Ero sivun ”Muilutus” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Poistettu väärä tieto
Muutin poliisien kuolintiedot koskien Iivar Kokkosta ja Arvo Sorvaria. Aiemmat tiedot (että Armas Valve olisi kaapannut ko. hlöt samana päivänä, jona suutari Mättö kyyditettiin Kannaksella, olivat virheellisiä).
Rivi 19:
 
===Muilutuksissa tapahtuneet pahoinpitelyt ja surmat===
Muilutettavan kohtelu oli usein erittäin rajua. Lisäksi [[kieltolaki|kieltolain]] (1919–1932) aikana käytetty pirtu monesti pahensi tilannetta. Muilutuksissa sai surmansa kaiken kaikkiaan kolme henkilöä. [[Forssa]]lainen työmies [[Yrjö Holm]] teki vastarintaa aseen kanssa ja kunnallismies [[Onni Happonen]] [[Heinävesi|Heinävedeltä]] ilman asetta, mutta molemmat ammuttiin. Surmansa sai 19. heinäkuuta myös suutari [[Erik Mättö|Erik Petter Mättö]], mutta tapaus oli humalaisen Pentti Kosolan tekemä tappo. Vihtori Kosola ei ollut tietoinen poikansa suunnitelmista. Pentti Kosolan iskujoukon oli tarkoitus kyyditä Mättö rajan yli. Rajaa lähestyttäessä Mättö kuitenkin otti tupakkaa povitaskustaan tarjotakseen kyydittäjilleen, mutta Kosola luuli tämän vetävän asetta ja ampui tämän hätäisesti. Kommunistit organisoivat myös omia taistelupiirejään. Vastaavasti kommunistit surmasivat konstaapelit Ivar Kokkosen ja Arvo Sorvarin, jonka Armas Valve kaappasi ja surmasi samana päivänä kuin Pentti Kosola Mätön.{{lähde|aikaisemmin annettu lähde ei sisällä ko. tietoja, 22.9.2009}}
 
Kiivaimpana kyyditysvkesänä 1930 myös kommunistit syyllistyivät murhatekoihin, joista Lapuan liike sai selkänojaa oman väkivaltansa perustelemisessa. Kaksi viikkoa ennen Mätön kyyditystä tunnettu kommunisti ampui Vaasassa konstaapeli Arvo Sorvarin.<ref name="JN"/> Syyskuussa 1930 puolestaan Sulo Lehtinen, kommunistien asiamieheksi ryhtynyt entinen jääkärialiupseeri, ampui Heinolassa häntä kuulusteluun noutaneen konstaapeli Iivar Kokkosen.{{lähde|aikaisemmin annettu lähde ei sisällä ko. tietoja, 22.9.2009}}
 
Aina ei muilutettu vain [[kommunismi|kommunisteja]], vaan myös [[sosiaalidemokratia|sosiaalidemokraatteja]], joita ei kuitenkaan viety itärajalle. Muilutuksista tuli sittemmin eräänlainen joukkoilmiö. Kosolasta eli Lapuan liikkeen pääesikunnasta ei annettu kaikkia muilutuskäskyjä, mutta yleensä päämaja oli tietoinen muilutuksista tai siltä oli kysytty lupa niihin. Eri paikkakunnilla ja maakunnissa paikalliset Lapuan liikettä kannattaneet henkilöt saattoivat kyyditä kenet tahansa paikallisen kommunistin tai vasemmistolaiseksi mielletyn henkilön. Muilutus tehtiin siis Lapuan liikkeen nimissä. Rannikolla muilutettavia saatettiin viedä myös saariston yksittäisille saarille.<ref name="JN"/>