Ero sivun ”Tuaregikielet” versioiden välillä

[[Kuva:Tuareg area.png|thumb|right|200px|Tuaregikielten levinneisyysalue.]]

'''Tuaregikielet''' ovat [[tuaregit|tuaregien]] puhumien [[berberikielet|berberikielten]] ryhmä<ref name="slovar 521">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Lingvistitšeski entsiklopeditšeski slovar | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Sovetskaja entsiklopedija | Vuosi = 1990 | Sivu = 521 | Tunniste = ISBN 5-85270-031-2}}</ref>. Niitä puhutaan [[Sahara]]n ja [[Sahel]]in alueella [[Niger]]issä (noin 500&nbsp;000 henkeä), [[Mali]]ssa (450&nbsp;000), [[Algeria]]n eteläosassa, [[Libya]]ssa, [[Burkina Faso]]ssa ja [[Nigeria]]ssa. Kaikkiaan tuaregeja on yli miljoona henkeä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Consice Encyclopedia of Languages of the World | Julkaisupaikka = Oxford | Julkaisija = Elsevier | Vuosi = 2009 | Sivu = 152 | Tunniste = ISBN 978-0-08-087774-7}}</ref> Monet heistä puhuvat myös [[arabian kieli|arabiaa]],<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Narody mira: istoriko-etnografitšeski spravotšnik | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Sovetskaja entsiklopedija | Vuosi = 1988 | Sivu = 451 | Tunniste = }}</ref> [[songhain kieli|songhaita]], [[hausan kieli|hausaa]] tai [[ranskan kieli|ranskaa]]<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Encyclopedia of World Cultures: Volume IX, Africa and the Middle East | Julkaisupaikka = New York | Julkaisija = G.K. Hall & Company | Vuosi = 1995 | Sivu = 466 | Tunniste = ISBN 0-8161-1815-9}}</ref>.

Kielet jakautuvat pohjoiseen ja eteläiseen alaryhmään<ref name="slovar 521" />. Pohjoisryhmään kuuluu muun muassa tamahaq eli tahggart ja eteläryhmään tamasheq (tamašek), tamajaq ja zenaga. Kielet ovat keskenään ymmärrettäviä, ja niitä pidetään usein saman kielen murteina.<ref name="berbers">{{Kirjaviite | Tekijä = Ilahiane, Hsain | Nimike = Historical Dictionary of the Berbers (Imazighen) | Julkaisupaikka = Lanham, Maryland – Toronto – Oxford | Julkaisija = The Scarecrow Press | Vuosi = 2006 | Sivu = 84 | Tunniste = ISBN 0-8108-5452-X}}</ref> Tuaregissa on lainoja hausasta ja songhaista,<ref name="slovar 522">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Lingvistitšeski entsiklopeditšeski slovar | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Sovetskaja entsiklopedija | Vuosi = 1990 | Sivu = 522 | Tunniste = ISBN 5-85270-031-2}}</ref> mutta melko vähän [[arabian kieli|arabialaista]] vaikutusta<ref name="berbers" />.