli 100 000 siellä asuneiden ja muualta muuttaneiden intiaanien jälkeläistä, joista heimoihin kuuluneita 16 000<ref name="Vk298" />.

Kaliforniassa asui ihmisiä viimeistään noin 11 000 [[radiohiiliajoitus|radiohiilivuotta]] sitten, jolloin viimeistään [[paleointiaanit]] varmasti saapuivat sinne. Joitain alueen asutuksia on väitetty hyvin vanhoiksi, jopa 19 000–50 000 vuoden ikäisiksi<ref>lein, Barry T. Reference Encyclopedia of the American Indian. 7th ed. West Nyack, NY: Todd Publications, 1995.</ref><ref>[http://infodome.sdsu.edu/research/guides/calindians/calind.shtml California Indians]</ref>. Nämä ajoitukset ja löydökset ovat arkeologian parissa [[esi-Clovisin kulttuuri|hyvin kiistanalaisia]]. Mikäli teoria siitä että paleointiaanit siirtyivät Amerikkaan pitkin [[Viime jääkauden päättyminen|jääkauden lopuilla]] jäätöntä Kanadan ja Alaskan rannikkoa ovat oikeita, Kalifornia saattoi olla vanhimpia Yhdysvaltain alueella asutettuja alueita. Varhaiset paleointiaanit olivat lähinnä suurriistan metsästäjiä. Noin 9000–8000<ref name="Andersson47">Andersson 2010, s 47</ref> eaa alkoi elämäntapa jota luonnehti enemmän siementen [[keräilykulttuuri|keruu]]. Tämä lienee johtunut siitä, että metsästys ja/tai ilmastonmuutokset olivat hävittäneet useimmat suuret riistaeläimet. Monet Kalifornian varhaiset asuinpaikat ovat veden alla, koska vesi nousi jääkauden jälkeen [[holoseeni|holoseenin]]n alussa. Tämä niin sanottu [[Pohjois-Amerikan arkaaiset kulttuurit|arkaainen vaihe]] kesti Kaliforniassa tuhansia vuosia. Myöhäisellä arkaaisella kaudella noin 4000/3000<ref name="Andersson47" /> – 2000 eaa syntyi alueelle selvästi tunnistettavia erilaisia paikalliskulttuureja<ref>[http://infodome.sdsu.edu/research/guides/calindians/calind.shtml]</ref>. Arkaaista kautta luonnehtivat kuoppatalot ja jauhinkivet ''metetes'' ja'' manos''<ref name="Fagan_1995_227">''Ancient North America'', Brian M. Fagan, 1995, ''ISBN 0-500-27817-2'', s 227</ref>.

Arkaaisella kaudella tapahtui jonkin verran tosin hidasta kehitystä ravinnon hankinnassa. Huhmaret ilmaantuivat Ey-kaudella noin 3500 eaa, jolloin Santa Barbaran salmen alueen väestö kasvoi nopeasti<ref name="Fagan_1995_228">Fagan 1995, s 228</ref>. Nopea väestönkasvu tällöin saattoi liittyä tehokkaampaan meripyyntiin, metsästykseen ja kasviravinnon hyväksikäyttöön. Samoin myöhemmällä varhaiskaudella silloin kun "puraistut" (side-notched) kolmiomaiset kärjet ilmestyivät, peuran ja merinisäkkäiden luiden määrä lisääntyi pyyntipaikoilla. Myöhemmällä arkaiasella kaudella luultavasti pyydystettiin enemmän avomerellä<ref name="Fagan_1995_227">Fagan 1005, s 227</ref>.

Espanjalaiset perustivat Kaliforniaan lähetysasemia 1769–1823<ref name="Vk297">Virrankoski 1994, s 297</ref>, ja osa intiaaneista muutti näiden tuottamien vanhasta maailmasta tuotujen appelsiinien, persikoiden ym. runsaan ravinnon houkuttelemana lähetysasemien lähelle, mutta joutuivat sinne maaorjuuteen<ref name="Lips115" />. Intiaaneja siirrettiin rannikolta ja läheiseltä sisämaan alueelta pakolla lähetysasemille yleensä armeijan avulla pakkokäännytettäväksi, vaikka intiaanit eivät ymmärtäneet espanjankielistä jumalanpalvelusta, joka heille suotiin ainoaksi hengelliseksi evääksi. Jossain määrin espanjalaiset käyttivät väkivaltaa, mutta olivat kapinoiden johtajiakin kohtaan melko lempeitä. Espanjalaiset vainoisivat julmasti jäljelle jääneitä villejä intiaaneja. Espanjalaisten intiaaneihin kohdistaman 65 vuotta kestäneen pakkovallan aikana kuoli arviolta 62&nbsp;000 intiaaneja, syntyi 20&nbsp;000 ja 21 lähetysasemaan koottiin 20&nbsp;000 intiaania<ref name="Lips118">Lips s 118</ref>. Jäljelle jääneet lähetysasemaintiaanit elivät raskaasta käsityö- ja, puutarha- ja peltotyötaakasta huolimatta melko hyvin, mutta heistä oli tullut täysin espanjalaisitaespanjalaisista riippuvaisia orjia<ref name="Vk297" />. Vuosina 1832–1833 Hudsonin lahden kauppakomppanian retki toi Kaliforniaan tauteja<!-- smallpox influenza mesales-->, jotka tappoivat arkeologisten löytöjen mukaan puolet alueen intiaaneista{{Lähde}}. Näin ollen 1830–1833 influenssa aiheutti suurta väestökatoa. Espanjalaiset lakkauttivat lähetysasemansa 1834–1836. Asemien 15 000 intiaania sai puolet viljelyalasta. Mutta suurin osa näistä kuoli, kun eivät osanneet hoitaa viljelyasioita espanjalaisten tapaan. Intiaanit eivät myöskään osanneet hankkia luonnosta ravintoa perinteisellä tavalla, ja niinpä he kuolivat tauteihin, nälkään ja valkoisten tarkoituksilla tekemiin murhiin<ref name="Lips118" />. Valkoiset veivät intiaanien omaisuutta jea ottivat heitä orjiksi<ref name="Vk297" />.

Vuonna 1849 alkoi kalifornianKalifornian kultakuume, jolloin 80&nbsp;000 valkoista saapui meriltä ja lännestä Kaliforniaan onneaan etsimään<ref>Ceram, s 232</ref>. Vuonna 1852 Kaliforniaan oli saapunut 200&nbsp;000 valkoista, joiden omassakin keskuudessa järjestyksenpito oli huonoa, ja vahvemmat valkoiset tappoivat heikompia lainvalvonnan ollessa puutteellista. Intiaanit joutuivat riitoihin Kaliforniaan tulleiden uudisasukkaiden ja kullankaivajien takia mm siksi, että valkoiset ajoivat intiaanit reservaatteihin pois asuinsijoiltaan. Intiaaneja kuoli muun muassa tauteihin<ref name="Stuirt138" />, valkoisten tekemiin julmiin joukkomurhiin ja nälkään reservaattien huonoille maille. Tämä sen takia että valkoiset veivät parhaat viljelymaat täälläkin intiaaneilta. Niinpä intiaaneja koottiin, joskus kahlittiin yhteen ja ajettiin muuttamaan pois valkoisten valtaamilta alueilta. Jalan tehdyissä pakkosiirroissa jätettiin armotta kuolemaan ne vanhukset, naiset ja lapset, jotka eivät jaksaneet kävellä<ref name="Lips118" />

Kun hedelmättömille ja riistattomille maille ajetut intiaanit ryöstelivät henkensä pitimiksi valkoisten omaisuutta nälissään, valkoiset kostivat tämän tappamalla intiaaneja. Tämä oli helppoa, intiaanit eivät yleensä olleet tottuneet sotimiseen eikä heillä ollut tuliaseita. Pelkästään Yhdysvaltain armeija tappoi Kaliforniassa vuoteen 1860 mennessä 4500 intiaanijaintiaania, eikä tappamiselle silloinkaan näkynyt loppua. Myös maanviljelijät tappoivat intiaaneja. Monesti intiaanit joutuivat valkoisten orjiksi ja huonon kohtelun alle.

Valkoiset tekivät intiaanien kanssa 1851 ja 1852 sopimukset jotka takasivat turvaa intiaaneille, mutta nämä "löydettiin" vasta 1905<ref>Lips s 118-119</ref>. Vuonna 1860 alkuperäisestä intiaaniväestöstä oli jälkelläjäljellä vain viidesosa{{Lähde}}.

Kalifornian intiaanit koostuvat/koostuivat kielellisesti monenlaista ryhmistä, joka kertoo luultavasti siitä attäettä alueelle on vaeltanut aikojen saatossa monia eri intiaanikansoja. Toiset taas uskovat, että kielten erilaisuus johtuu siitä, että monet kansat ovat asuneet pitkään paikoillaan ja niin melko lähekkäistenkin kansjenkansojen kieli on päässyt eriytymään<ref name="Vk291" />.

Etelä-Kaliforniassa asuvat serranot, lusenot jne kuuluvat tano-uto-aseekkiryhmään joka vallitsee Great Basinissa ja Meksikossa. Laajoilla alueilla Etelä- ja Keski-Kaliforniassa yleinen hokan-ryhmä käsittää mm [[maidut]], [[costanoat]] ja yokutit<ref>Michael Coe, Atlas of Ancient America s 42-43</ref>. [[Chumashit]] lasketaan joskus hokaneihin<ref name="Legay62" /> mutta tämä on usein kiistetty<ref>[http://www.fourdir.com/california_languages.htm ]</ref>. Ennen jousta ja nuolta kehitettyä keihänheitintä käyttäneitä chumasheja pidetään hyvin varhaisina tulokkaina<ref>[http://www.fourdir.com/california_chumashan.htm California Chumashan Phylum]</ref>.

Kalifornian keskilaaksossa ympäristöineen asuilaajempi hokaneihin kuulumaton penuti-ryhmä, joka kartalta katsoen näyttää pirstovat hokanien alueen<ref name="California_Tribal">[http://www.yale.edu/gsp/colonial/california_tribal.html California Tribal]</ref><ref>[http://www.fourdir.com/california_languages.htm California Languages] FOUR DIRECTIONS INSTITUTE </ref><ref name="Native_Americans_of_California_a">[http://californiaindians.weebly.com/index.html Native Americans of California]</ref>. Penuti-ryhmän iltiaanit olivat alueen intiaaneista "eniten tyypillisiä kalifornialaisia"<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.parks.ca.gov/?page_id=23733 | Nimeke =California Indian Languages: Penutian Tribes | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu =14.5.2011 | Kieli = }}</ref>. Laajan tulkinan mukaan se ulottui alkujaan mm kolumbian ylätasangolle Kolumbian ylätasangolle käsittää yokutit, miwokit ja costanot<ref name="Legay62" />. Penutit luetaan joskus mayat kattavaan, jopa Peruun asti ulottuvaan makro-penutien ryhmään, jota läheskään kaikki kielentutkijat eivät tunnusta olleen olamassa<ref>[http://www.fourdir.com/california_macro-penutian.htm California Macro-Penutian Phylum]</ref>. Penutien piirissä päällikön arvo oli monesti perinnöllinen, ja päällikkö saattoi olla nainen<ref name="Legay62" />.

Yuki-wappo on oma pieni kieliryhmänsä, jota ei tavata muualla Kalifornian rannikolla<ref name="map_california_gif">[http://linguistics.buffalo.edu/people/faculty/dryer/dryer/map.california.gif]</ref>.