Ero sivun ”Suuri skisma” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
maallikkona muotoilen maallikolle selvemmäksi artikkelissa olevan sanamuodon mukaan
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 9:
Jo ennen filioque-kiistaa olivat idän ja lännen kirkot kehittyneet eri suuntiin. [[Rooman valtakunta|Rooman valtakunnan]] keskus oli siirtynyt [[Rooma]]sta [[Konstantinopoli]]in jo 300-luvulla. [[Paavi]]n merkitys kasvoi kuitenkin nopeasti [[Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta|lännen keisarikunnan]] synnyttyä uudelleen vuosituhannen vaihteessa.<ref name="suol"/> [[Teologia|Teologisessa]] ajattelussa oli eroja, lännen kirkossa alkoi 1000-luvun alusta vaikuttaa voimakkaasti [[Clunyn uudistusliike]].
 
[[Leo IX]]:n [[legaatti]] kardinaali Humbertus ja [[Ekumeeninen patriarkka|Konstantinopolin patriarkka]] [[Mikael Kerularios]] julistivat toisensa [[kirkonkirous|kirkonkiroukseen]] eli pannaan [[1054]].<ref name="suol">{{Verkkoviite | Tekijä= Timo Muola| Nimeke= Miksi alunperin yhtenäinen kirkko jakaantui?| Ajankohta= | Osoite=http://www.suol.fi/raamattunet/kirkjaka.html | Julkaisija= Suomen Uskonnonopettajain liitto ry| Luettu= 23.6. 2009| Kieli= }}</ref> Välirikon välitön syy olivatoli paavin ja patriarkan riidat kirkollisista asioista Etelä-Italiassa. Vaikka alue kuului nimellisesti [[Bysantti|Bysantille]], [[Leo IX]] oli johtanut sotaretkeä sinne asettuneita [[normannit|normanneja]] vastaan ja jäänyt näiden vangiksi [[1053]]. Kirkkojen eron sinetöi lopullisesti [[neljäs ristiretki]], jonka aikana ristiritarit valloittivat ja hävittivät Konstantinopolin kaupungin. Erityisesti kaupungin kirkkojen hävittäminen ja ryöstö aiheuttivat katkeruutta idän kristityissä.<ref name="suol"/>
 
[[Tiedosto:ConquestOfConstantinopleByTheCrusadersIn1204.jpg|thumb|Ristiritarit valloittavat Konstantinopolin neljännen ristiretken yhteydessä.]]