Ero sivun ”Idi Amin” versioiden välillä

'''Idi Amin Dada''' (syntynyt mahdollisesti vuosien [[1923]] ja [[1928]] välillä [[Uganda]]ssa, kuollut [[16. elokuuta]] [[2003]] [[Jedda]]ssa, [[Saudi-Arabia]]ssa), oli [[uganda]]lainen kenraali ja [[diktaattori|sotilasdiktaattori]], joka hallitsi maata vuosina 1971–1979. Amin muistetaan parhaiten hallintokautensa aikana harjoittamastaan [[1971kansanmurha]]–sta, jonka aikana [[1979murha|murhien]], [[kidutus]]ten ja [[kidnappaus|sieppausten]] uhreiksi joutui satojatuhansia ugandalaisia.<ref name=hss>{{Kirjaviite | Nimeke = Historian suursanakirja| Julkaisija = WSOY| Vuosi = 1998| Tekijä = Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki| Sivu = 634| Isbn = 951-0-22044-2}}</ref>

Vuonna [[1946]] Amin liittyi [[Yhdistynyt kuningaskunta|Ison-Britannian]] siirtomaa-armeijaan (King’s African Rifles) kokin apulaiseksi. Hän väitti itse palvelleensa [[Toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] [[Burman sotaretki|Burman taisteluissa]]. Hänet siirrettiin 1947 [[Kenia]]an sotamieheksi, jossa hän palveli vuoteen 1949, jolloin yksikkö siirrettiin [[Somalia]]an taistelemaan shifta-kapinallisia vastaan. Vuonna [[1952]] hän osallistui [[Mau Mau|Mau Mau -liikkeen]] vastaiseen taisteluun Keniassa, ja myöhemmin samana vuonna hänet ylennettiin [[korpraali]]ksi. Vuonna [[1953]] Amin ylennettiin [[kersantti|kersantiksi]] ja 1954 hänestä tuli effendi, joka oli korkein mustalle sallittu arvo siirtomaa-armeijassa. Hänet ylennettiin [[1961]] Ugandassa luutnantiksi, jolloin hänestä tuli maan toinen musta upseeri.

1960-luvun alkuvuosina Amin ja hänen johtamansa [[pataljoona]] osallistui paikallisiin karjasotiin Ugandassa ja Keniassa. Vuonna [[1962]] Aminin johtama 4th KAR hyökkäsi kenialaiseen kylään ja tappoi sen asukkaita Turkanan verilöylyssä. Valitukset päätyivät Nairobiin ja brittien tekemissä tutkimuksissa paljastui, että verilöylyssä menehtyneitä oli kidutettu, pahoinpidelty kuoliaaksi ja jopa [[elävältä hautaaminen|haudattu elävältä]]. Amin selviytyi sotaoikeudelta vain muutamaa kuukautta myöhemmin tapahtuneen Ugandan itsenäistymisen ansiosta. Kampalan viranomaiset totesivat, että oli poliittisesti mahdotonta tuomita maan toista alkuperäisväestöä edustavaa upseeria.<ref name="guardian">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.guardian.co.uk/obituaries/story/0,3604,1020657,00.html | Nimeke = Idi Amin| Tekijä = Patrick Keatley| Ajankohta =18.8.2003 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Guardian News and Media Limited | Viitattu = 5.1.2008| Kieli ={{en}}}}</ref>

Armeijassa palvellessaan Amin oli paitsi etevä sotilas, myös kyvykäs [[urheilija]]. Hän alkoi harrastaa [[nyrkkeily]]ä, ja hän piti hallussaan Ugandan raskaansarjan mestaruutta vuosina [[1951]]–[[1960]]1951–1960. Amin oli myös hyvä [[uinti|uimari]], ja hän voitti kerran Ugandan uimamestaruuden.

[[Pääministeri]] [[Milton Obote]] alkoi suosia kyvykkäänä sotilaana pidettyä Aminia, ja hänet ylennettiin [[kapteeni (sotilasarvo)|kapteeniksi]] ja [[majuri]]ksi. Vuonna [[1964]] Amin ylennettiin sekä [[kenraali]]ksi että Ugandan maa- ja ilmavoimien komentajaksi. Vuonna [[1966]] Obote lakkautti kuningas [[Mutesa II|Edward Mutesa II:n]] seremoniallisen presidentinviran ja nimitti itsensä presidentiksi. Amin johti hyökkäystä Mutesan palatsiin, ja Mutesa karkotettiin maanpakoon.

[[25. tammikuuta]] [[1971]] Oboten ollessa [[Kansainyhteisö]]n kokouksessa [[Singapore]]ssa Amin ja hänelle uskolliset sotilaat kaappasivat vallan, sulkivat Entebben lentokentän ja valtasivat [[Kampala]]n. Radio Uganda syytti Oboten [[hallitus]]ta muun muassa [[korruptio]]sta, Langon alueen suosimisesta ja muista epäoikeudenmukaisuuksista. Radiolähetysten jälkeen Kampalan kaduilla oli sotilasvallankaappausta juhlivia ihmisiä. Amin lupasi sotilashallituksen väistyvän pian vaalien jälkeen ja vapauttaa poliittiset vangit.

Syrjäytetty Obote sai turvapaikan [[Tansania]]sta, jota johti [[Julius Nyerere]]. Obotea seurasi pian Ugandasta 20&nbsp;000 pakolaista. Vuonna [[1972]] maanpakolaiset tekivät epäonnistuneen vallankaappausyrityksen, jonka jälkeen Amin puhdisti armeijan Oboten tukijoista, erityisesti [[kristinusko|kristityistä]] acholi- ja lango-kansojen jäsenistä. Sotilaita teloitettiin kasarmeilla, ja heitä katosi noin 5&nbsp;000.

Elokuussa [[1972]] Amin aloitti ”taloudellisen sodan” [[intia]]laisten omistaman omaisuuden takavarikoinnilla. 4. elokuuta 1972 hän antoi Ugandan [[aasia]]laisväestölle, joilla ei ollut Ugandan kansalaisuutta vaan Englannin, käskyn poistua maasta 90 vuorokauden sisällä. Myöhemmin käskyä laajennettiin koko aasialaisväestöön.<ref name="yke11">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=2&ag=12&t=&a=9736| Nimeke =Idi Amin, eläinten ja kalojenkin herra|Julkaisu= Elävä arkisto|Julkaisija=Yle | Viitattu = }}</ref> Aasialaiset, joista suurin osa oli peräisin Intiasta ja [[Pakistan]]ista, olivat tulleet Ugandaan maan ollessa vielä Britannian [[siirtomaa]]. He omistivat lukuisia suuryrityksiä, ja olivat Ugandan vaikutusvaltaisimpia ja vauraimpia asukkaita. Suurin osa heistä oli syntyperäisiä ugandalaisia. Seuraavien kuukausien kuluessa lähes 80&nbsp;000 aasialaista karkotettiin Ugandasta, ja heidän omaisuutensa takavarikoitiin valtiolle. Suurin osa aasialaisista päätyi Englantiin. Amin perusteli tekonsa oikeutusta väittämällä nähneensä enneunen, jossa itse [[Jumala]] oli käskenyt häntä suorittamaan karkotuksen.

Amin rikkoi nopeasti suhteensa myös [[Yhdysvallat|Yhdysvaltoihin]], minkä seurauksena amerikkalaiset sulkivat Ugandan [[suurlähetystö]]nsä vuonna [[1973]].

27. kesäkuuta [[1976]] Aminin kanssa yhteistyössä toimineet toimineet [[PFLP|PFLP:n]] ja [[Punainen armeijakunta|Punaisen armeijakunnan]] [[terrorismi|terroristit]] kaappasivat [[Tel Aviv]]ista [[Ateena]]n kautta [[Pariisi]]in matkalla olleen [[Air France]]n lennon. Kaapattu lentokone lennätettiin [[Entebbe]]en Ugandaan. Tilanteen laukaisemiseksi israelilaiset erikoisjoukot lensivät salaa Kenian kautta Ugandaan ja hyökkäsivät Entebben kansainväliselle lentokentälle keskiyöllä 3. heinäkuuta. Erikoisjoukkojen yllätyshyökkäys johti [[lentokenttä|lentokentällä]] käytyyn tulitaisteluun, jossa kuoli kuusi terroristia ja 45 ugandalaista sotilasta. Israelilaiset menettivät ainoastaan yhden kommandon ja kolme [[panttivanki]]a. Menestyneen pelastusoperaation ansiosta israelilaiset vapauttivat 103 [[panttivanki]]a ja tuhosivat samalla 11 Ugandan ilmavoimien [[hävittäjälentokone]]tta. Amin oli kokenut pahan nöyryytyksen. Kostoksi hän [[hirttäminen|hirtätti]] kampalalaiseen sairaalaan tuodun panttivangin Dora Blochin. (''Katso: [[Operaatio Entebbe]].'')

Vuonna [[1978]] Aminin diktatuuriin kyllästyneet ugandalaiset ryhtyivät kapinoimaan. Ympäri maata järjestettiin suuria [[mielenosoitus|mielenosoituksia]], ja ugandalaiset [[sissi]]t tekivät jatkuvasti tuhoisia yllätyshyökkäyksiä armeijaa vastaan.

Lokakuussa 1978 Amin julisti [[Ugandan–Tansanian sota|sodan Tansanialle]]. Ugandalaissotilaat valloittivat Pohjois-Tansanian ja tappoivat satoja maanviljelijöitä, mistä raivostuneet tansanialaiset nujersivat Aminin sotajoukot ja hyökkäsivät ugandalaispakolaisten tukemina Ugandaan. Aminin liittolaisen Muammar Gaddafin johtama Libya tuki Ugandaa vielä hyökkäyksen alkaessa, mutta veti tukensa sen joukkojen kärsittyä noin 400 miehen tappiot. 11. huhtikuuta [[1979]] tansanialaiset valloittivat pääkaupungin Kampalan<ref name="yke11"/>, jolloin Amin perheineen päätti lähteä [[maanpako]]on. Tansanialaiset asettivat Ugandan uudeksi valtionpäämieheksi Milton Oboten.

* Kenialais-brittiläisin varoin tuotettu väkivaltainen kulttielokuva ''[[RiseAmin, andmielipuoli Fall of Idi Amindiktaattori]]'' valmistui kaksi vuotta diktaattorin maastapaon jälkeen. Aminia näytteli [[Joseph Olita]].

* [[Sleepy Sleepers]]in levyllä ''[[Takaisin Karjalaan]]'' on kappale ”Idi Amin” ja muitakin viittauksia sekä kappaleissa että levynkannessa.

* Vuonna 2006 (Suomensai ensi-ilta tammikuussa 2007) valmistuiiltansa elokuva ''[[The Last King of Scotland]]'', joka kertoo osin tositapahtumiin ja oikeisiin henkilöihin perustuvan Idi Aminin tarinan skotlantilaisen lääkärin näkökulmasta. Elokuvassa Idi Aminia esitti [[Forest Whitaker]], joka sai roolisuorituksestaan [[Oscar-palkinto|Oscar]]-, [[Golden Globe]]- ja [[BAFTA]]Bafta-palkinto|Bafta-palkinnot]].

* Idi Aminilla oli [[suomi|suomalainen]] nyrkkeilijäystävä [[Elis Ask]], jonka hän kutsui heinäkuussa [[1977]] [[Uganda]]an. Amin kustansi Askin matkan.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Outi Pakkanen, Antero Raevuori, Jukka Forslund, Heikki Eskelinen| Nimeke = Elämäni vuodet - Ajankuvia vuosilta 1957-1977| Vuosi = 1987| Sivu = 16| Julkaisupaikka = Porvoo| Julkaisija = WSOY| Tunniste = ISBN 951-0-14512-2| Viitattu = 26.6.2008}}</ref>

{{Commonscat-rivi|Idi Amin}}

* Keatley, Patrick: [http://www.guardian.co.uk/obituaries/story/0,3604,1020657,00.html Idi Amin], Obituary,(muistokirjoitus). ''The Guardian''. 18.8.2003. {{en}}

|Kommentti=[[1971]]&ndash;[[1979]]1971–1979