|
'''Lucio Fulci''' (s. [[17. kesäkuuta]] [[1927-]], k. [[13. maaliskuuta]] [[1996]]) onoli [[Italia|italialainen]] [[elokuvaohjaaja]], [[käsikirjoittaja]] ja [[elokuvatuottaja|tuottaja]]. Hän on useiden elokuvahistorian väkivaltaisimpiin kuuluvien elokuvien tekijä ja hän onkin joutunut sensuurin ja kriitikoiden hampaisiin kaikkialla, missä hänen elokuvian on julkaistu. Fulci ei olekaan koskaan olluttunnettu suurenväkivaltaisten yleisönkulttielokuvien ohjaajatekijänä.
Fulci opiskeli elokuvan tekoa [[1950-luku|1950-luvulla]] [[Experimental Film Studios|Experimental Film Studiosilla]]. jaVarsinaisen elokuvauransa hän aloitti toimimalla juoksupoikana, käsikirjoittana, leikkaajana, lavastajana, meikkaajana, näyttelijänä ja, apulaisohjaajana ja lopulta ohjaajana kymmenissä projekteissa. Näihin elokuviin kuului [[komedia|komediota]], [[musikaali|musikaaleja]], [[western|westernejä]] ja jännityselokuvia, mutta Fulcin todellinen intohimo olivat kauhu- ja [[giallo|gialloelokuvat]]. Näistä "One''Una top of the Other"sull'altra'' (1968[[1969]]),"Lizard in Woman's'Una skin"lucertola (1971)con jala "Dontpelle Torturedi the Duckling"donna'' (1972[[1971]]) herättivät jo jonkinlaista huomiota. Fulcin kulta-aika oli vuosina 1979-82, jolloin ohjasi sellaiset verelläläträyksen virstanpylväät kuin "Zombie Flesh Eaters", "Gates of Hell", "The Seven Doors of Death", "House by the Cemetary" ja "New''Kauhujen Yorkkylä'' Ripper".(''Non Nämäsi ovatsevizia ääriväkivaltaisiaun kauhun kulttiklassikkojapaperino'', joissa kuvataan yksityiskohtaisesti ja realistisesti kurkkujen katkomisia, pään avaamisia, silmän puhkomisia, sisälmysten repimisiä jne. Elokuvat[[1972]]) herättivät yleistäjo paheksuntaa,jonkinlaista mutta myös pienen piirin ihailua. Sanomattakin on selvää, että Fulcilla oli suuria ongelmia sensuuriviranomaisten kanssa. Tilannetta ei auttanut Fulcin intensiivinen viha katollista kirkkoa kohtaan. Elokuvissaan hän pyrki esittämään katollisen kirkon edustajat aina mahdollisimman epäedullisessa valossa mm. kannibaaleina ja lapsenmurhaajina. 80-luvun puolivälissä Fulci havaitsikin joutuneensa paitsioon. Maineensa takia hän ei enää saanut kunnollisia työtarjouksia ja joutui tekemään elokuvia ankarien aikataulujen, huonojen käsikirjoitusten ja pienten budjettien rasittamana. Vähitellen Fulcin terveyskin alkoi reistailla ja katkerana hän katkaisi lähes kaikki suhteet elokuva-alalla. Tosin v. 1996 Fulci alkoi työstää yhdessä italialaisen kauhun toisen suuren nimen, Dario Argenton kanssa elokuvaa nimeltä "The Wax Mask", mutta juuri ennen kuvausten alkamista Fulci löytyi kuolleena kotinsa lattialtahuomiota.
Fulcin kulta-aika oli vuosina [[1979]]-[[1982|82]], jolloin hän ohjasi monia kauhuelokuvan kulttiklassikkoja, joissa kuvataan yksityiskohtaisesti äärimmäisen väkivaltaisia rikoksia. Elokuvat herättivät yleistä paheksuntaa, mutta myös pienen piirin ihailua. Fulcilla oli myös suuria ongelmia sensuuriviranomaisten kanssa. Tilannetta ei auttanut Fulcin intensiivinen viha katolista kirkkoa kohtaan. Elokuvissaan hän pyrki esittämään katolisen kirkon edustajat aina mahdollisimman epäedullisessa valossa, esimerkiksi kannibaaleina ja lastenmurhaajina.
[[1980-luku|1980-luvun]] puolivälissä Fulcin maine olikin jo sillä tolalla, että hän ei enää saanut kunnollisia työtarjouksia vaan joutui tekemään elokuvia ankarien aikataulujen, huonojen käsikirjoitusten ja pienten budjettien rasittamana. Vähitellen Fulcin terveyskin alkoi luhistua ja katkerana hän katkaisi lähes kaikki suhteensa elokuva-alaan. Poikkeuksena tästä Fulci alkoi työstää vuonna 1996 yhdessä [[Dario Argento|Dario Argenton]] kanssa elokuvaa ''Wax Mask - Vahanaamio'' (''M.D.C. - Maschera di cera'', [[1997]]), mutta juuri ennen kuvausten alkamista Fulci löytyi kuolleena kotoaan.
[[Luokka:Elokuvaohjaajat|Fulci, Lucio]]
|
