Wikipedia

Ero sivun ”Beatrix” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 23:
Kuningatar Beatrix oli ensimmäinen hollantilainen kuningatar, jonka etunimi on Beatrix, joten hänen hallitsijanimensä oli Beatrix I.
 
Beatrix oli kolmas peräkkäinen hallitseva kuningatar Alankomaissa. Hän kuuluu isänsä puolelta myös Lippen [[ruhtinas]]sukuun. Vuodesta 1980 kuningatar on asunutasui [[Huis ten Bosch]] -palatsissa [[Haag]]issa. Kaikkiin työhön liittyviin tilaisuuksiin käytetäänkaytettiin [[Noordeinde]]-palatsia. Vallasta luopumisensa jälkeen prinsessa Beatrix on asunut Drakensteyn linnassa lähellä Lage Vuurschen kylää [[Baarn]]in kunnassa.
 
==Perhetausta==
{{Lähteetön}}
KuningatarPrinsessa Beatrix kuuluu tunnettuun saksalaiseen [[aateli]]ssukuun Lippe, sen Lippe-Biesterfeld-haaraan. Hän polveutuu myös Oranian (hollanniksi Oranje) suvun [[friisit|friisiläisestä]] haarasta, ja sen kantaisästä nimeltään [[Jan de Oude]] (vanhempi), joka oli Nassaun [[kreivi]] ja [[Vilhelm Oranialainen|Vilhelm Oranialaisen]] vanhempi veli. Jan de Oudea pidetään Alankomaiden perustajana. Friisinmaan [[käskynhaltija]]t ovat olleet tästä haarasta vuodesta 1548 alkaen. Ensimmäinen oli Vilhelm Fredrik, Jan de Ouden poika.
 
Oranian (Oranjen) suvun hollantilaisen haaran mieslinja katkesi, kun [[Vilhelm III Oranialainen]], Hollannin käskynhaltija sekä Englannin, Skotlannin ja Irlannin kuningas putosi hevoseltaan ja kuoli 1702.
Rivi 36:
==Elämäkerta==
[[Kuva:Royal Coat of Arms of the Netherlands.svg|thumb|float right|240 px|Alankomaiden vaakuna]]
KuningatarPrinsessa Beatrix syntyi [[Oranje-Nassau]]n sukuun 31. tammikuuta 1938. Hänen vanhempansa ovat Alankomaiden kuningatar [[Juliana (Alankomaat)|Juliana]] (1909–2004), joka hallitsi 1948–1980 ja saksalaissyntyinen prinssipuoliso [[Bernhard zur Lippe-Biesterfeld]] (1911–2004), Lippe-Biesterfeldin [[herttua]] sekä Schwalenberg ja Sternbergin herttua. Beatrixin äidinäiti on Alankomaiden kuningatar [[Vilhelmiina (Alankomaat)|Vilhelmiina]].
 
[[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] aikana Alankomaiden kuninkaallinen perhe pakeni Saksan miehitystä. He siirtyivät toukokuussa [[1940]] ensin Britanniaan ja sieltä edelleen [[Ottawa]]an, Kanadaan. Perhe asui [[Stornoway]]ssa, jossa prinsessa Beatrix aloitti koulunkäynnin. Perheen palattua kotimaahan [[1945]] Beatrix jatkoi koulunkäyntiä äidinkielellään. Hän valmistui Baarnsch Lyceumista [[1956]]. Täytettyään 18 vuotta [[31. tammikuuta]] [[1956]], prinsessa sai maan perustuslain mukaisesti valtaoikeuksia: kuningatar Juliana asetti hänet valtaneuvostoon. Beatrix aloitti saman vuonna opiskelunsa [[Leiden]]in yliopistossa. Prinsessa tutustui korkeakouluvuosinaan useihin eurooppalaisiin ja kansainvälisiin järjestöihin mm. [[Geneve]]ssä, [[Strasbourg]]issa, [[Pariisi]]ssa ja [[Bryssel]]issä. Hän oli myös Leidenin naisopiskelijoiden järjestön aktiivijäsen. Beatrix aloitti vielä samana vuonna [[oikeustiede|oikeustieteen]] opinnot Leidenin yliopistossa, jossa hän suoritti oikeustieteen loppututkinnon heinäkuussa [[1961]].
Rivi 51:
Vuonna 2005 vietettiin kuningatar Beatrixin 25-vuotishallitsijajuhlaa. Hän oli silloin 67-vuotias. Juhlapäivä oli Alankomaiden [[kansallispäivä]] ja koko maa muuttui suureksi markkinapaikaksi. Kuningatar perheineen vietti päivän [[Scheveningen]]issä, joka on kylpylä lähellä Haagia. Juhlaan liittyi myös kiertomatka Hollannin 12 maakuntaan sekä Hollannin hallitsemiin maihin.
 
KuningatarPrinsessa Beatrix on pitkäaikainen [[Rooman Klubi]]n kunniajäsen<ref>[http://www.clubofrome.org/members/members.php?membership=Honorary Luettelo Rooman klubin kunniajäsenistä] {{en}}</ref>. Hänen mukaansa on nimetty [[Oranjestad]]in lentokenttä ''Aeropuerto Intenacional Reina Beatrix'' [[Aruba]]lla.
 
Hollantilainen mies yritti murhata kuningatar Beatrixin 30. huhtikuuta 2009 [[Apeldoorn]]issa. Karst Tates yritti ajaa Suzukillaan päin kuninkaallisten avokattoista bussia. Hän ajoi kaksinkertaisten metallibarrikadien läpi ja useiden ihmisten yli, joista kuusi kuoli, mutta auto vaurioitui niin ettei se osunut bussiin. Tates kuoli vammoihinsa. Hän oli aiemmin menettänyt työnsä ja asuntonsa talouskriisin vuoksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.timesonline.co.uk/tol/news/world/europe/article6206084.ece | Nimeke = Karst Tates, driver who attacked Dutch royals, was 'in despair' over recession | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = The Times | Viitattu = 3.5.2009 | Kieli = }}</ref>
Rivi 58:
 
==Kaksoiskansalaisuus==
KuningatarPrinsessa Beatrix on siirtolaisoikeuden professorin Ulli d'Oliveiran mukaan kahden maan kansalainen. Hän on automaattisesti Britannian kansalainen, sillä hän on Hannoverin [[vaaliruhtinas|vaaliruhtinattaren]] jälkeläinen suoraan alenevassa linjassa. Kansalaisuus perustuu brittiläiseen lakiin, joka tunnetaan nimellä ''The Act for the Naturalization of the Most Excellent Princess Sophia, Electress and Duchess Dowager of Hanover, and the Issue of her Body'', vuodelta 1705. Beatrix ei ole koskaan vahvistanut Britannian kansalaisuuttaan tai hakenut brittiläistä passia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.iamexpat.nl/expat-page/the-netherlands/dutch-monarchy/queen-beatrix-of-the-netherlands | Nimeke = Queen Beatrix of the Netherlands | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = I am expat| Viitattu = 20.3.2016 }}</ref> Laki kumottiin vuonna 1948, mutta Beatrix on syntynyt vuonna 1938, joten lain kumoaminen ei koske häntä.▼
 
▲Kuningatar Beatrix on siirtolaisoikeuden professorin Ulli d'Oliveiran mukaan kahden maan kansalainen. Hän on automaattisesti Britannian kansalainen, sillä hän on Hannoverin [[vaaliruhtinas|vaaliruhtinattaren]] jälkeläinen suoraan alenevassa linjassa. Kansalaisuus perustuu brittiläiseen lakiin, joka tunnetaan nimellä ''The Act for the Naturalization of the Most Excellent Princess Sophia, Electress and Duchess Dowager of Hanover, and the Issue of her Body'', vuodelta 1705. Laki kumottiin vuonna 1948, mutta Beatrix on syntynyt vuonna 1938, joten lain kumoaminen ei koske häntä.
 
Alankomaissa on käyty vilkasta keskustelua tärkeissä yhteiskunnallisissa tehtävissä olevien kaksoiskansalaisuuksista.<ref> Ranskan Alankomaiden lähetystön verkkosivun ''Presse néerlandaise du mercredi 28 février 2007'' lehdistöraportti otsikolla "Double nationalité". Tieto julkaistu alun perin Volkskrant-lehdessä (s. 3).[http://www.ambafrance.nl/article.php?id_article=8251]</ref>
 
==Asema hallitsijana==
 
Alankomaissa hallitsija ja ministerit muodostavat yhdessä hallituksen. Vuodesta 1848 alkaen perustuslaki säätää, että ministerit ovat toimissaan tilivelvollisia parlamentille. He ovat myös poliittisessa vastuussa hallitsijan lausunnoista ja hänen käytöksestään.<ref>[http://www.koninklijkhuis.nl/english/content.jsp?objectid=13301 Kuningashuoneen verkkosivut.]</ref>
Kuningattarena Beatrixilla onoli enemmän valtaa kuin monilla muilla Euroopan [[monarkki|monarkeilla]]. Sisäpolitiikassa valtaa ei oleollut paljon, mutta ulkopoliittisissa asioissa hänellä onoli liikkumavaraa. Hänen kerrotaan kerran uhanneen erottaa ministerin, jos hänen pyyntöään avata lähetystö [[Jordania]]an ei noudatettaisi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.independent.co.uk/news/world/europe/the-big-question-what-is-the-extent-of-european-royalty-and-does-it-still-have-a-role-1675709.html | Nimeke = The Big Question: What is the extent of European royalty, and does it still have a role?| Tekijä = | Ajankohta = 2009 | Julkaisu = The Independent | Viitattu = 20.3.2016 }}</ref>
 
Kuningattaren puhetta lainataan harvoin suoraan lehdistössä, sillä tiedotustoimisto (''Rijksvoorlichtingsdienst'') pitää haastattelujen ehtona, että monarkin sanoja ei lainata suoraan. Tämä sääntö otettiin käyttöön pian kuningattaren valtaannousun jälkeen – kertoman mukaan suojaamaan häntä äkkinäisesti annetuilta lausunnoilta. Tämä sääntö ei kuitenkaan koske prinssi Willem-Alexanderia.▼
 
▲Kuningattaren puhetta lainataan harvoin suoraan lehdistössä, sillä tiedotustoimisto (''Rijksvoorlichtingsdienst'') pitää haastattelujen ehtona, että monarkin sanoja ei lainata suoraan. Tämä sääntö otettiin käyttöön pian kuningattaren valtaannousun jälkeen – kertoman mukaan suojaamaan häntä äkkinäisesti annetuilta lausunnoilta. Tämä sääntö ei kuitenkaan koske prinssi Willem-Alexanderia.
Kuningatar Beatrixin kruununperijät ovat prinssi Willem-Alexander sekä hänen ja prinsessa Máximan (os. Máxima Zorreguieta Cerruti, s. [[1971]]) lapset. Neljännellä sijalla on prinssi Constantijn. Kuningattaren toiseksi vanhin poika, prinssi Johan-Friso menetti perimysoikeutensa avioiduttuaan ilman kansanedustuslaitoksen hyväksyntää. Sen hakee tavallisesti hallitus, mutta nyt siitä luovuttiin kihlaparin pyynnöstä.
 
==Lähteet==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Beatrix”