Ero sivun ”Biisoni” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kahden vandalismimuokkauksen kumoaminen |
korjattava, osin esseilevää tyyliä ja lähteissä epämääräisyyttä |
||
Rivi 1:
{{Korjattava}}
{{Taksonomia/eläimet
| nimi = Biisoni
Rivi 26 ⟶ 27:
| commonscat = Bison bison
}}
'''Biisoni''' eli amerikanbiisoni (''Bison bison'') on suurikokoisin maanisäkäs [[Pohjois-Amerikka|Pohjois-Amerikassa]]. Se on läheistä sukua Euroopassa elävälle [[Visentti|visentille]]. Biisoneita arvellaan aikoinaan olleen 50 miljoonaa, mutta valtavat metsästykset ajoivat lajin lähes [[Sukupuutto|sukupuuton]] partaalle. Sukupuuttoon kuolemiselta sen pelasti ansiokas suojelutyö.
== Tuntomerkit ja ruumiinrakenne ==
[[
Biisonilla on tuuhea, tummanruskea talviturkki ja kevyempi, vaaleanruskea kesäturkki. Turkki peittää etujalat, kaulan ja hartiat. Biisoniuros voi olla 3–3,8
Biisoni on suuri, raskasrakenteinen eläin. Sillä on muhkeat hartiat ja pää alhaalla. Vaikka biisoni näyttääkin isolta ja kömpelöltä, se voi juosta lähes 64 kilometrin tuntinopeudella – ainakin lyhyitä matkoja. Se kykenee uimaan suurten jokien poikki. Molemmilla sukupuolilla on lyhyet, kiemuraiset sarvet, joita ne käyttävät tappelussa laumansisäisestä asemasta sekä lauman puolustamiseksi.
Biisoni puhisee, murahtelee ja ääntelee lehmämäisesti. Kiima-aikana sonni mylvii. Biisonien kuulo ja hajuaisti ovat tarkat. Biisoni on esimerkiksi kesyä nautaa nopealiikkeisempi<ref>Zoo 2, s. 323.</ref>.
Joskus biisoni voi olla valkoinen; tosin sillä saattaa yhä olla [[pigmentti]]ä iholla, turkissa ja silmissä, ja turkki voi eläimen vanhetessa muuttua ruskeaksi. Valkoisen turkin voi aiheuttaa geneettinen tekijä tai se, että yksilö on biisonin ja naudan risteymä. Monet [[intiaanit]] pitävät valkoisia biisoneita pyhinä.
Biisonin alkuperäinen elinalue kattoi suunnilleen puolet Pohjois-Amerikasta<ref>[http://www.pc.gc.ca/eng/pn-np/ab/elkisland/natcul/natcul1/b/iii.aspx Phenotypic Differences Between the Bison Subspecies] Elk Island National Park of Canada Bison Management</ref><ref>[http://serveyourcountryfood.net/static/mapslinks Maps are useful] Useful in building empires, yes—but also useful in retrofitting empires. Our landscape is scarred by the boundaries, sacrifice zones, dreams and drainages of American empire.</ref> ja ulottui Keski-Meksikosta Ison Orjajärven tienoille. Preerian lisäksi biisonia eli mm. Kalliovuorilla ja [[Great Basin]]issa, Kanadan havumetsissä sekä Suurten järvien eteläpuolella Mississippin laajan laaksoalueen lauhkeissa ja lämpimänlauhkeissa metsissä<ref>Zoo 2, s. 322.</ref>. Biisoni ei elänyt [[tundra|tundralla]]<ref>Zoo 2, s. 322.</ref> paitsi holoseenin alussa.
== Elintavat ja -ympäristö ==
Rivi 47:
Biisonit liikkuvat päivin ja öin. Muutamista kymmenistä eläimistä koostuva lauma liikkuu hitaasti noin kolme kilometriä päivässä. Ennen biisonit saattoivat vaeltaa pitkiäkin matkoja tuoreille laitumille, mutta nykyisin ne ovat useimmiten aidatuilla alueilla.
Biisoni elää preerialla, pensaistoissa, harvapuustoisessa metsässä ja puolikuivilla marunaa kasvavilla alueillakin. Yleensä biisoni elää loivasti kumpuilevilla seuduilla ja jokilaaksoissa, mutta voi elää vuoristossakin.
Talveksi preeriabiisonit saattoivat vaeltaa joillain alueilla suurina laumoina 700 km etelään<ref>Zoo 2, s. 324.</ref>. Kesällä suuret laumat hajosivat ruohikoilla kokoontuakseen taas syksyllä yhteen.
Suuren osan valveillaoloajastaan biisonit yleensä lepäävät, mutta ne mieluusti kieriskelevät mudassa tai pölyssä ja hankaavat itseään aidanpylväitä, kivenjärkäleitä ja puita vasten.
Biisoni syö enimmäkseen ja mieluiten heiniä ja saroja<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.defenders.org/bison/basic-facts | Nimeke = Basic Facts About Bison| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Defenders of wildlife| Viitattu = 25.1.2016 | Kieli = }}</ref>, mutta varsinkin talvella myös puiden silmuja jne. Amerikan biisoni pystyy syömään puiden ja pensaiden pehmeitä osia paremmin kuin lehmä, mutta syö niitä vähemmän kuin Euroopan visentti<ref>
Biisoni tulee toimeen melko niukalla ravinnolla<ref>Zoo 2, s. 324.</ref>. Biisonin syömä preeriaruoho näyttää päältä katsoen lyhyeltä mutta on silti mehuisaa<ref>Zoo 2, s. 324.</ref>. Tämä johtuu siitä, että niiden juuret varastoivat
keväällä tulleen kosteuden<ref>
Lumisena talvena biisoni kaivaa ravintonsa lumen alta päätään heiluttamalla<ref>Zoo 2, s. 322,
== Lisääntyminen ==
Rivi 67:
== Biisonien metsästäminen ==
[[
Ennen eurooppalaisperäisten siirtolaisten tuloa Pohjois-Amerikassa arveltiin olevan 50 miljoonaa biisonia. Ne muodostivat suuria vaeltavia laumoja, jotka saattoivat käsittää kymmeniätuhansia yksilöitä. Laajamittainen metsästys kuitenkin vähensi biisoneiden määrä ankarasti 1800-luvun loppupuolella: vuonna 1887 niitä laskettiin löytyvän ainoastaan 541 yksilöä. Sittemmin aloitetut pelastustyöt pelastivat eläinlajin kokonaan sukupuuton partaalta. Vuonna 1995 kokonaiskanta oli noin 150 000, josta lähes 90 prosenttia yksityisillä karjatiloilla.
=== Intiaanit ===
[[
''Tuskin missään muualla maailmassa on tapausta, että yksi eläin määrää koko kansan elämää, kuin preerialla puhveli''. (ote kirjasta "tasankointiaanit")
Vasta kun [[espanjalaiset]] olivat tuoneet [[Hevonen|hevosen]] Pohjois-Amerikkaan ja levittäneet sen [[Intiaanit|intiaanien]] keskuuteen, syntyi preerian metsästäjäintiaanien elämäntapa. Hevosesta tuli erittäin merkittävä apu metsästyksessä. Myös tuliaseet tulivat intiaanien käyttöön, kaikkialla viimeistään 1800-luvun alussa. Perinteinen [[Jousi (ase)|jousi]] kuitenkin hoiti tehtävänsä paremmin, koska se oli huomattavasti nopeampi ladata kuin [[Kivääri|piilukkokivääri]], ja koska nuolen läpäisykyky oli aluksi luotia parempi.
Rivi 80:
Intiaanit elivät sopusoinnussa luonnon kanssa. He uskoivat Suureen henkeen, jonka yksi olinpaikka oli eläimet. Niinpä intiaanit kunnioittivat ja rukoilivat niidenkin eläinten henkiä, joita he metsästivät.
[[
=== Siirtolaiset ===
Rivi 98:
Amerikkalaiset kutsuvat biisonia usein nimellä ''buffalo'', joka suomennetaan ''puhveli''. Nimityksen takana ovat eurooppalaiset tutkimusmatkailijat, jotka biisonin ensi kertaa nähdessään kutsuivat sitä puhveliksi, koska se muistutti heistä tutumpaa [[vesipuhveli]]a.
Biisonilla katsottiin aiemmin olevan kaksi erillistä alalajia, preeriabiisoni (''Bison bison bison'') ja metsäbiisoni (''Bison bison athabascae'').<ref name="Nurminen1987">{{Kirjaviite | Tekijä = Nurminen, Matti (toim.)| Nimeke = Maailman eläimet: Nisäkkäät 2 | Vuosi = 1987 |Sivu =113|Selite = (Englanninkielinen alkuperäisteos ''The Encyclopedia of Mammals 2'', sarjassa World of animals) | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Tammi | Tunniste = ISBN 951-30-6531-6 }}</ref><ref name="Zoo_2_322">Zoo 2, Suuri eläinkirja, Seppo Lahti, Arto Leikola ..., WSOY Porvoo 1978, ISBN 951-0-08246-5, s. 322 {{selvennä|ISBN viittaa Fennica-tietokannan mukaan kirjasarjan ensimmäiseen osaan}}</ref> Näistä muodoista metsäbiisoni on kookkaampi ja tummempi.<ref name="Nurminen1987" /> Nykyisen luokituksen mukaan preeria- ja metsäbiisoni eivät kuitenkaan ole alalajeja, vaan vain erilaisiin elinympäristöihin sopeutuneita populaatioita.<ref name="MSW3">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.bucknell.edu/msw3/browse.asp?s=y&id=14200669 | Nimeke = ''Bison bison'' | Tekijä = Wilson, Don E. & Reeder, DeeAnn M. (toim.) | Julkaisu = Mammal Species of the World. A Taxonomic and Geographic Reference (3rd ed) | Julkaisija = Bucknell University | Ajankohta = 2005 | Viitattu = 25.12.2010| Kieli = {{en}}}} </ref>
== Lähteet ==
| |||