Ero sivun ”Näsijärven–Ruoveden alue” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
tarkennus |
lähde (kartta) |
||
Rivi 1:
'''Näsijärven–Ruoveden alue''' (35.3) on [[Suomi|Suomessa]] [[Selkämeri|Selkämereen]] laskevan [[Kokemäenjoen vesistö]]n ensimmäisen jakovaiheen kolmas osa-alue [[Kokemäenjoki|Kokemäenjoen]] suulta lukien. Kaksi ensimmäistä ovat [[Kokemäenjoen alue]] (35.1) ja siihen laskeva [[Vanajaveden–Pyhäjärven alue]] (35.2). Siihen laskevat pohjoisesta [[Ähtärin ja Pihlajaveden reittien valuma-alue]] (35.4) ja [[Keuruun reitin valuma-alue]] (35.6).<ref name="liite1">Tulvariskien alustava arviointi... 2011: 69. (Liite 1. Topografia Kokemäenjoen vesistöalueella)</ref>
Näsijärven–Ruoveden alue sijaitsee [[Pyynikinharju]]n pohjoispuolella ja vesistön keskusjärveä [[Pyhäjärvi (Tampere)|Pyhäjärveä]] ylempänä. Alue muodostaa merkittävän osan [[Pirkanmaa]]sta. Sen vedet päätyvät [[Näsijärvi|Näsijärvestä]] Pyhäjärveen laskevaan [[Tammerkoski|Tammerkoskeen]], joka oli Suomen teollistumiseen tarvittavan energian ensimmäisiä vesivoimaloita, ja Pohjoismaiden suurimman sisämaakaupungin [[Tampere]]en synnyn lähtökohta.
Rivi 5:
Noin 7000 vuotta sitten Pyynikinharju muodosti vielä [[vedenjakaja]]n, ja Näsijärven valuma-alueen vedet laskivat pohjoiseen yhtyen [[Lapuanjoki|Lapuanjokeen]] nykyisen [[Alavus|Alavuden]] alueella. [[Maankohoaminen]], joka alueen pohjoisosassa on nopeampaa kuin eteläosassa, johti kuitenkin siihen, että vedenpinta Näsijärven eteläpäässä nousi ja puhkaisi Näsijärven nykyisen lasku-uoman noin 6500 vuotta sitten.<ref>Tikkanen, Matti. Muuttuvat vesistöt. ''Teoksessa:'' {{Kirjaviite | Tekijä = John Westerholm & Pauliina Raento (toim.)| Nimeke = Suomen kartasto 1999. 6. laitos. 100-vuotisjuhlakartasto | Vuosi =1999| Luku = | Sivu =40-43 | Selite = | Julkaisupaikka =Porvoo | Julkaisija =WSOY | Tunniste =ISBN 951--0-22480-4 | Kieli = }}</ref>
Näsijärven–Ruoveden alueen keskeisin [[järvireitti]] muodostuu alueen pohjoisosassa
Ruoveteen pohjoisesta laskee [[Ähtärin ja Pihlajaveden reittien valuma-alue]].<ref name="liite1"/> Siihen kuuluvat lännestä itään lukien [[Ähtärin reitti]] ja [[Pihlajaveden reitti]], jotka yhdistyvät jo [[Tarjannevesi|Tarjanneveden]] kohdalla.<ref>Tulvariskien alustava arviointi... 2011: 73. (Liite 5. Topografia Kokemäenjoen osavaluma-alueella 35.4.)</ref> Idästä Näsijärven–Ruoveden alueelle laskee [[Keuruun reitin valuma-alue]]en muodostava [[Keuruun reitti]].<ref name="liite1"/><ref>Tulvariskien alustava arviointi... 2011: 75. (Liite 7. Topografia Kokemäenjoen osavaluma-alueella 35.6.)</ref>
==Lähteet==
*{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke =Tulvariskien alustava arviointi Kokemäenjoen vesistöalueella, Harjajuova-Pinkjärven valuma-alueella sekä niiden edustan rannikkoalueella | Vuosi =2011 | Luku = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = Turku | Julkaisija =Varsinais-Suomen ELY-keskus, Pirkanmaan ELY-keskus, Hämeen ELY-keskus, Keski-Suomen ELY-keskus ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | Tunniste = | www =http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B36C1C509-3F4A-48D6-971E-3166787DF759%7D/96744 | www-teksti =Julkaisun verkkoversio | Tiedostomuoto = | Viitattu = 18.3.2016 | Kieli = }}
===Viitteet===
{{Viitteet}}
| |||