Versio 25. maaliskuuta 2016 kello 15.27 muokkaa Olimar (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 24 848 muokkausta lupaava artikkeli ← Vanhempi muutos		Versio 26. maaliskuuta 2016 kello 18.08 muokkaa kumoa Risukarhi (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, IP-estoista vapautetut 84 732 muokkausta Artikkeli Suuri Afrikan tähti on muutettu jo vuosia sitten ohjaukseksi artikkeliin Cullinan. Uudempi muutos →
Rivi 1: {{Lupaava artikkeli}} {{tämä artikkeli\|kertoo lautapelistä. Englannin kruununjalokiviin kuuluvasta Suuri Afrikan tähti -timantista ~~kertoo~~kerrotaan ~~artikkeli~~artikkelissa [[~~Suuri Afrikan tähti~~Cullinan]].}} {{Lautapeli \|pelinnimi = Afrikan tähti Rivi 90: Kari Mannerla oli jo 14-vuotiaasta asti suunnitellut erilaisia lautapelejä, kuten ''Totalisaattoriravit'', ''Gangsterit kiinni'', ''Radiumtaistelu Marsissa'', ''Merten kauhu'' ja [[Inkan aarre\|''Inkan aarre'']]. Nämä hän myi pienestä kertakorvauksesta, eikä niistä tullut ''Afrikan tähden'' kaltaisia kestosuosikkeja. ''Afrikan tähti'' oli nuoren Mannerlan peleistä viimeinen. Sen tehdessään hän oli 19-vuotias ja jo kokenut pelinkeksijä.<ref name =opas/> Mannerlan mukaan pelin idea syntyi, kun hän katseli [[Humphrey Bogart]] -elokuvien huumassa ryppyistä [[Afrikka\|Afrikan]] karttaa ja sen kiehtovia paikannimiä, kuten [[Casablanca]] ja [[Dar es Salaam]]. Pelin nimen Mannerla keksi artikkelista, jossa kerrottiin [[Etelä-Afrikka\|Etelä-Afrikasta]] löytyneestä maailman suurimmasta timantista, [[Cullinan]]ista. Sen suurin hiottu kappale tunnetaan nimellä [[Suuri Afrikan tähti]] ({{k-en\|Great Star of Africa}}).<ref name = hsmuistot>Kaseva, Tuomas: [http://www.hs.fi/muistot/a1364357900883 Kari Mannerla, mainostoimiston johtaja], Helsingin Sanomat 12.7.2006. Viitattu 21.10.2014.</ref> Kartasta hän valitsi jännittävältä kuulostavia paikannimiä. Hän piirteli mielivaltaisesti maanteitä sekä laiva- ja lentoreittejä. Sitten hän keksi, ettei pelissä aina tarvitse kulkea tiettyä määrättyä reittiä, vaan jokainen pelaaja voi itse valita kulkutiensä. Tärkein oivallus oli kuitenkin käännettävät ja sekoitettavat nappulat.<ref>[http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/afrikan-tahden-isa-kari-mannerla-on-kuollut/95908/ Afrikan Tähden isä Kari Mannerla on kuollut]. Kaleva 31.7.2006. Viitattu 21.10.2014.</ref> Mannerla tarjosi peliä kustannettavaksi kirjapainotalo [[Tilgmann\|Tilgmannille]].<ref name=":3">{{Verkkoviite\|osoite=http://web.archive.org/web/20141021194938/http://www.suomenleluyhdistys.fi/midcom-serveattachmentguid-bc30b8f6a46611e3a43c57050912614c614c/lelukauppias_3_2013.pdf\|nimeke=Lelukauppias 3 / 2013\|julkaisu=\|julkaisija=\|viitattu=20.3.2016\|tekijä=\|ajankohta=2013\|tiedostomuoto=pdf\|selite=s. 13, arkistoitu linkki}}</ref> Hinnasta neuvoteltiin pari vuotta. Mannerla tyytyi melko vaatimattomaan palkkioon kymmenen tuhannen pelin painoksesta sillä ehdolla, että seuraavista painoksista sovittaisiin erikseen. Tilgmann suostui, sillä peleistä ei yleensä otettu uusia painoksia. Sopimus oli Mannerlan kannalta onnistunut.<ref name="viiskytvee">[http://web.archive.org/web/20110716233918/http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/avoinarkisto/trindex.jsp?xid=44495&date=2001/09/12 Afrikan Tähti täyttää 50 vuotta], Kauppalehti 12.09.2001, sivu 42. Viitattu 21.10.2014. (Arkistoitu linkki)</ref> Ensimmäinen ''Afrikan tähti'' tuli painokoneesta syksyllä 1951,<ref name = hsmuistot /> ja seitsemän vuoden kuluttua oli ylitetty jo sadan tuhannen myydyn pelin määrä.<ref name=":3" /> Pelin ikonisen kansikuvan maalasi [[Seppo Heinonen]], joka oli myös vuosina 1957–1961 töissä pelin alkuperäisellä kustantajalla Tilgmannilla.<ref>{{Verkkoviite\|osoite=http://jivetoons.blogspot.fi/2014/10/afrikan-tahti-pelin-kansikuva.html\|nimeke=Piirtäjän tunnustuksia: Afrikan tähti -pelin kansikuva Kirjamessuilla\|julkaisu=jivetoons.blogspot.fi\|viitattu=21.3.2016\|tekijä=Vainio, Jyrki\|ajankohta=28.10.2014}}</ref>

Ero sivun ”Afrikan tähti” versioiden välillä