Ero sivun ”Lewis-rakenne” versioiden välillä

Lewis-rakenne kuvaa molekyylin tai ionin [[kovalenttinen sidos|kovalenttisia sidoksia]] sen atomien välillä, sekä mahdollisia vapaita [[elektronipari|elektronipareja]]. Lewis-rakenteesta selviää molekyylin tai ionin [[valenssielektroni]]en järjestäytyminen. Lewis-rakenteet ovat osa [[valenssisidosteoria]]n, jota joskus kutsutaan lokalisoituneet elektronit -malliksi, mukaista kovalenttisen sidoksen käsittelyä.

 

 

Lasketaan yhdisteen kaikkien atomien valenssielektronien lukumäärä [[jaksollinen järjestelmä|jaksollisen järjestelmän]] avulla. Ionien ollessa kyseessä lisätään ([[anioni]]t) tai vähennetään ([[kationi]]t) ionin varauksen osoittama määrä elektroneja.

 

Yhdistetään rakenteen atomit toisiinsa yksinkertaisilla sidoksilla, jolloin muodostuu elektronipari. Keskusatomiksi valitaan atomi jolla on pienin [[elektronegatiivisuus]], joka useimmiten on kaavassa ensimmäisenä oleva atomi. Muut atomit ovat sidoksissa keskusatomiin. Tärkeimpiä poikkeuksia ovat vedyllä H alkavat kaavat, joiden keskusatomiksi tulee valita kaavassa seuraavana oleva atomi, sillä vedyllä voi olla vain kaksi elektronia ympärillään.

 

Lisätään loput elektronit rakenteeseen vapaina elektronipareina aloittaen keskusatomiin kiinnittyneistä atomeista siten, että vedylle tulee kaksi elektronia ja [[oktettisääntö]]ä noudattaville kahdeksan. Mikäli kaikki elektronit on käytetty, siirrytään suoraan viidenteen vaiheeseen.

 

Jos edellisestä vaiheesta jää jäljelle elektroneja, lisätään jäljelle jääneet elektronit elektronipareina keskusatomille, jos tämä kuuluu vähintään [[jakso (jaksollinen järjestelmä)|jaksoon]] 3. Tällöin keskusatomi ylittää oktetin.

 

Mikäli kaikilla atomeilla on kahdeksan elektronia (vedyllä kaksi) ympärillään, niin Lewis-rakenne on valmis. Rakenteessa näkyvien valenssielektronien lukumäärän tulee vastata alun perin laskettua valenssielektronien lukumäärää.

Jos elektronien määrä ei riitä tuottamaan kaikille oktettia, muodostetaan tarvittavat kaksois- ja kolmoissidokset niin, että jokainen atomi on oktetissa.<ref name="Cengage Learning 2010">{{Kirjaviite |Tekijä = Steven Zumdahl|Nimeke = Chemical Principles|Vuosi = 2010|Julkaisija = Cengage Learning; 6 edition (May 18, 2010)|Tunniste = ISBN 1111580650|Kieli = {{en}}}}</ref><ref>{{Kirjaviite |Tekijä = Tapio Nevalainen|Nimeke = KP2-luentomoniste, Kemian perusteet osa II|Julkaisija = Tapio Nevalainen|Kieli = }}</ref> Esimerkin tapauksessa voidaan kirjoittaa resonanssirakenteita, joka tulee ottaa huomioon Lewis-rakennetta kirjoitettaessa (ks. alla).