Ero sivun ”Julia Margaret Cameron” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Kirjallisuutta: 1 kirja lisää, sekin vuodelta 2003, kirjat tekijän mukaan aakkosjärjestykseen |
lisätietoa V&A:n näyttelyluettelosta 2015 |
||
Rivi 11:
[[Tiedosto:Charles_Hay_Cameron,_by_Julia_Margaret_Cameron.jpg|left|thumb|Cameronin muotokuva aviomiehestään Charles Hay Cameronista (1795–1881) vuodelta 1864.]]
[[Tiedosto:Alfred_Lord_Tennyson_1869.jpg|left|thumb|[[Alfred Tennyson|Alfred Lord Tennyson]], 1869]]
Vuonna 1863 tuolloin jo 48-vuotias Julia Margaret Cameron sai lapsiltaan lahjaksi kameran, koska oli ilmaissut kiinnostustaan uuteen taidelajiin.<ref name =greer>Greer, Herb: [https://www.highbeam.com/doc/1G1-130293687.html Chronicler of an Era: The Photography of Julia Margaret Cameron], The World and I, News World Communications, Inc. 1.4.2004. Vaatii HighBeam-tilauksen. Viitattu 12.3.2016.</ref> Jo vuoden kuluttua hänet hyväksyttiin Lontoon ja Skotlannin valokuvausseurojen jäseneksi. Cameron opiskeli muotokuvausta David Wilkie Wynfieldin ohjauksessa ja kehitti tämän neuvojen pohjalta oman pehmeäpiirtoisen tyylinsä. Naapurinsa lordi Tennysonin avulla hän sai julkisuutta ja tilaajia valokuvilleen seurapiireistä.
Cameronin käyttämä kolloidi-märkälevytekniikka oli työläs ja aikaavievä. Kuvauskohteet joutuivat istumaan pitkään kirkkaissa valoissa, kun jokaista valotusta ennen lasilevy oli siveltävä kollodiumilla ja kastettava [[hopeanitraatti]]liuokseen. Minuutteja kestävän valotuksen jälkeen kuva oli kehitettävä heti kun kollodiumliuos oli vielä märkä.<ref>Kecskeméti, István: ”Märkälevymenetelmä”, Valokuvauksen vuosikirja 1992, s. 40–41.</ref> Monet Cameronin parhaista muotokuvista esittävätkin varta vasten kuvattavaksi tulleen vallasväen sijaan hänen omia perheenjäseniään, palveluskuntaa ja vierailulla olevia sukulaisia ja ystäviä.<ref name =weiss>[http://www.vam.ac.uk/content/exhibitions/julia-margaret-cameron/julia-margaret-cameron-biography/ Julia Margaret Cameron: Biography], Marta Weissin teksti näyttelyluettelosta ''Julia Margaret Cameron: Photographs to electrify you with delight and startle the world''. Victoria & Albert Museum 2015. Viitattu 13.3.2016.</ref>
Photograph - Portrait of Julia Margaret Cameron (1815 - 79)
Cameron rekisteröi jokaisen valokuvansa [[tekijänoikeus]]virastossa ja piti kuvistaan tarkkaa kirjaa, mikä on helpottanut jälkipolvien arvostuksen saamista. Monet kuvat julkisuuden henkilöistä ovat myös ainoita heistä otettuja valokuvia, jolloin ne ovat saaneet dokumentaarista merkittävyyttä enemmän kuin samoista henkilöistä tehdyt, tuolloin tavanomaisemmat piirrokset ja maalaukset. Cameronin kuvattavina istuivat muiden muassa lordi Tennyson ja tämän poika Lionel, taidemaalari [[G. F. Watts]], biologi [[Charles Darwin]], matemaatikko-tähtitieteilijä [[John Herschel]], [[Lewis Carroll]]in lastenkirjan ''[[Liisan seikkailut ihmemaassa]]'' innoittaja Alice Liddell ja historioitsija [[Thomas Carlyle]].<ref name =greer/>▼
Julia Margaret Cameron, Henry Herschel Hay Cameron, about 1870,Carbon print. Museum no. 18-1939 © Victoria and Albert Museum, London
▲Cameron rekisteröi jokaisen valokuvansa [[tekijänoikeus]]virastossa ja piti kuvistaan tarkkaa kirjaa, mikä on helpottanut jälkipolvien arvostuksen saamista. Monet kuvat julkisuuden henkilöistä ovat myös ainoita heistä otettuja valokuvia, jolloin ne ovat saaneet dokumentaarista merkittävyyttä enemmän kuin samoista henkilöistä tehdyt, tuolloin tavanomaisemmat piirrokset ja maalaukset. Cameronin kuvattavina istuivat muiden muassa lordi Tennyson ja tämän poika Lionel, taidemaalari [[G. F. Watts]], biologi [[Charles Darwin
Muotokuvien ohella osa Cameronin henkilökuvista ovat lähtökohdiltaan kirjallisia tai uskonnollisia ja näin prerafaeliittisten taideihanteiden mukaisia, mikä ilmenee teatraalisena sommitteluna, mallien eteerisinä katseina, epäluontevina asentoina ja pehmeänä valaistuksena. Mallit esittävät valokuvissa kirjallisia hahmoja, joiksi heidät on usein huolella puvustettu ja maskeerattu. Näitä fiktiivisempiä kuvia on myöhemmin pidetty usein teennäisinä ja vähemmän arvokkaina kuin Cameronin valokuvia todellisista henkilöistä.
[[Tiedosto:Sadness,_by_Julia_Margaret_Cameron.jpg|thumb|Näyttelijä Ellen Terry, 1864.]]
Kuuluisista ja rikkaista asiakkaistaan huolimatt Cameron ei kyennyt ansaitsemaan elantoaan valokuvauksella, vaan menetti rahaa kalliisiin kemikaaleihin.<ref name =greer/> Vuonna 1875 Cameronin pariskunta lähti talousongelmiaan pakoon elinkustannuksiltaan edulliselle Ceylonin saarelle eli nykyiseen [[Sri Lanka]]an, josta Charles Hay Cameron oli jo Intian-vuosinaan ostanut
Elinaikanaan ainoan näyttelyn kuvistaan Cameron sai vuonna 1865 Lontoon South Kensingtonin museoon, joka nykyisin tunnetaan [[Victoria and Albert Museum]]ina.<ref name =weiss/> Cameronin sisarentytär Julia Prinsep Stephen (o. s. Jackson, 1846–1895) kirjoitti Cameronin elämäkerran, joka julkaistiin ''Dictionary of National Biography'' -kirjan ensimmäisessä painoksessa 1886. Julia Stephenin tytär, kirjailija Virginia Woolf kokosi Cameronin kuvista yhdessä Roger Fryn kanssa valokuvateoksen, joka julkaistiin 1926.
Vasta vuonna 1948 Julia Margaret Cameron nousi suurempaan tunnettuuteen Helmut Gernsheimin kirjan ansiosta. Cameron alkoi nopeasti saada arvostusta, jota paitsi hän jäi omana elinaikanaan. Vuonna 1975 valokuvaaja [[Imogen Cunningham]] sanoi toivovansa, että muotokuvaus palaisi alkulähteille Julia Margaret Cameronin tyyliin, koska ”häntä parempaa muotokuvaajaa ei ole”.
Vuonna 2013 New Yorkin [[Metropolitan Museum of Art]] piti laajan näyttelyn Cameronin kuvista. Valtaosa Cameronin tuotannosta ja kirjeenvaihdosta on talletettuna Lontoon [[Victoria and Albert Museum|Victoria & Albert -museoon]], jonka perustaja ja varhaisen valokuvataiteen ymmärtäjä Sir Henry Cole (1808–1882) oli ystävystynyt Cameronin kanssa jo tämän elinaikana. jMuseo ärjesti Cameronin syntymän 200-vuotisjuhlan kunniaksi laajan näyttelyn vuonna 2015.<ref name =weiss/>
== Cameronin valokuvia ==
|