Ero sivun ”Johannes Gezelius vanhempi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 7:
Opiskeltuaan [[Västerås]]issa, [[Uppsala]]ssa ja [[Tartto|Tartossa]] hän valmistui Tartossa [[filosofia]]n maisteriksi vuonna [[1641]] ja Uppsalassa [[teologia]]n tohtoriksi vuonna [[1661]]. Ensimmäisen professuurinsa Gezelius sai [[kreikan kieli|kreikan]] ja itämaisten kielten professorina Tartossa vuonna [[1642]]. Tämän jälkeen hän toimi Västeråsissa kymnaasin teologian lehtorina ja Stora Skedvin kirkkoherrana. Ennen tuloaan [[Turku]]un hän toimi [[Liivinmaa]]n superintendenttinä ja [[Tarton yliopisto]]n varakanslerina sekä [[Riika|Riian]] ruotsalaisen seurakunnan kirkkoherrana.
Gezelius edisti [[Kansanopetus|kansanopetusta]], kävi ahkerasti tarkastusmatkoilla ja julkaisi muun muassa omassa kirjapainossaan painattamiaan oppikirjoja, kuten ''[[Yxi paras lasten tawara]]'' ([[1666]]). Gezeliuksen kirjallinen tuotanto on muutoinkin laaja ja kattaa paitsi teologista kirjallisuutta, myös laajan ensyklopedian, ''[[Encyclopaedia synoptica]]'' ([[1672]]), sekä kreikkalais-latinalaisen sanakirjan.
Gezeliuksen aikana laajennettiin [[Turun katedraalikoulu]]a ja perustettiin [[triviaalikoulu]]t [[Oulu]]n ja [[Hämeenlinna]]an. Kansanopetuksen tehostamiseksi määrättiin seurakuntiin hankittaviksi kirjantaitavat [[lukkari]]t tai näiden puutteessa erityiset koulumestarit. Lukkarien tuli opettaa [[lukutaito]] hyväpäisille pojille ja näiden edelleen oman kylänsä muille lapsille; tämä oli [[kiertokoulu]]jen alku. Kristinopin osaamista määrättiin tutkittavaksi [[kinkerit|kinkereillä]] ja tulokset oli merkittävä [[kirkonkirjat|kirkonkirjoihin]]. [[Katekismus|Katekismuksen]] osaaminen ja [[ehtoollinen|ehtoollisella]] käynti määrättiin aviokuulutuksen saamisen ehdoiksi. Ensimmäisellä ehtoollisella käyntiin valmistautuvien nuorten opettamisesta annettiin määräykset, jotka olivat [[rippikoulu]]n alkuna.<ref>''Otavan iso tietosanakirja'' (2. painos), osa 2, palsta 1731. Helsinki: Otava, 1962.</ref>
[[Mattias Salamnius]] laati Gezeliuksen hautajaisiin 1600 säkeen mittaisen kronikkamuotoisen runoteoksen ''Surullinen ja Jumalinen Jälkimuisto'' hänen elämänvaiheistaan. Gezeliuksen jälkeen Turun piispana jatkoi hänen poikansa [[Johannes Gezelius nuorempi]].
| |||